Nytkyttely

Yksi merkittävistä kehitysaskelistani sijoittajana on ollut sen ymmärtäminen, että yksittäisiin yrityksiin ei pidä perehtyä. Tarkastellessani aikaisempia virheitäni ymmärsin myös, että yksittäisiin markkinatilanteisiin ei kannata liikaa perehtyä, koska kyse on aina enemmän tai vähemmän siitä, että joku lähes varmasti tukee jotain. Se on yksinkertaisesti vain pelkkää nytkyttämistä…

Itse huomioin tällä hetkellä omassa sijoitustoiminnassani kaksi seuraavaa käsitystäni markkinoista, jotka selittävät nytkyttämisen:

Globalisaation kypsyminen: globalisaatioon liittyvät tekijät eivät enää tue sijoitustuottoja

Tämän näkemyksen esitin kirjassamme viime vuonna.

Vapaa markkinatalous ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja talous usein ajautuu pois sen tasapainosta. Kuplatkin ovat väistämätön markkinatalouden ilmiö, mutta toisaalta markkinalla on tapana korjata itse itsensä. Tällä hetkellä mielestäni on kyse siitä, että tämän ei anneta tapahtua.

Voimme toki sanoa, että markkinoita on vapautettu viimeisen 30 vuoden ajan, mutta toisaalta tulee myös huomata, että kehitykseen on vaikuttanut moni muukin markkinatalouteen liittymätön ilmiö. Nykyisessä globaalissa taloudessa länsimaat ovatkin ohjanneet kulutusta kun taas tuotantopuolen ohjauksesta on pääasiassa vastannut Kiina. Kiina on pitänyt tuotannon länsimarkkinoille halpana, minkä seurauksena paljon tuotantoa on voitu siirtää Kiinaan. Tuotannon (1) siirtämisestä on seurannut kuluttajahinnoin mitattuna alhainen inflaatio länsimaissa, minkä seurauksena taas korkotasoa on talouden keskussuunnittelijoiden toimesta voitu (2) laskea ja tämän seurauksena tavallinen länsimainen kuluttaja/valtio on voinut velkaantua (3) lisää. Lopullisena seurauksena tästä kaikesta varallisuusarvot ovat sitten (4) nousseet.

Kohdat 1-4 ovat siis kaikki toinen toisiaan tukevia muutoksia ja pitkään jatkuneen prosessin osia, joiden seurauksena globaali talous on ajautunut selvään epätasapainoon deterministisen politiikan ja keskuspankkien tukemana. Prosessin jatkaminen on muodostunut yhä luonnottomammaksi, kun tuotanto on jo siirretty halpatuotantomaihin ja talouden korkotasossa tulee väistämättä nolla  vastaan.

Maailma on siis nyt globalisoitunut ja muutos on jokseenkin ohi. Samalla globalisoitunut talous on ajautunut huomattavaan epätasapainoon ja oireet siitä ovat ensisijaisesti näkyneet prosessin lopussa eli varallisuusarvoissa, kun markkinat pyrkivät korjaamaan itse itseään tasapainoon. Markkinoiden romahtamisen tulos olisi palautuminen kohti tasapainoa ja uuden alkua, mutta koska talouden korjaantuminen lyhyellä aikavälillä on kivulias tapahtuma ja johtaisi varallisuuden uusjakoon, sen ei haluta tapahtuvan. Täten markkinoita pyritään yhä uudelleen ohjamaan poliitikkojen ja keskuspankkien johdosta johtaen yhä suurempiin ongelmiin ja resurssien tehottomaan allokaatioon. Ojasta siirrytään siis allikkoon ja markkinat vain “nytkyttävät”.  Täten inflaatiokorjatut sijoitustuotot eivät tule olemaan niin hyviä kuin ne ovat olleet globalisoitumisen aikakaudella mm. heikkojen kasvunäkymien, inflaation ja alhaisen korkotason vuoksi.

“Berliinin muuri”: itse järjestelmä on epäonnistunut ja näennäisillä parannustoimenpiteillä ainoastaan estetään epäonnistumisen ilmeneminen

Markkinatilanne ja sen keskusohjaus muistuttavat tietyllä tavalla Berliinin muurin rakentamista (jatkaen tätä näkemystä).

Sijoituspaneelikeskusteluissa meininki on usein samanlainen; ensin todetaan, että asiat on aika huonosti ja tämän päälle tavallisesti todetaan, että keskuspankki kyllä tukee ja printtaa rahaa. Tämän näkemyksen ottaminen yksittäiseen tilanteeseen liittyen on toki todennäköisimmän vaihtoehdon valitsemista, mutta sijoittajan tulee myös muistaa, että pitkällä aikavälillä sijoitusnäkemystä saatava tuotto ei koostu ainoastaan oikein valituista skenaarioista vaan myös toteutuneiden skenaarioiden tuotoista.

Jatkuva keskuspankkihevosen veikkaaminen on toki todennäköisyyden kannalta järkevää, mutta jos ajattelemme tilannetta, jossa markkinoiden keskusohjaus epäonnistuu tai sitä ei toteuteta, seuraukset sijoitustuottojen kannalta voivat olla dramaattiset – jopa dramaattisemmat kuin vuonna 2008. Sijoittajalla onkin yksinkertaistettuna kolme mahdollista markkinatilannetta:

1) Todellisuuden kohtaaminen: Epätasapainossa oleva talous pyrkii korjautumaan ja markkinoilla on pieni kriisi (ihmiset pyrkivät pois Itä-Saksasta).

2) Nytkyttäminen: Talouden keskussuunnittelijat estävät  markkinaohjaustoimenpiteillä (LTRO, QE1, QE1, ESM, tukiostot, bail out X …) epätasapainon korjautumisen siirtämällä ongelmia eteenpäin (rakennetaan yhä korkeampi muuri). Nousu ei voi kuitenkaan jatkua pitkään, koska talous on kaukana tasapainosta ja resurssit allokoituvat keskussuunnittelun vuoksi tehottomasti, jonka jälkeen taas kohdataan todellisuus.

3) Todellinen romahtaminen: Talouden keskussuunnittelijat eivät markkinalaskussa ohjaa markkina eivät sitä pysty tekemään syystä taikka toisesta (muuri murtuu). Tilanteen muuttuminen yllättää täysin nytkyttämiseen tottuneet markkinaosapuolet, minkä jälkeen markkinat romahtavat.

Mielestäni siis olennaisinta jokaisen sijoittajan kannalta olisi miettiä jokin strategia, jonka avulla pystyy hyötymään mahdollisimman paljon jatkuvasta nytkyttämisestä. Toisaalta panokset pitäisi pystyä myös asettamaan siten, että keskusohjauksen epäonnistuessa sijoitusportfolio jäisi henkiin.

 

/Jarkko Peltomäki

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Pekka20 Kesäkuu, 2012

Minkä aseman antaisit jalometalleille portfolion “henkiinjäämisen” varmistamisessa?

Kohti taloudellista riippumattomuutta20 Kesäkuu, 2012“Nytkyttämisestä” löytyy Vitaliy Katsenelsonilta hyvä kirja The Little Book of Sideway Markets mikä antaa hyviä sijoitusajatuksia niille jotka uskovat tähän skenarioon.

Jarkko Peltomäki20 Kesäkuu, 2012“Minkä aseman antaisit jalometalleille portfolion “henkiinjäämisen” varmistamisessa?”

Mielestäni hajautetulla osakesalkulla pärjää ja tärkeintä olisi se, että ei ota liikaa riskiä.

Jalometallit ovat mielestäni suoja inflaatiolta eivätkä ne välttämättä anna suojaa, kun keskuspankki lopettaa rahan printtaamisen.

Arvosijoittaja21 Kesäkuu, 2012Mikä on näkemyksesti länsimaiden väestörakenteen vaikutuksesta? Mediassa on spekuloitu viimeiset 15 vuotta, että markkinan kasvu hidastuu jenkkien baby boomerien eläköityessä ja siirtyessä säästämisestä rahan kuluttamiseen. Tuli vaan mieleen mahdollisena nytkyttelyn lähteenä…

Jarkko Peltomäki21 Kesäkuu, 2012Arvosijoittaja:

“Mikä on näkemyksesti länsimaiden väestörakenteen vaikutuksesta?”

Väestörakenne on yksi potentiaalinen vaikuttaja monella tavalla. Eläkeiän lähestyessä tavallisesti siirrytään osakkeista bondeihin ja varallisuutta kulutetaan. Itse kuitenkin näen globaalissa taloudessa esiintyvät epätasapainot ja jatkuvat markkinainterventiot olennaisimpina asioina.

Lisäksi täytyy huomioda, että nykyään varallisuus on jakautunut kovin epätasaisesti Yhdysvalloissa. Rikkailla on suuri osa varallisuudesta eikä heidän tarvitse suhteellisesti kuluttaa juurikaan sen enempää, kun he siirtyvät eläkkeelle.

Jarkko Peltomäki21 Kesäkuu, 2012En olekaan Katsenelsonin kirjaa vielä lukenut. Pitää varmaan käydä se nyt läpi kesälomilla:)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit