New Yorkin pörssin suuryhtiöt osinkosijoittajan silmin

Tässä blogissa tarkastellaan 25 suurinta yhdysvaltalaista pörssiyhtiötä osingonmaksukyvyn näkökulmasta yhdistämällä osinkotuotto ja osingon laatu.

Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat perinteisesti jakaneet kansainvälisiä verrokkejaan korkeamman osuuden tuloksesta ulos osinkoina. Sen sijaan Yhdysvalloissa yhtiöt harjoittavat voitonjakona yleensä yhdistelmää osinkotuotosta ja omien osakkeiden takaisinostoista. Viimeksi mainittu kasvattaa yhtiön pitkäaikaisten osakkeenomistajien suhteellista omistusosuutta yhtiöstä, kun liikkeellä oleva osakemäärä asteittain vähenee yhtiön mitätöidessä takaisinostamansa osakkeet. Arvonluonnin omilla osakkeilla ratkaisee pitkälti se, millaiseen arvostustasoon yhtiö onnistuu osakkeitaan markkinoilta hankkimaan.

Osinkotuotto on kuitenkin sijoittajalle selväpiirteisintä – joskaan ei koskaan varmaa eikä riskitöntä – tuottoa, koska se ei edellytä sijoittajalta itseltään aktiivista ja jatkuvaa markkinanäkemyksen ottamista eikä kaupankäyntiä. Omien osakkeiden takaisinostoista johtuen yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden osinkotuottoprosentit ovat viime aikoina tavanneet jäädä jälkeen suomalaisten suuryhtiöiden vastaavista. Toisaalta Yhdysvalloissa sijoittajat ovat saaneet indeksitasolla lähihistoriassa jonkin verran parempia tuottoja, viitaten jopa kaikkien aikojen huipputasoja rikkoseisiin pörssi-indekseihin. Näin ollen osakkeiden kokonaistuotossa yhdysvaltalaiset suuryhtiöt eivät ole keskimäärin joutuneet kalpenemaan, jopa päinvastoin. Tässä kohdassa on kuitenkin olennaista ymmärtää, ettei historia ole tae tulevasta.

Yhtä kaikki, yhdysvaltalaiset suuryhtiöt ovat ainakin osan sijoittajista mielestä liiketoiminnan laadulla tarkasteltuna – ja varsinkin globaalissa katsannossa – jossain määrin keskimääräisiä suomalaisia suuria pörssiyhtiöitä vahvempia. Tämä ei tietenkään suoraan tarkoita sitä, että niistä saatavat osaketuotto-odotukset olisivat parempia: markkinat tietävät tai ainakin uskovat tietävänsä kilpailuasetelmat, ja siten liiketoiminnan laadun tulisi paljolti jo heijastua osakkeiden arvostustasoihin.

Laadukkaita osinkoyhtiöitä

Tarkastelen seuraavaksi yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden jaottelua osinkotuottomatriisissa. Katselmus ei ole yhtiöanalyysi eikä suositus, vaan mekaaninen tarkastelu yhdeltä ajan hetkeltä kahdella kriteerillä. Osinkotuotolla mitataan yhtiön arvostustasoa ja oman pääoman tuotolla yhtiön liiketoiminnan laatua. Voisiko jostain löytyä kohde, joka on samaan aikaan halpa ja hyvä?

Nämä eivät ole ainoat oikeat tunnusluvut osinkoyhtiöiden tarkasteluun, mutta perusperiaatteena pidän fiksuna sitä, että sijoittaja pyrkii yhdistämään sekä yhtiön hinnoittelua että sen liiketoiminnallista laatua kuvaavia näkökulmia. Näin sijoittaja voi pyrkiä välttymään sijoittamasta ainakaan tietoisesti kohteisiin, jotka ovat halpoja mutta liiketoiminnan laadulla punnittuna keskinkertaisia. Vastaavasti liiketoiminnan arvontuottokykyä (ROE) hahmottamalla sijoittaja voi saada tukea ajatukselleen siitä, että laadukkaasta yhtiöstä toisinaan saattaa kannattaakin maksaa keskimääräistä korkeampia arvostuskertoimia.

Osinkomatriisia muodostettaessa ensin hahmotetaan jokaisen yhtiön nykyistä (viimeisten 12 kuukauden toteutunutta) oman pääoman tuottoastetta (ROE-mittaria). Sen perusteella muodostetaan osingon laatuluokat siten, että yli 20 prosentin ROE nostaa yhtiön hyväksi, 10–20 prosentin ROE johtaa kohtuulliseen tasoon ja alle 10 prosenttiin jäävä ROE oikeuttaa yhtiön heikkoon luokkaan.

Jo tässä kohdassa on syytä painottaa, ettei hyvä yhtiö ole automaattisesti huono sijoitus, eikä huono yhtiö ole myöskään automaattisesti huono sijoitus. Paljon riippuu myös liiketoiminnan tulevaisuudesta ja sijoittajien odotusten muutoksista. Lisäksi kyseessä on historiallinen oman pääoman tuotto – sijoittajan tulee omatoimisesti arvioida, mitä pääoman tuotto on tulevaisuudessa, joka ratkaisee.

Vuotuinen osinkotuotto on laskettu osakekursseilla päivämäärältä 27.10.2020. Osingon osalta on silti syytä muistaa, ettei historiallinen osingonmaksu ole tae tulevaisuudesta.

Taulukko 1. Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt osinkomatriisissa. Osakekurssit 27.10.2020 ja ROE viimeiset 12 kuukautta. Coca Cola ja Verizon löytyvät ykköskategoriasta. Intel, Johnson & Johnson (JNJ) ja Procter & Gamble (PG) lukeutuvat kohtuullisen osinkotuoton ja hyvän ROE:n kategoriaan.

Oman pääoman tuoton osalta taulukko on luotu vaaka-akselille siten, että mitä enemmän yhtiö sijoittuu kohti oikeaa laitaa, sitä parempi on ollut sen viimeisten 12 kuukauden liiketoiminnan laatu tällä mittarilla. Vasemmasta laidasta löytyvät yhtiöt ovat osinkotuottoprosentista riippumatta liiketoimien kannattavuudeltaan kyseenalaisia, ainakin peruutuspeilin kuvassa. Ja kannattavuudella viitataan tässä yhteydessä siihen, kuinka tehokkaasti yhtiö on saanut aikaan tulosta suhteessa yhtiön liiketoiminnan käytössä oleviin pääomiin. Osalla vasemman laidan yhtiöistä tappion tekeminen voi olla lähempänä todellisuutta kuin niukka voitollisuus. Tietenkään suoria johtopäätöksiä näistä ei voi vetää tulevaan.

Matriisin toisena jakoperusteena on pystyakselin osinkotuotto. Yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden vertailuryhmässä yli kolmen prosentin osinkotuotto nostaa yhtiön hyvään luokkaan. Kahdesta kolmeen prosenttiin osinkotuottoa nykykurssille maksavat yhtiöt jäävät kohtuulliseen kategoriaan ja alle kahden prosentin osinko pudottaa yhtiön heikoksi. Silloin ”vika” ei siis ole välttämättä yhtiön laadussa, vaan osakkeen arvostuksessa, jos tarkastellaan vain osinkotuottoprosenttia. Huomattakoon, että alle kahden prosentin osinkotuoton rivillä voi olla myös nollaosingon yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoja lainkaan.

Toisaalta on huomattava, että osaketuotto-odotusta voi erittäin pitkällä aikavälillä haarukoida karkeasti laskemalla yhteen seuraavan vuoden osinkotuottoprosentin ja summaamalla siihen pitkän aikavälin osakekohtaisen osingon keskimääräisen vuosikasvuprosentin. Valitettavasti sijoittaja ei tiedä näistä varmuudella kumpaakaan sijoitushetkellä. Kysymys siis kuuluu: ovatko matalan osinkotuottoprosentin yhtiöt kyvykkäitä kasvattamaan osinkoaan vakaasti ja laadukkaasti? Vai perustuuko niiden voitonjako enemmän omien osakkeiden takaisinostoihin?

Jokaisen toki pitää itse arvioida hyvän, kohtuullisen ja heikon osinkotuoton sekä oman pääoman tuoton tasoa omista lähtökohdistaan. Ja varsinkin arvioida näitä tulevaisuuteen. Ympäröivän markkinatilanteen osalta näyttää siltä, että korkotaso markkinoilla pysyttelee edelleen nollan tuntumassa. Siitä perspektiivistä tarkastellen miltei kolmen prosentin osinkotuotto (taulukon mukaan kohtuullinen) ei välttämättä ole aivan niin heikko vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin nähden. Toki korkomarkkinoiden kehityksestä ei kukaan voi tietää varmuudella. Asia erikseen on luonnollisesti sekin, tarkasteleeko sijoittaja osakesijoituksia suhteessa vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin vai edellyttääkö hän tiettyä vähimmäistuotto-odotusta jo pelkästään yritysriskin kantamisen vuoksi.

Ei oikotietä onneen ykköskoristakaan

Osinkotuoton ja osingon laadun yhdistelmä on lähtökohtaisesti parhaimmillaan ykköskorin yhtiöissä. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin osakkeen ykköskorisijoituksesta huolimatta aina tarkasteltava omatoimisesti sitä, miltä yhtiön tulevaisuus mahtaa näyttää. Taulukossa ykköskoriin on päädytty mekaanisesti historiatarkastelulla ja lopulta tulevaisuus ratkaisee.

Erityisen keskeistä ykköskorissa on tarkastella vaaka-akselilla olevaa oman pääoman tuottokykyä. Onko yhtiön kannattavuus kestävällä tasolla? Löytyykö yhtiöltä eväitä säilyttää erinomainen kannattavuus kilpailluilla markkinoilla asiakkaiden keskuudessa? Miten koronan pitkäkestoiset muutokset vaikuttavat toimialaan? Kuinka paljon ROE:sta perustuu suhdanteeseen? Millaiset ovat kasvunäkymät? Onko alalle tulossa uusia kilpailijoita, jopa perinteisiä toimialarajoja rikkoen?

Ykköskorin ulkopuolelta haarukoitavia tutustumisen arvoisia kohteita seuloutuu useimmiten vastaamalla kysymykseen, arvostaako sijoittaja enemmän osingon laatua (tulevaa potentiaalia) vai osinkotuottoa (joka yleensä kertoo sekä yhtiön alhaisesta arvostustasosta että osingon korkeasta osuudesta suhteessa yhtiön tulokseen). Parhaiten tuottavat sijoitukset voivat myös löytyä ykköskorin ulkopuolelta siten, että yhtiö siirtyy laadussa oikealle vasta sijoitusaikana, eikä ole siellä jo ostettaessa. Ikävä kyllä näitä yhtiöitä ei kukaan tiedä etukäteen – mutta jokainen voi tehdä asiasta oman valistuneen arvionsa.

Lopuksi on myös paikallaan muistaa, ettei taulukko ota kantaa yhtiökohtaiseen trendiin. Parhaimmillaan taulukko voi herättää ajatuksia osinkoyhtiöistä, joihin kannattaisi tutustua omatoimisesti. Laadukkaiden osinkoyhtiöiden lista ei siis sellaisenaan sovellu kenellekään sijoitustoimintaa ohjaavaksi välineeksi.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä?

Uutuuskirja Sijoita kuin gurun myynti on nyt käynnissä!

Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita erityisesti Helsingin pörssin yritysten näkökulmista. Uusimman syksyn 2020 Sijoita kuin guru -kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa).Sijoita kuin guru -kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana sijoituskirjapakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.

Tilaa Sijoita kuin guru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketista löydättäältä.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mahdollisesti mainituista yhtiöistä Nordean, Sammon, Fortumin, Nokian Renkaiden ja Elisan osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen.Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, indekseistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta, indeksistä tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja, -suosituksia tai -kehotuksia, eikä sijoitustoiminnassa historia ole tae tulevista tuotoista. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Historia ei ole tae tulevista tuotoista. Tekstin laskelmat on laadittu markkinoilla olevaa julkista informaatiota soveltaen ja kirjoittajan luotettavina pitämiä lähteitä hyödyntäen, mutta kirjoittaja ei vastaa mahdollisista laskentavirheistä ja niiden seurauksista. Teksti on tarkoitettu vain kotimaisten sijoittajien luettavaksi. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Blogi sisältää Nordnetin markkinointilinkin.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Arto Hokkanen
Arto Hokkanen
31.10.2020 19:49

Kirjoittajan uskottavuus voi ehkä palautua, mikäli hän uskottavasti analysoi tapaus Nordeaa, jota kirjoittaja piti sijoituksena, joka ei voi pettää – Nalle Wahlroos oli takuumiehenä, ja kuinkas sitten kävikään.