Mitä talouden suhdannekierrosta tulisi ymmärtää?

Euroalue on kohdannut kaksi taantumaa viimeisten neljän vuoden aikana. Olemme parhaillaan pyrkimässä pinnalle jälkimmäisestä ahdingosta. Tarkastelen tässä merkinnässä perusteiden tasolla kansantaloustieteen keskeisiä käsitteitä, joiden sisäistäminen antaa toivottavasti hieman perspektiiviä suhdannevaiheiden ja talouden yleisen kiertokulun hahmottamiseen.

Useat kansantaloustieteen ilmiöt, käsitteet ja termit ovat hyödyllisiä enimmäkseen teoriassa, kuten tämäkin merkintä edetessään osoittaa. Kansantaloutta on mahdollista tarkastella tieteellisestä näkökulmasta ”erilaisten markkinoiden kohtauspaikkana”. Tällaisia alamarkkinoita ovat esimerkiksi hyödykemarkkinat ja työmarkkinat.

Kun edellä mainitut alamarkkinat ovat tieteellisin termein ilmaistuna ns. tasapainotilassa, on kansantaloudessa havaittavissa vain vapaaehtoista työttömyyttä. Käytännössä näin vakaata ympäristöä ei kuitenkaan ole, mutta todettakoon asetelman luonne kuitenkin käsitteiden hahmottamisen vuoksi.

Edellä kuvatussa tasapainotilassa kansantalous on ns. luonnollisella tasollaan. Kuvatussa vakaassa ympäristössä talous kasvaa ns. kansantaloudellisen kasvuteorian perustelemalla kasvuvauhdilla. Jälleen kerran tämäkin on syytä ottaa lähinnä käsitteellisesti, eikä suoraviivaisena todellisen markkinatilanteen kuvauksena. Sijoitustoiminnan viitekehyksessä on merkittävää, että edellä mainittujen markkinoiden ollessa kansantalouden tasolla tasapainotilassa, vauhdittuu talouskasvu tarkasteltavassa mallissa vain teknologian kehittymisen myötä.

Esitetty teknologian ratkaisevaa merkitystä koskeva väite pohjautuu siihen, että kansantaloustiede tunnustaa yleensä vain kaksi talouskasvua tukevaa tekijää: 1) työn määrän kasvun ja 2) työn tuottavuuden kasvun. Voimme päätellä varsin nopeasti, että ensin mainittu tekijä kohtaa pakottavia kasvurajoitteita väestön määrän ja vuorokauteen sisältyvien työtuntien määrän vuoksi.

Näihin rajoitteisiin perustuu väite jälkimmäisen kasvuelementin eli työn tuottavuuden kohenemisen äärimmäisen keskeisestä roolista talouskasvun lähteenä. Työn tuottavuutta edistävät teknologiset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista valmistaa samoista resursseista enemmän lopputuotteita – ja toisaalta myös laadukkaampia lopputuotteita, vaikka määrä ei kasvaisi lainkaan. Bruttokansantuotteen kasvuhan lasketaan lopputuotteiden nimellisistä hinnoista, ei kappalemääristä. Talouskasvu voi näin ollen toteutua määrällisen kasvun sijaan tai sen ohella myös laadun kasvuna. Näkökulma soveltuu erinomaisen hyvin esimerkiksi eettisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen sijoitustoimintaan.

Kansantalouden suuruutta ja taloudellisen aktiviteetin kasvua on edeltävään viitaten mahdollista kuvata bruttokansantuotteella eli BKT:lla. Teoriataustaan viitaten BKT on todellisuudessa vain hyvin harvoin luonnollisella tasapainotasollaan. Kuten pörssin talousuutisia aktiivisesti seuraavat sijoittajat ovat huomanneet, talous kohtaa varmuudella mutta esiintymistiheydeltään ennalta arvaamattomasti šokkeja, jotka liittyvät esimerkiksi luonnonmullistuksiin tai raaka-ainehintojen äkillisiin heilahteluihin. Nämä yllättävät tekijät aiheuttavat bruttokansantuotteen kehityskaareen poikkeamia luonnollisesta eli tasapainotilaan liittyvästä kehityskaaresta. Talouskasvu ei siis ole šokkien vuoksi lineaarista eli suoraviivaista.

Mainitut šokit aikaansaavat ns. suhdannevaihteluita, joiden hahmottamisesta sijoitustoiminnan ajoittamisessa on pohjimmiltaan kyse. Suhdannevaihtelut liittyvät siihen, kehittyykö tarkasteltavan markkina-alueen BKT luonnollista eli potentiaalista kasvuvauhtiaan hitaammin vai nopeammin lyhyellä aikavälillä. Taustalla on näin ollen teoreettinen ajatus siitä, että työn määrän kasvu ja työn tuottavuuden kasvu muodostavat pitkällä aikavälillä ”näkymättömän yhtälön”, jonka mukaan BKT:lla on edellytykset kasvaa keskimäärin tiettyä vauhtia vuosittain. Suhdannevaihteluiden vuoksi BKT kasvaa todellisuudessa vain harvoin juuri tätä vauhtia – sen hetkellinen kasvuvauhti vaihtelee keskimääräisen tason molemmin puolin, vajoten joskus jopa etumerkiltään negatiiviseksi.

Koska tässä vaiheessa merkintää on esitetty jo useita kansantaloustieteen termejä peräkkäin, on syytä vetää lankoja jo hieman yhteen. Todellisuudessa BKT:n voidaan todeta muodostuvan kahden tekijän summasta: 1) BKT:n luonnollisesta tasosta ja 2) siihen lisätystä suhdannepoikkeamasta. Viimeksi mainittu voi olla etumerkiltään myös negatiivinen. Laskentakaava etenee seuraavasti:

Todellinen BKT = Luonnollinen (potentiaalinen) BKT + Suhdannepoikkeama (tuotantokuilu)

Kaavan jälkimmäinen tekijä eli suhdannepoikkeama on negatiivinen silloin, kun kansantalouden toteutunut tuotanto (BKT) on luonnollista eli potentiaalista tasoaan alhaisempi. Kääntäen pätee näin ollen, että suhdannepoikkeama saa positiivisen arvon silloin, kun toteutunut tuotanto (BKT) on lyhyellä aikavälillä potentiaalista tasoaan korkeampi. Suhdannekierron vaiheiksi muutettuna negatiivinen tuotantokuilu kuvastaa matalasuhdannetta, positiivinen puolestaan korkeasuhdannetta. Nämä suhdannetermit esiintyvät usein myös sijoituskeskustelussa, joten niiden teoreettinen tausta on olennaista ymmärtää.

Yleinen talouskehitys etenee kuvattuihin suhdannevaiheisiin lasku- ja nousukausien kautta. Näiden kausien aikana yleinen talouskehitys kehittyy jonkin aikaa tiettyyn suuntaan nopeammin kuin pitkän aikavälin luonnollisen kehityksen taso teoriassa edellyttäisi. Korkeasuhdanne on näin ollen markkinatilanne, jossa BKT on luonnollista pitkän aikavälin tasoaan korkeammalla. Vastaavasti matalasuhdanne vastaa tilannetta, jossa BKT on mainitun tason alapuolella.

Taantumasta on mahdollista puhua silloin, kun tarkasteltavassa kansantaloudessa BKT alenee. Määritelmällisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa on tavattu julistaa maa taantumaan, jos BKT on laskenut kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Erityisen pitkäkestoinen tai laskukauden voimakkuudeltaan merkittävä taantuma vastaa käsitteellisesti lamaa. Suomessa lamasta on puhuttu etenkin 1990-luvun alun yhteydessä, jolloin BKT laski yhteensä noin 11 % vain kolmen vuoden aikana. Vastaavasti Yhdysvalloista tulee mieleen ensimmäisenä 1930-luvun lama. Euroaluetta on puolestaan kohdannut kaksi taantumaa viimeisten neljän vuoden aikana (2009 ja nykyinen, parhaillaan päättymässä oleva).

Yhteenvedon muodossa ilmaistuna suhdannevaihteluiksi tulee ymmärtää BKT:n lyhyen aikavälin kasvuvauhdin vaihtelut luonnollisen pitkän aikavälin kasvutason molemmin puolin. Taloustiede esittää, että talous kasvaa pitkällä aikavälillä työn määrän lisääntyessä ja erityisesti työn tuottavuuden kohentuessa. Sijoittajan näkökulmasta suhdannevaihtelut ovat haastavia siksi, että ne ovat yleensä täysin ennakoimattomia šokkeihin viitaten. Jokainen lasku- ja nousukausi, matala- ja korkeasuhdanne sekä taantuma ja lama on yksilöllinen. Niiden alkamista, päättymistä ja voimakkuutta on etukäteen mahdotonta ennustaa täydellä varmuudella, joskin perusteltuja arvioita voidaan erilaisten mallien avulla esittää.

Suhdanneteoriasta kiinnostuneille suosittelen perehtymistä aiheeseen liittyvään laajaan teoriataustaan. Tässä yhteydessä tutuiksi tulevat esimerkiksi kokonaistarjontakäyrä ja kokonaiskysynnän muodostuminen. Näiden tekijöiden muodostamaan viitekehykseen kytkeytyy lopulta keskustelu siitä, millaiset mahdollisuudet poliitikoilla on vaikuttaa suhdannevaiheiden muodostumiseen ja niiden taajuuteen. Voidaanko siis esimerkiksi valtion budjettipolitiikalla muokata suhdanteiden etenemistä? Jatkolukemisena on myös suositeltavaa edetä kansantaloustieteen kasvuteoriaan, joka pyrkii selittämään, miksi BKT kasvaa väistämättä pitkällä aikavälillä suhdannevaihteluista riippumatta.

Tarkastelin suhdannevaihteluiden merkitystä osakkeenomistajan näkökulmasta elokuun alussa. Uskoakseni tuon merkinnän lukeminen on tämänkertaisessa viitekehyksessä suotavaa jatkolukemista, koska sijoittajan näkökulman avaaminen pörssin suhdannekierron vaiheisiin paljastaa, missä suhdannevaiheessa osakkeita kannattaa yleensä ostaa ja milloin niitä tulee lähtökohtaisesti mieluummin myydä.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) myynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
27.10.2013 22:02

Minulla olisi kysymys hieman aiheen ohi. Opiskelit Talouselämän taannoisen jutun mukaan KTM:ksi kolmessa vuodessa. Missä opiskelit ja mitä? Rahoitusta vai jotakin muuta? Tuli kysymys mieleen tästä poikkeuksellisesti taloustieteellisestä kirjoituksesta. Olisi muuten mielenkiintoista lukea myös jatkossa taloustiedettä sivuavia kirjoituksia, jos sinulta osaamista tältä alueelta löytyy. Tässähän tekstissä ei vielä kovin syvälle aiheeseen menty…

Nimetön
Nimetön
27.10.2013 22:32

Olli-Matti Laine: Opiskelin maisteriksi Helsingissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa laskentatoimen laitoksella ja rahoitus oli sivuaineena. Tällä hetkellä valmistelen väitöskirjaa samoista teemoista Pörssisäätiön myöntämällä apurahalla. Pidetään toiveesi mielessä jatkoa ajatellen.

Nimetön
Nimetön
29.10.2013 12:48

Kiitos Jukka näistä hyvistä blogikirjoituksista. Olet auttanut tavallista piensijoittajaa näkemään asioita selkeämmin ja toimimaan viisaammin. Vaikka blogisi ei sijoitussuosituksia sisälläkään on niistä suuri apu ja turva jotta välttää pahimmat sudenkuopat. Tietoa ja aikaa ei monestikaan tahdo itseltä löytyä riittävästi joten selkokielisiä juttujasi lukiessa on huomattavasti helpompi hahmottaa yhtiöiden/markkinoiden tilanteita. Sijoituspäätökset toki jääköön jokaisen omaksi asiakseen.

Kiitos!