Nettovarallisuus-käsite pitäisi opettaa meille jo peruskoulussa

Eilisen asiakkaamme kanssa käydyn keskustelun innoittamana päädyin kirjoittamaan aiheesta, joka tuntuu olevan eniten pinnalla, kun puhutaan edustamiemme Personal Finance Management -palveluiden tulevaisuuden näkymistä. Yksityisillä henkilöillä on todella puutteelliset työkalut kokonaisvarallisuuden näkymien rakentamisen suhteen. Celent-tutkimusyhtiö on tehnyt aiheesta hyvän tutkimuksen, josta voit halutessasi lukea lisää täältä. Jos finanssipalveluiden tulevaisuudennäkymät kiinnostavat sinua laajemminkin, katso myös tämä tuore videokatsaus otsikolla ”The Future of Banking”.

Aikanaan oma shokkini harjoitellessani oman talouden hallintaa tuli nimenomaan nettovarallisuustilanteeni avaamisesta karusti excel-taulukkoon. Sittemmin olen huomannut, että tämä karu metodi on ollut käytössä hyvin monella muullakin ja siksi aihe ansaitsee lisää tarkastelua.

Nykyisin kokonaisvarallisuusnäkymän rakentaminen vaatii aina käsityötä ja ei ainoastaan meidän yksityisasiakkaiden käsien kautta. Olenkin kuullut varainhoitajien valittavan, että asiakkaat pyytävät heiltä yksityistalouksiensa kokonaisvarallisuuden seurannan exceleitä käsityönä – ja näin moni tekeekin.

Miksi kokonaisvarallisuuden seuraaminen sen laajassa merkityksessä on tarpeellista? Siksi, että nimenomaan kokonaisvarallisuustilanteen hahmottaminen saa tekemään niitä ”fiksuja valintoja arjessa”. Koska emme ymmärrä isoa kuvaa – esimerkiksi miltä taloutemme näyttää muutaman vuoden kuluttua (vrt. yritysten tase) – emme saa riittävästi energiaa alkaa säätää arkeamme tulojen ja menojen hallinnassa (vrt. yritysten tuloslaskelma).

Tällä alueella on jo innovatiivisia lähtöjä, mm. Omaisuus.fi, joka tuntuu puhuvan asioista niiden oikeilla nimillä. Itse joskus julkisestikin olen puhunut missiostamme vaurastaa keskiluokka ja – mahtipontista tai ei – tämä on tavoitteemme.

Yhdistämällä arjen kuluttamisen pienet fiksut valinnat kokonaisvarallisuuden tavoitteisiin, pääsemme pidemmälle. Ei ole nimittäin järkeä puhua vaurastumisesta ilman ymmärrystä siitä, mitä askelia arjessa vaaditaan, jotta vaurastuminen voisi tapahtua. Toisaalta kääntäen arjen tuloslaskelmapuolen seuranta (mallia Balancion) voi olla hyvinkin tylsänkuuloista, jos toiminnalla ei ole suuntaa, tavoitteita ja selkeitä päämääriä.

Haaste kaikille lukijoille: laske nettovarallisuutesi karkealla tai tarkemmalla tasolla tänään!

Ennen kuin Balancionin versio 2.0 tai Omaisuus.fi kehittyvät tällä työkalupuolella vastaamaan huutoomme, voimme tehdä kevyitä harjoituksia ilman reaaliaikaisesti varallisuuspuolen kokonaistilaa ja ennusteita päivittäviä palveluita. Tein itsekin tämän harjoituksen ja suosittelen samaa sinulle – Balancion 2.0 ratkaisee asian vasta ensi vuoden puolella.

Tehtävä : listaa excel-taulukkoosi, paperille tms. kaikki relevantit varallisuuserät. Täällä esimerkki.

Mitä tästä jää käteen?

Ei paljonkaan, jos tyydyt toteamaan viimeisen rivin kertaalleen ääneen ja homma jää siihen. Käytä kuitenkin hetki aikaa ja liitä ko. taulukkoon esim. kertoimia tuleville vuosille: Miten palkkakehitykseni vaikuttaa varat-puoleen, entä kulutukseni, entä sijoitukseni? Samoin esim. autojen arvonalennus, mikä on sen vaikutus kokonaisuuteen, autoja ja monia muita irtaimistoeriähän ei pidä yleensä nähdä ainakaan sijoituksina.

Haastan sinut laskemaan oman nettovarallisuutesi tilanteen realistisesti. Muista kaikki olennaiset erät keskittymättä taulutelevisioihin tai postimerkkikokoelmiin. Huomaatko saman kuin minä aikanaan: on otettava uusi suunta, jos aion toteuttaa yksityisen talouteni tavoitteet elämän mittaisella aikajänteellä. Suosittelen käyttämään aikaa asian parissa – totuus voi olla jotain ihan muuta kuin ajattelit ja varsinkin, jos tarkastelet asiaa esim. 10 vuoden aikaperspektiivillä. 10 vuodessa voi nimittäin arjen pienten valintojen kautta muuttaa omaa varallisuustilannettaan liioittelematta dramaattisesti.

Hyvää syksyn jatkoa!

Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
050-567 3100
jussi.muurikainen@balancion.com
www.balancion.com

PS. Suppilovahverometsä kutsuu kulinaristeja, hae omasi pois ja nauti syysmetsän kauneudesta 😉

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Tommi12 Lokakuu, 2011

CNN tarjoaa kohtalaisen hyvän laskimen nettovarallisuuden laskemiseen.

http://cgi.money.cnn.com/tools/networth/networth.html

joooh12 Lokakuu, 2011Olen samaa mieltä siitä, että koulutukseen pitäisi tuoda enemmän oman talouden hoitamista. Huolestuttava trendi on nimenomaan pikavippien määrässä. Ihmiset eivät osaa ajatella seuraavaa palkkapäivää pidemmälle.
Myöskään koron vaikutusta ei ymmärretä, helposti ajatellaan, että eihän se 10% korkoa tunnu, missään, mutta minua ainakin hirvittäisi sellainen. Varsinkin kun pikavipeissä todellinen vuosikorko voi (muistaakseni) olla jopa 300%. Velkahan on hieman eri tavalla ajateltuna sitä, että maksat (korko) siitä, että saat käyttää huomisen rahoja tänään. Subprime kriisiäkin olisi saatu laimennettua, jos varattomat ihmiset eivät olisi näitä tuotteita hankkineet.

Jussi Muurikainen12 Lokakuu, 2011Hyvä Tommi!

Nettovarallisuus-excelinikin oli vain esimerkki ja itse ainakin kehittäisin tästä päälle ennusteita, graafeja jne. mutta koska sitähän me teemme täällä muutenkin ohjelmistokehityksen kautta, niin toin tuollaisen “esimerkin” pohjaksi ennen uuden versiomme julkaisua.

Hyvää syksyn jatkoa!

t. Jussi Muurikainen

Jussi Muurikainen13 Lokakuu, 2011joooh,

Oikeassa olet. Mitä nuorempana aloittaisimme esimerkiksi pitkäaikaissäästämisen, sitä nopeammin voisimme myös päästä nauttimaan sijoitettujen varojen tuotoista.

Toki juuri nyt on oltava tarkkana mihin rahansa laittaa.

Pikavippiasioista bloggasin taannoin melko perusteellisesti myös, tässä linkki:
http://plaza.fi/ajassa/talous/fiksu-raha-riittaa/kodin-talousrikoksista-pahin-kallis-pikavippi-osa-12

Korko-opistakin olet oikeassa. Ei se nimittäin esim. 10 000 lainassakaan ole ihan sama mikä se korkoprosentti vuodessa on. Kehotankin kaikkia lyhytaikaista luottoa kaipaavat hakemaan kulutusluottoa hätätilanteessa vaikkapa pankista. Blogissa on tuosta esimerkkikin eli pankit kyllä auttavat myös pikavippikierteeseen joutuneita, kuten esimerkkini osoittavat.

Hyvää päivän jatkoa!

t. Jussi Muurikainen, Balancion Oy
050-567 3100

Sijoittaja13 Lokakuu, 2011Mielenkiintoista, pitääpä tehdä laskelma :)

Paula15 Lokakuu, 2011Mielenkiintoista tosiaan…nettovarallisuus-käsite pitäisi opettaa kotona.

Molemmat vanhemmatkin pystyvät siihen ja uskonpa, että paremmin kuin koulussa.

Yksi huomionarvoinen asia on jäänyt kirjoituksessa kokonaan käsittelemättä.
Miten perheessä erotellaan nettovarallisuus äidin ja isän tai vaikkapa lasten kesken. Sisältääkö avioliitto kaksi erillistä yhtiötä, joita äiti ja isä luotsaavat omilla tahoillaan? Kokonaisvarallisuutta ajatellen tulisi mielestäni käsitellä yhteisenä voimannäytöksenä. Mihin pystymmekään yhdessä! Yhdessä suunnitellen ja aikaperspektiivinä 10 vuotta.

Artikkelissa viitataan fiksuihin arkisiin valintoihin arjessa ja lapsiperheessä suurimmat taloudelliset päätökset tekee äiti. Lapset ovat kuitenkin yksi suurimmista “kuluerisistä” koko “yrityksessä”. Jos näihin arkisiin valintoihin halutaan vaikuttaa, pitää se tehdä yhteisten sovittujen raamien sisässä.
Mitäs jos puoliso sattuu kuolemaan ja toinen ei tiedä mitään talouden hoidossa? Tai jos asiat on hoidettu yhdessä ja kumpikin tietää miten yrityksen taloutta hoidetaan.

Jotenkin naiset jäävät nettovarallisuuden ulkopuolelle ja on helpompi puhua Minun rahoista ja Sinun rahoista. Nämä ovat juuri niitä asioita jotka vaikuttavat sukupolvien ajan.

Parasta mitä minä tiedän on isä, joka opettaa tyttärelleen miten hän isä itse hoitaa “yritystä” äidin kanssa yhdessä. Turhan moni hyvä avioliitto kompastuu talouden huonoon hoitamiseen. Jos halutaan positiivista taloudenhoitoa keskiluokalle niin uskon, että tämä köyden vetäminen yhdessä on iso osa ratkaisua, varsinkin näin synkkien pilvien alla.

Keep it simple!

Jussi Muurikainen17 Lokakuu, 2011Kiitos Paula!

Nimenomaan näin. Siksi pidänkin keskustelussa sanayhdistelmästä “Kodin talouden hallinta”. Yksilön talousnäkymä ei ole riittävä, koska kunnon tuloksia saadaan yhteistyössä perheen keskinäisten näkymien ja yhdessä sovittujen periaatteiden kautta.

Meilläkin innostus tuli mukaan molemmille, vaikka ensin itse olin se meidän perheen “talousihminen”. Muistankin paremman puoliskon kerran tokaisseen “mitä ihmettä, minulla ei ole käyttötilillä ollut koskaan näin paljon rahaa” ja tämä tuli sieltä pienistä puroista ajan kanssa.

Uskoakseni palvelut tulevaisuudessa ottavat huomioon entistä paremmin juuri tämän talousyksiköiden erilaisuuden ja erityispiirteet. Esimerkiksi osa kodeista on jakanut taloutensa kokonaan toisistaan erilleen, mutta toisissa taas kaikki rahat ovat täysin yhteisiä – ja kaikkea tältä väliltä.

Erinmainen muistutus meille kaikille siitä, että meillä on kullakin erityistarpeita ja tulevaisuuden palveluiden tulee mukautua tähän tilanteeseen. Lisää haasteita tuottaa tietojen pirstaloituminen monien eri toimijoiden järjestelmiin, siksi juuri mm. Tieken “Oman taloudenhallinnan rajapinnat” -hanke on erityisen tärkeä: http://www.tieke.fi/kehityshankkeet

Promotaan nyt vielä Tieken eBusiness Forumia (20.10) eli tällä viikolla. Puhun täällä juuri näistä asioista lisää: http://www.tieke.fi/?x11635=29370

t. Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
050-567 3100

 

/Jussi Muurikainen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit