Jukka Oksaharju
Yhtiöön ja sen osakkeeseen kohdistuvien odotusten sekä toteuman välinen poikkeama vaikuttaa sijoitustuottoon. Yksittäisen sijoittajan osaketuotto muodostuu paitsi yhtiön todellisesta menestyksestä kilpailullisilla markkinoilla, myös yhtiön kasvun ja kannattavuuden toteumasta suhteessa niihin oletuksiin, joita muut sijoittajat olivat hinnoitelleet osakkeeseen sillä hetkellä, kun sijoittaja osti osakkeensa. Käsittelen tässä merkinnässä hyvin lyhyesti yksinkertaisimpia laskukaavoja, joilla sijoittaja voi suhteuttaa yhtiökohtaisen laadun ja osakkeen arvostustasoa koskevan hinnoittelun.
Hyvä yhtiö ei ole automaattisesti hyvä sijoitus. Tämän lähtökohdan vuoksi sijoittajan tulee hallita osakeanalyysin perusteet ja tunnistaa eri tunnuslukujen saamista arvoista ne oletukset, joita yhtiön myynnin ja tuloksen kasvuun on kulloinkin ladattu. Osaketta kannattaa luonnollisesti ostaa mieluiten silloin, kun arvostuskertoimet ovat alhaiset ja myydä silloin, kun ne ovat korkeat.
Arvostustasolla tarkoitan tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, kuinka monta kertaa vuotuisen myyntinsä tai tuloksensa verran yhtiö maksaa. Arvostustason kehitys voi olla tilanteesta riippuen täysin eri asia kuin osakkeen kurssikäyrän kehitys. Osakekurssin graafi kertoo vain sen, miten yhtiön osakekannan hinta on kehittynyt. Arvostustason kehityskaari kertoo sen, haluavatko sijoittajat maksaa aiempaa enemmän vai vähemmän yhtiön vuosituloksesta ja -myynnistä.
Esimerkkitilanteessa osakekurssi voi siis myös nousta, vaikka yhtiön arvostustaso laskisi. Tämä on mahdollista silloin, kun osakekurssi kohoaa, mutta prosentuaalisesti vähemmän kuin yhtiön tulos kasvaa samanaikaisesti.
Osakkeen hintatason arviointi suoritetaan pääasiassa osakekohtaisten tunnuslukujen kautta. Ainakin teoriassa osakesijoittajien kollektiivinen vaatimus vuosituotolle on yleensä noin 10 prosenttia. Kun osakkeenomistajien tuottovaatimus tiedetään tai ainakin oletetaan sovituksi kollektiivisella tasolla, on mahdollista laskea kulloinkin vallitsevista osakekohtaisista tunnusluvuista odotusarvot yhtiökohtaiselle suorituskyvylle.
Menetelmä perustuu siihen, että osakkeenomistajan tuotto-odotus realisoituu yhtiön liiketoiminnan generoiman tuloksen muodossa. Jos tarkasteluhetken tulostuotto (E/P) on alhainen, on tulevaisuuden kasvuodotus tuloksen suhteen suuri. Vaihtoehtoisesti yhtiön kannattavuus voi olla hyvin vakaa, minkä vuoksi sijoittajat ovat valmiita tyytymään matalampaan, mutta melko varmaan tuotto-odotukseen. Yli 10 prosentin tulostuotto ei heijasta juurikaan tulokseen ladattuja kasvunäkymiä, vaan sijoittajan kannalta lopputulos on varsin hyvä myös nykytuloksen säilyessä.
Tulostuotto on tuloskertoimen eli P/E-luvun käänteisluku. Siinä missä P/E-luku kertoo, kuinka monta vuotta yhtiöllä kestää ansaita osakkeensa nykyhinta takaisin vakaan nettotuloksen muodossa, kertoo tulostuotto vuotuisen nettotuloksen tuottaman prosenttituoton osakkeen nykyhinnalle. Se on karkealla kaavalla myös osinkotuotto, jos yhtiö jakaisi koko tuloksensa ulos voitonjakona.
Tulostuoton (E/P) laskentatausta voidaan esittää seuraavasti:
E/P = [1 / (P/E)]
E/P = [ROE / (P/BV)]
E/P = [Nettotulos-% / (P/S)]
Kuten edellä olevista keskenään vaihtoehtoisista kaavoista voidaan havaita, saadaan yhtiökohtaiset odotukset kartoitettua erilaisilla tavoilla. E/P merkitsee kaavoissa tulostuottoa, jonka paikalle on sijoitettava kussakin tapauksessa osakesijoittajan yllä kuvattu tuottovaatimus tai yksilöllinen tavoitetaso. Loppu on tämän jälkeen kaavojen mekaanista soveltamista.
Näin ollen osakkeen hinnoittelun asettuessa esimerkiksi P/BV-tasolle 1, odottavat sijoittajat pörssiyhtiöltä noin 10 prosentin oman pääoman tuoton eli ROE:n tasoa. Jos osakkeen P/BV-luku jää alle yhden, odottavat sijoittajat yhtiöltä alle 10 prosentin ROE-toteumaa. Samalla logiikalla osakkeen P/BV-arvon kohoaminen merkitsee sitä, että sijoittajat ovat ladanneet yhtiön kannattavuutta kohtaan selvästi kaksinumeroisia keskimääräisiä ROE-odotuksia.
Jos osakkeen hinta suhteessa osakekohtaiseen liikevaihtoon (P/S) on yksi, on yhtiölle ladattu 10 prosentin vaatimus nettotulosmarginaalista. Osakkeenomistajalle riittää sen sijaan yhtiöstä saatava 5 prosentin liikevoittomarginaali, jos osakkeen P/S-arvo on sijoitushetkellä 0,5. Vastaavasti osakkeen P/S-luvun kohotessa päälle yhden, on yhtiön nettotulosmarginaalia kohtaan asetettu yli 10 prosentin vaatimus.
Lukuisten esimerkkien jälkeen keskeinen havainto voidaan tiivistää siten, että yksittäisen sijoittajan tuotto riippuu pitkälti osakkeen hankintahetken arvostustasosta. Yhtiö on tasan niin hyvä kuin se on, ja yhtiö itse generoi yritystoiminnassaan olevalle varallisuudelle juuri sellaisen tuoton kuin se generoi. Sijoittajien välillä tuottoerot riippuvat keskeisimmin siitä, millaisin arvostustasoin he hankkivat osuutensa kyseisestä yhtiöstä. Tässä oletetaan mekaanisesti, että kukaan ei sijoita velkavipua hyödyntäen, mikä muuttaisi rahoituksen osalta sijoittajien välisiä eroja tuotoissa.
Kun sijoittaja on saanut selville, mitä markkinoilla on jo yhtiötä kohtaan hinnoiteltu, tulee hänen tehdä omat johtopäätöksensä toimeksiantojen osalta vertaamalla omaa näkemystään markkinoiden näkemykseen. Jos sijoittaja uskoo yhtiön olevan tulevaisuudessa kannattavampi kuin markkinoilla luullaan, on oston paikka käsillä. Asian kääntäen käsillä on tietysti myyntihetki.
Yhteenvetona tässä merkinnässä lyhyesti kuvattujen tunnuslukujen tulkinnan pääsäännöt voidaan esittää seuraavasti:
a) Mitä korkeampi P/BV-luku, sitä korkeampaa ROE:a yhtiöltä odotetaan.
b) Mitä korkeampi P/E-luku, sitä vauhdikkaampaa tuloskasvua yhtiöltä odotetaan.
c) Mitä korkeampi P/S-luku, sitä kannattavampaa yhtiön toiminnan ennustetaan olevan (nettotulos-%) ja
d) Mitä korkeampi osakkeen efektiivinen osinkotuotto, sitä vähemmän yhtiölle on ladattu tuloskasvupaineita.
—
https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: The U.S. National Archives / Foter / No known copyright restrictions
