Noususykli jatkuu toistaiseksi, Kreikalle jälleen lisäaikaa

Pörssi-indeksit ovat ottaneet takapakkia sekä Suomessa että maailmalla viime viikkojen aikana. Nähdäkseni kyse on varsin normaalista turbulenssista, eikä globaalia taantumaa ole näköpiirissä – tosin on huomattava, että pörssikurssit reagoivat orastavaan taantumaan yleensä ennen kuin reaalitaloudessa ilmenee ensimmäistäkään merkkiä talouden kasvuvauhdin hyytymisestä. Siksi näkemystä ei pidä ottaa faktana. Markkinatilanteeseen luottavaisena olen aloittanut maltilliset ostot The Coca-Cola Companyn osalta saavuttaakseni hajautushyötyjä ja suojautuakseni euron todennäköiseltä heikentymiseltä. Lisäksi vaanin parhaillaan ostolaidalla kahdessa kotimaisessa yhtiössä, mistä kirjoitan lisää lähiaikoina.

Tämän merkinnän teema ei liity kuitenkaan osto-ohjelmiini, vaan Kreikalle jälleen kerran myönnettävään järjenvastaiseen lisäaikaan. Kreikan tukemiselle ei löydy mielestäni yhtään valtiontaloudellisesti kestävää perustetta ilman massiivista velkamäärän alaskirjausta keskieurooppalaisten pankkien taseista. Nyt tätä kipua ollaan siirtämässä hamaan tulevaisuuteen.

Totesin alkusyksyllä, että osakemarkkinoiden velkakriisi on ohitse. Olen edelleen samaa mieltä. Näkemykseni pohjautuu siihen, että EKP:n uskottavat tukitoimet ostavat riittävästi lisäaikaa poliittiselle ja kankealle päätöksentekojärjestelmälle. Vaikka markkinapaniikki on nähdäkseni suurimmaksi osaksi ohi, vaivaa reaalitalouden kriisi Eurooppaa edelleen. Ilmiö johtuu euroalueen perustavanlaatuisista, syvistä ja pitkäkestoisista ongelmista. Vaikeudet ovat hitaasti ja vaikeasti ratkaistavissa siksi, että ne linkittyvät vahvasti toisiinsa. Oman ajatuksenjuoksuni havainnollistamiseksi jaan Euroopan nykyiset ongelmat neljään kategoriaan seuraavasti:

a) taloudellisen kasvun kriisi, joka konkretisoituu koko Euroopan tasolla bruttokansantuotteen nollakasvuna; lisäksi yhteisen valuutta-alueen sisäiset kasvuerot ovat hyvin merkittäviä, mikä asettaa haasteen yhteisesti harjoitettavalle politiikalle

b) pankkikriisi, joka ilmenee pankkien heikkona vakavaraisuutena suhteessa otettuihin riskeihin;
myös likviditeettiongelma on mahdollinen valtionvelkakriisin kärjistyessä

c)
valtionvelkakriisi, joka havainnollistuu useiden lähinnä Etelä-Euroopassa sijaitsevien valtioiden kohoavina lainakorkoina; velkakustannusten nousu tietysti aiheuttaa pitkäkestoisena jatkuessaan ongelman valtion ja julkisen sektorin rahoittamiselle; vrt. yksityishenkilön ongelmat vastata asuntolainan kustannuksista korkotason noustessa hallitsemattomasti

d) luottamuskriisi, jolla viittaan poliitikkojen hallitsevaan asemaan kriisin ratkaisemisessa;
paras esimerkki epäonnistuneista poliittisista ratkaisuyrityksistä kiteytyy niskalenkkiin markkinavoimista

Kuten edellä esitin, nämä ongelmat kietoutuvat syvästi toisiinsa. Kun EKP on tarjonnut pankkisektorille massiivisen määrän likviditeettiä (LTRO 1 joulukuussa 2011 ja LTRO 2 helmikuussa 2012) välttääkseen totaalikatastrofin, on osa tästä rahavirrasta ohjautunut eurooppalaisiin valtionlainoihin (joiden korkotasot ovatkin laskeneet kyseisten ohjelmien jälkeen hetkellisesti ja toivotusti). Valitettavasti EKP:n likviditeettipumppu ei ole kuitenkaan vähentänyt ongelmamaiden velkataakkaa eurollakaan. Todettakoon vielä, että Kreikassa kansantalous on supistunut kyseisten ohjelmien aikana ja myös niiden jälkeen merkittävästi, minkä lisäksi koko Etelä-Euroopassa työttömyys on jatkanut hurjaa nousuaan. Ihmelääkettä ei siis ole olemassa.

Esitettyyn viitaten on selvää, että EKP:n harjoittamat kriisitoimet ovat kietoneet pankkien ja ongelmavaltioiden kohtalot entistä tiukemmin kiinni toisiinsa. Tarkoitan tällä sitä, että mahdollisessa eurooppalaisen valtion maksukyvyttömyystilanteessa pankkisektorin kytkökset ja luottotappiokertymät olisivat varsin mittavat. Vuonna 2010 Kreikka oli pieni ongelma, nyt se on vähintäänkin keskisuuri ongelma – seurannaisvaikutuksiltaan jopa suuri ongelma. Vaikka pankkisektori kestäisi Kreikasta vuonna 2012 kotiutuvat sijoitustappiot, eivät päättävät poliitikot halua uskoakseni luoda yhtään esimerkkiä valtiollisesta konkurssista. Maksuhäiriö nostaisi oletettavasti myös muiden ongelmavaltioiden riskipreemioita, kun yksi valtio olisi jo osoittanut lainanantajan näkökulmasta katsottuna huonoimmankin skenaarion mahdolliseksi.

Mainittujen ongelmien yhteys on mahdollista nähdä myös heikon kasvuvauhdin kautta: kun talous kasvaa vain hitaasti tai ei lainkaan, on valtioiden vaikea kerätä kasvavia määriä verotuloja tasapainottaakseen budjettejaan ja sitä myötä valtiontalouksiaan. Olematon kasvu ei siten anna toistaiseksi eväitä velkavuoren pienentämiseen merkittävällä tavalla, joten Kreikalle annettavalla myönnytyksellä ostetaan lisäaikaa siinä toivossa, että talouskasvu viriäisi tulevina vuosina pelastamaan muita, kansantalouksiltaan huomattavasti suuremman kokoluokan ongelmavaltioita.

Kasvua koskevan näkökulman voi kääntää tietysti toisinkin päin: kun valtiot yrittävät kaventaa budjettiensa alijäämiä, tulevat kyseeseen yleensä säästöt ja toimintojen supistamiset. Tämä tarkoittaa kansantalouden termeillä julkisen kysynnän laskua, mikä osaltaan hidastaa taloudellista aktiviteettia. Näin ollen ongelmavaltioiden budjettitasapainon löytäminen syö eväitä bruttokansantuotteen kasvuvauhdin kiihtymiseltä. Siksi Kreikalle on annettava lisäaikaa, jotta potentiaalisesti suurimmat ongelmavaltiot eli Espanja ja Italia ehtivät korjata valtiontalouksiensa vajeen lähivuosina kestävälle tasolle. Rahan lahjoittaminen Kreikalle voi olla lopulta melko edullinen hinta lisäajalle, mikäli vaihtoehtoiskustannus huomioidaan.

Mainittakoon vielä yhteys pankkien ja yleisen taloustilanteen välillä: on oletettavaa, että heikentynyt pankkisektori muodostaa talouskasvulle jarrun lainarahan saamisen vaikeutuessa. Toisaalta vaisu makroympäristö rajoittaa pankkitoiminnan tuottokertymää, mikä lisää entisestään rasitusastetta pankkitoiminnan kannattavuutta kohtaan. Ja uskoakseni vain taloudellisesti terveet pankit voivat palvella asiakkaitaan kestävällä ja pitkäaikaista talouskasvua tukevalla tavalla.

Yllä olevassa kriisiä havainnollistavassa kategorisoinnissa Kreikan rooli on luottamuksen säilyttäjänä, vaikka se hullulta kuulostaakin. Suuressa kuvassa Kreikan rahoittamisella ei siis pelasteta Kreikkaa, vaan lähinnä Espanjaa, jossa talletuspako on jatkunut hitaana mutta selvänä. Niin sanottu bank run (vakavassa mittakaavassa) olisi todennäköisin skenaario, jos Kreikka laskettaisiin lähiviikkoina vararikkoon. Siksi nykyinen vitkuttelu on lähinnä poliittista näytelmää, joka on puhtaasti sisäpoliittisista syistä välttämätöntä useissa euromaissa. Näin ollen en näe syytä panikoitua lähiviikkojen aikana tukipäätöstä odotellessa.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä kirjoitushetkellä The Coca-Cola Companya. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

 

Photo credit: Klearchos Kapoutsis / Foter / CC BY

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Samppa15 Marraskuu, 2012

Kiitos kirjoituksesta

Itse näen asiat aika lailla toisin päin. Varsinkin jenkeissä tulokset ovat reilusti pitkän ajan keskiarvon yläpuolella, joten tulosheikennykset johtanevat kurssien tippumiseen. Nousupotentiaalia en näe varsinkaan jenkeissä tai Euroopassa. Euroopassa osakkeet ovat mielestäni kohtuullisemmin arvostettuja.

Lisäksi uskon, että globaalisti ollaan jo taantumassa esim jenkeissä kunhan bkt-lukuja korjataan alas. Lisäksi Eurooppa on jo suurimmalta osalta taantumassa.

Olen lisäksi erimieltä, että pankkien heikentynyt lainananto muodostaa jarrun. Lainaahan nykeiselläänkin saavat erittäin heppoisesti sekä kuluttajat että yritykset. Vakuusarvot ovat reilut ja korot alhaalla. Tämä johtaa kannattamattomiin investointeihin ja lisäksi omaisuuden nimellisarvojen kohoamiseen.

Kreikan kriisistä olen samoilla, linjoilla. Alaskirjauksia tarvittaisiin vitkuttelun sijaan.

Lisäksi edellisestä taantumasta on jo sen verran aikaa ja maailmantalouden tilanne heikko, joten uuden taantuman riski kasvaa kaiken aikaa.

Jännä nähdä miten käy. Optimistinen ainakin olet. Itsellänikin holdarina tukeva osakepaino mutta jonkin verran käteisenä odottamassa parempia ostopaikkoja.

jamppa18 Marraskuu, 2012Tämä liittyy vain osittain aiheeseen, mutta miten näet esimerkiksi Suomen tilanteen 10-20 vuoden säteellä, kun valtionvelka on paisunut hallitsemattomalle tasolle (tai on jo oikeastaan paisunut jo) ja lainakorot nousevat. Mitä valtio voi yksinkertaisesti edes tehdä tässä tilanteessa, kun veroruuvi on kiristetty jo sietokyvyn rajoille?

On tietysti mahdollista, että koko valuuttaunionia ei enää siinä vaiheessa ole, mutta tätäkin on hyvä pohtia. En näe oikeastaan mitään tekijää millä Suomi välttäisi defaultin tulevina vuosikymmeninä.

jerppa19 Marraskuu, 2012Jamppa: Onko valtionvelka todellakin nyt jo hallitsemattomalla tasolla? Eikö Suomi ole yksi niistä maista, jotka ovat hoitaneet talouttaan kohtuullisen hyvin?

Vuosikymmenten päähän on todella vaikea nähdä, mutta jos Suomi on päätynyt defaultiin, niin sitten on kyllä moni muukin maa.

Harri19 Marraskuu, 2012Jamppa: “En näe oikeastaan mitään tekijää millä Suomi välttäisi defaultin tulevina vuosikymmeninä.”

Eihän tässä asiassa oikeasti ole mitään “oikeaa taloudellis-tuotannollista” ongelmaa.

Me voimme vähentää verotusta ja pienentää samalla julkista sektoria vielä enemmän, minkä seurauksena julkiselle sektorille syntyy ylijäämää, jolla voidaan vähentää julkista velkaa. Myös valtion omaisuutta voidaan myydä.

Eli kysessä on äänestyskäyttäytymisellä itse aiheutettu ongelma. Sitä saa mitä tilaa, kysy vaikka kreikkalaisilta :)

Jussi19 Marraskuu, 2012Tervehdys.

Hyvä artikkeli, mutta siinä on yksi ongelma, niinkuin kaikissa muissakin kirjoituksissa tässä blogissa. Kun avaan blogikirjoituksesi, silmäni suorastaan räjähtävät nähdessään vaan tekstiä tekstin perään. Ihmissilmä ei jaksa pysyä mukana tavallisella ihmisellä, joka ei ole niin 100 % kiinnostunut aiheesta, koska tekstiä on niin paljon. Kivan piristyksen yleiseen visuaaliseen ilmeeseen loisivat hyvät, herättävät ja aiheeseen liittyvät kuvat. Tällä saisit myös kiinnostumaan ja ehkä myös lukemaan muutkin ihmiset kuin ekonomit ja talousnördit :)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.05.2014 03:28

Tiivistit viimeiseen laueseseen kaiken olennaisen te4lle4 hetkelle4. Tuntuu silte4 kuin muumien mf6rkf6 istuisi pe4e4lle4. Kaikesta ympe4rille4 olevasta hyve4ste4 huolimatta te4me4 pimeys imee kaikki voimat. Tsemppie4!