Jukka Oksaharju
Erityisesti valmistustoimintansa mutta myös merkittävästi myynniltään Venäjä-sidonnaisen Nokian Renkaiden osake on täräyttänyt tauluun kaikkien aikojen ennätyskurssin päättyvänä keväänä. Näin on ilmeisimmin siksi, että osa sijoittajista on palannut itämarkkinoilla toimivien laatuyhtiöiden omistajakuntiin pahimpien karikoiden hälvennyttyä horisontista. Nokian Renkaat on hyötynyt Venäjän talouskäänteestä ja luottamuksen asteittaisesta palautumisesta – onhan yhtiö idässä selvästi suurin talvirengasvalmistaja. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti Venäjän automarkkinoita.
Seuraavassa esitän Venäjän automyynnin viimeisten neljän vuoden ajalta (lähde: AEB).
Venäjän automyynnin kuukausimuutos edellisvuoden vertailuajankohtaan 6/13–4/17
Kuten kuvasta ilmenee, automyynti on sukeltanut Venäjällä viimeisimmän laskusuhdanteen aikana pahimmillaan noin 40 prosentin vuositahtia. Monivuotisen matalalennon jälkeen vasta nyt keväällä 2017 automarkkina on hauraasti kasvanut Venäjällä pitkän, pitkän tauon jälkeen kokonaiset kaksi kuukautta peräkkäin suhteessa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Osakekurssin kehityskaaresta päätellen markkinat ovat toimineet varsin tehokkaasti, sillä kymmenien prosenttien kurssinousu toteutui jo kuukausia reaalimaailman käännettä ennakoiden.
Viime vuosien automyyntitilastoja tarkastelemalla on vaivatonta ymmärtää, miksi Nokian Renkaat on siirtänyt liiketoimintansa kasvun painopistettä idästä voimakkaalla tavalla kohti Keski-Eurooppaa ja Pohjois-Amerikan markkinoita, minne yhtiön kolmas tehdaskin näyttää vihdoin ja viimein tulevan.
Venäjällä edelleen kappalemääräisesti melko vaatimattomana pysyneen automyynnin kasvun rinnalla länsivalmistajia tukee tänään noin 15 prosenttia viime vuoden keskikurssia vahvempi rupla, mikä vahvistaa euromääräisiä kasvulukemia. Näin liiketoiminnan käänteen pitäisi olla automarkkinoiden käännettä selvästi näyttävämpi.
Nokian Renkaiden maantieteelliset bisnesyksiköt ovat tällä hetkellä risteyskohdassa. Venäjällä rengasmarkkinat ovat kehittyneet heikosti automyynnin pitkäaikaisen vaisuuden ja kuluttajien ostovoiman putoamisen johdosta, siinä missä Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa automyynti on vetänyt hyvin ja hakkapeliittayhtiö on kahminut asteittain uusia markkinaosuuksia.
Venäjän markkinoiden käänne on nyt omiaan tukemaan Nokian Renkaiden laatuprofiilia kahdestakin syystä: ensin liiketoiminnan riskiprofiilin laskemisena, toisaalta länsimarkkinoiden menestyksen välittymisenä paremmin konsernitason lukuihin, kun Venäjän markkinoiden pudotus ei enää niele muiden markkinoiden kasvun hedelmiä.
Historiallisesti Venäjä on mitä ilmeisimmin ollut Nokian Renkaiden selvästi kannattavin yksittäinen maantieteellinen markkina-alue. Tämä perustuu omaan arvioon, sillä yhtiö ei erikseen julkaise kannattavuuttaan idässä. Kuitenkin keskimääräistä korkeammat myyntihinnat ja investointisopimukset luovat nähdäkseni kehikon, jossa Nokian Renkaiden liiketoiminnan maltillinenkin elpyminen Venäjällä näkyy selvästi tuloksessa.
Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan liiketoiminta-alueiden kasvu ei lyhyellä tähtäimellä kiihdytä koko yhtiötä raketinomaiseen kasvuun. Näin siksi, että lännessä voittomarginaalit ovat hieman kapeammat, eikä yhtiö hae kasvua kannattavuutensa kustannuksella, vaan laajentaa liiketoimintaansa lännessä asteittain, luoden samalla vahvaa hintapositiota, mikä lopulta luo verrattain kestävän kannattavuuden tason.
—
Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.
ENNAKKOTILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ
-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE
Kirjoittajan lähipiiri omistaa Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: Brian Jeffery Beggerly / Foter / CC BY
