Miten raaka-aineindeksin tuotto muodostuu

Monien tärkeiden raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet viime aikoina. Syitä tähän ovat mm. dollarin vahvistuminen sekä globaalin talouskasvun hiipuminen. Onko nyt hyvä aika sijoittaa esimerkiksi öljyyn tai kupariin, joiden hinnat ovat tulleet reilusti alaspäin? Valitettavasti tämä kirjoitus ei tarjoa vastausta siihen. Sen sijaan pyrin havainnollistamaan, mitkä tekijät muodostavat sijoittajan kokonaistuoton raaka-aineindekseihin sijoitettaessa.

Monesti saattaa unohtua, että useimmissa tapauksissa indeksin tuottoon vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelkästään raaka-aineen markkinahinnan kehitys. Asiaa mutkistaa vielä sekin, että monilla raaka-aineilla ei ole yhtä globaalia markkinahintaa, vaan niillä voi olla useita eri hintoja mm. kuljetuskustannuksista johtuen. Joissain tapauksissa (esim. nesteytetty maakaasu) alueelliset hintaerot voivat olla hyvin suuria.

Arvometalleja lukuunottamatta tavallisen sijoittajan on hyvin vaikea ostaa raaka-aineita konkreettisesti omaan haltuunsa. Tästä johtuen raaka-ainesijoittaminen on käytännössä aina johdannaisiin sijoittamista. Raaka-aineen markkinahinta on yleensä jonkin pörssissä noteerattavan futuurin hinta. Tästä syystä sijoittajan on hyvä tuntea tietyt futuurimarkkinoiden perusteet, jotta ymmärtää, miten tuotto muodostuu.

Raaka-ainefutuurisopimus on sopimus joko myydä (“short”) tai ostaa (“long”) tietty vakiomäärä raaka-ainetta ennalta sovittuna ajankohtana. Raaka-ainetta ei ole pakko toimittaa fyysisesti sopimuksen toimituspäivänä vaan osapuolet voivat sopia, että hintakehityksestä riippuen joko long- tai short-position omistaja maksaa vastapuolelleen nettomääräisen rahakorvauksen ennen raaka-aineen toimituspäivää. Futuurimarkkinoiden osapuolet ovat isoja pelureita, joten tavallinen sijoittaja pääsee osallistumaan futuurimarkkinoille vain erilaisten rahastojen kautta.

Raaka-aineindekseihin sijoitettaessa sijoituksen kokonaistuotto muodostuu pääasiassa kolmesta lähteestä: 1) raaka-aineen spot-hinnan kehitys (spot-hinta tarkoittaa, että toimitus tapahtuu välittömästi), 2) ns. “roll yield” ja 3) futuuriposition vakuutena olevan korkoinstrumentin tuotto.

Seuraavassa käyn läpi nämä kolme tulonlähdettä.

Ensimmäinen kohta, spot-hinnan kehitys, on helpoiten ymmärrettävä näistä kolmesta kohdasta. Mikäli sijoitat raaka-aineiden hinnan nousun puolesta (long-positio), tarkoittaa spot-hinnan nousu futuurin arvon nousua. Short-positio toimii päinvastoin, spot-hinnan lasku nostaa futuurin tuottoa. Spot-hinnan kehitys on yleensä merkittävin tulokomponentti raaka-ainesijoituksissa.

Toinen tuottokomponentti raaka-ainefutuureissa on “roll yield” (pahoittelut etten tiedä suomen kielistä vastinetta kyseiselle sanalle). Tämä tuotto tai tappio muodostuu siitä kun futuurit uusitaan, eli “rullataan” eteenpäin. Roll yield ei ole välttämättä helposti ymmärrettävissä intuitiivisesti, mutta se on oleellinen tekijä futuurituottoja mitatessa. On mahdollista, että merkittävä osa spot-hinnan noususta sulaa pois negatiivisen roll yieldin takia.

Roll yield riippuu siitä, onko futuurikäyrä nouseva (ns. “Contango”) vai laskeva (ns. “Backwardation”). Nouseva futuurikäyrä tarkoittaa, että mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sitä kalliimmaksi toimitukset tulevat. Laskevan futuurikäyrän kohdalla tilanne on päinvastainen. Nousevan futuurikäyrän kohdalla roll yield on negatiivinen (laskevan käyrän kohdalla positiivinen). Tämä tarkoittaa sitä, että jos tietyn raaka-aineen futuurikäyrä on nouseva, syntyy siitä sijoittajalle tappiota, sillä futuurin eräpäivän lähestyessä sopimukset joudutaan uusimaan pidemmällä tulevaisuudessa olevilla sopimuksilla, joiden hinnat ovat korkeammalla kuin spot-hinta.

Raaka-aineen futuurikäyrän muotoa (contango tai backwardation) voi selittää monella tavalla. Aiheesta on käyty myös akateemista keskustelua. Yksinkertaistettuna nouseva futuurikäyrä tarkoittaa sitä, että spot-hinnan uskotaan nousevan tulevaisuudessa. Laskevan käyrän kohdalla tilanne on päinvastainen.

Jäljelle jää vielä kolmas tekijä, jolla on vaikutusta raaka-ainefutuurin tuottoon. Tämä tuotto on position vakuudelle maksettava korkotuotto. Futuurisopimuksessa rahat vaihtavat omistajaa vasta sopimuksen päättyessä. Sopimuksen osapuolet joutuvat kuitenkin jo alkuvaiheessa tallettamaan tietyn määrän vakuutta, joko käteisenä tai matalariskisenä arvopaperina, johdannaispörssille. Tälle vakuudelle kertyy luonnollisesti korkoa, joka on rahaston säännöistä riippuen joko lopullisten sijoittajien tai rahastoyhtiön omaisuutta.

Futuurisopimuksen vakuuteen liittyy lisäksi sekin mielenkiintoinen piirre, että vaadittavan vakuuden määrä vaihtelee sen mukaan, miten futuurin arvo kehittyy. Mikäli raaka-aineen spot-hinta laskee selvästi (huono asia long-positiolle) tarkoittaa tämä sitä, että long-position omistajan on pakko tallettaa lisää vakuutta (tämä on ns. “margin call”). Yllättävä margin call voi olla kohtalokas vaikutuksiltaan, sillä sijoittajalla ei välttämättä ole ylimääräistä likviditeettiä vakuuden kasvattamiseksi. Tästä seuraa position pakkomyynti.

 

*************************************************************

Seuraa Twitterissä: @TimoTikkala

Vieraile kotisivuillani: timotikkala.com

kuvan lähde:kingworldnews.com

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
25.02.2015 16:54

En oikein ymmärtänyt mitään, mutta juuri siksi näihin kaiken maailman raaka-aineindekseihin ei tietenkään pidä sijoittaa senttiäkään. Edellisessä öljyn hintaromahduksessa vuoden 2008-09 tienoilla ostin jotain öljyindeksirahastoa. Vaikka öljy sitten nousi huimasti, ja myös indeksikin nousi, minun omistukseni arvo ei jostain syystä noussutkaan indeksin tavoin. Jälkeenpäin sitten opiskelin, että näissä rahastoissa kohde-etuuden edestakaiset arvonmuutokset syövät omistuksen arvoa. Toisin sanoen ne kelpaavat vain lyhytaikaiseen näkemyksenottoon. Puhun alle kuukaudesta. Täysin turhia tuotteita siis, koska ei kukaan oikeasti pysty ennustamaan raaka-aineiden lyhytaikaisia hintaliikkeitä. Ainoa järkevä tapa ottaa raaka-ainenäkemystä on ostaa esim. öljyä takapihalle tynnyriin tai sijoittaa raaka-aineita tuottaviin, kaivaviin tai muulla mielekkäällä tavalla raaka-aineiden parissa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
27.02.2015 15:44

Tämä on hyvä peruskirjoitus. Tarjoaa aapisen, mutta ei sen pidemmälle. Voin sen verran kertoa ja lisätä, ettei raaka-aine rahastoja / hedgefundeja ole juurikaan suomessa. Tosin maailmalla erittäin paljon. Se kertoo myös siitä, ettei suomessa ole asiasta kovin paljon tietotaitoa eikä osaamista juurikaan lainkaan. Ei salkunhoidossa, ei yrityksissä eikä eläkesäätiöissä. Ehkä n. 10 heppua tietää miten raaka-aine futuurikaupankäynti pitää hoitaa. Asia on tiedollinen sekä kokemuksellinen. Tätä puuttuu. Kyllä näillä tuotteilla ( futuurit ) tehdään paljon rahaa. Toinen seikka on se, ettei suomen aikaa kauppaa juurikaan käydä. Tässä markkinassa eletään täysin Chicagon ke”llon mukaan. Muuten ei tule mittään. Raaka- aineet heiluvat paljon… Lue lisää >>