Mitä ihmettä ovat ne verottajan tiedustelemat “TEM1VU0112” ja “OUT1VUO112”?

Osakeyhtiöiden yhtiötapahtumilla on voi olla nimellinen (esim. splitit) tai reaalinen (esim. osakeanti) vaikutus osakkeenomistajan omistamien osakkeiden lukumäärään. Suomalaisen pääomaverotuksen kannalta kaikkein merkittävimpiä ovat osakeannit, jakautumiset ja sulautumiset, joiden myötä osakkeiden todellinen liikkeellä oleva määrä muuttuu ja näillä edellä mainituilla yhtiötapahtumilla on myös merkitystä jo omistettujen kantaosakkeiden hankintamenoon ja -ajankohtaan. Eräs tärkeimmistä periaatteista, joka sijoittajan on syytä suomalaisessa verotuksessa sisäistää, on FiFo- eli First in, First Out – ydinperiaate.

Osakeannissa yhtiö voi joko antaa jo hallussaan olevia osakkeita sijoittajille tai laskea liikkeelle uusia osakkeita (Fasoúlas, Manninen & Niiranen 2012, 108). Korpelan (2012, 134-135) mukaan osakeanti voidaan järjestää kahdella eri tavalla eli joko maksuttomana (= vanhanmallinen rahastoanti) tai maksullisena (= useille tuttu osakkeiden uusmerkintä), joiden lisäksi laki tuntee myös suunnatun osakeannin (= vanha osakeomistus ei paina vaakakupissa, mutta suuntaaminen vaatii vahvat perusteet) ja alihintaisen osakeannin (= varsin harvinaisia pörssiyhtiöissä, mutta yleisiä perheomistuksen verosuunnittelussa). Hankintamenon ja -ajankohdan laskentaperusteista osakeantien tapauksessa kirjoitan joskus tulevaisuudessa lisää (yleisessä tasolla asian voi sanoa näin: vuoden 2005 jälkeen toimitetuissa osakeanneissa hankintameno jakautuu keskiarvotetusti merkinnän perusteena olevan ja merkityn osakkeen kesken ostoerittäin), koska tässä yhteydessä haluan käsitellä erityisesti nyt keväällä veroilmoitusten saapuessa montaa sijoittajaa ihmetyttäviä verottajan tiedusteluja kryptisistä nimi- ja numerosarjoista, kuten esimerkiksi CTY1SU0112TUT1VU0112, TEM1VUO112OUT1VU0112 ja niin edelleen.

Nämä kryptiset kirjain-numerosarjat ovat siis eri suomalaisten pörssiyhtiöiden merkintäoikeuksien kaupankäyntitunnuksia. Verottaja haluaa siis näitä myytyjä tai arvottomina rauenneita merkintäoikeuksia koskevia lisätietoja, koska verottajalla ei ole niitä suoraan käytettävissä. Välittäjien tapahtumalogeissa nämä tapahtumat näkyvät yleensä eri nimikkeilla ja suosittelenkin tutustumaan kunkin välittäjän omiin kirjaustapahtumiin erikseen (esim. myynti on yleensä myynti ja hyödyntämättömien merkintäoikeuksien kohdalla voi lukea käytännössä mitä tahansa aina imuroinnista poistoon). Välittäjäsi asiakaspalvelu auttaa sinua näiden tapahtumakirjausten tarkemmassa tulkinnassa.

Osakkeenomistajalla on yleensä oikeus luovuttaa ja ostaa osakeannin yhteydessä merkintäoikeuksia julkisessa pörssikaupankäynnissä eli käytännössä voit myydä ja ostaa merkintäoikeuksia sinä aikana, mitä niillä ilmoitetaan käytävät kauppaa; esimerkiksi Talvivaaran nyt viimemetreillään olevan maksullisen osakeannin tapauksessa vanhoille Talvivaaran osakkeenomistajille “irroitettiin” eli kirjattiin salkkuihin jokaista vanhaa omistettua osaketta kohden yksi merkintäoikeus 8.3.2013 omistuksen perusteella (11.3. oli merkintäoikeuslipun irtoamispäivä), jonka kaupankäyntitunnus Helsingin pörssissä oli “TLV1VU0113”. Verottaja kyselee sitten ensi vuonna näiden kirjain-numerosarjojen perään, jos ne ovat jääneet käyttämättä tai olet niitä pörssissä myynyt.

Merkintäoikeuksien luovutus realisoi aina lähtökohtaisesti yksityishenkilön verotustilanteessa luovutusvoittoa, koska aiemman osakeomistuksen perusteella saadulla merkintäoikeudella ei ole hankintamenoa eikä sen kantaosakkeen hankintahinnalla, josta varsinainen merkintäoikeus on irronnut, ole mitään merkitystä merkintäoikeuden hankintamenon määrittelyssä (Ossa 2006, 118-119; ks. TLV 47.3§). Näin ollen vanhan omistuksen perusteella vastikkeetta saaduilla merkintäoikeuksilla ei ole tosiasiallista hankintamenoa eli se on aina 0 eur.

Tämä tarkoittaa nyt käytännössä siis sitä, että merkintäoikeuksien luovutustilanteessa on sovellettava 20 % tai 40 % hankintameno-olettamaa riippuen kantaosakkeiden hankinta-ajnkohdasta (alle vai yli 10 vuotta) verotettavan pääomatulon laskemiseksi. Jos sijoittaja Matti Meikäläinen on esimerkiksi omistanut Outokummun osakkeet yli kymmenen vuotta ja saanut merkintäoikeudet tämän yli kymmenen vuotta sitten saamansa osakeomistuksen perusteella, merkintäoikeuksien luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää 40 % hankintameno-olettama ja näin ollen jäljelle jäävä 60 % merkintäoikeuksien luovutushinnasta on veroanalaista pääomatuloa, josta verottaja nappaa itselleen 30 % tai 32 % pääomaveroa. Myytyjen merkintäoikeuksien hankinta-ajankohta on puolestaan se saantopäivä, jolloin alkuperäiset kantaosakkeet, eli ne osakkeet joista merkintäoikeudet ovat irronneet, on hankittu tai saatu. Karo Hämäläinen on selventänyt tätä kuviota varsin kattavasti muutaman vuoden takaisessa kirjoituksessaan.

Jos olet puolestaan ostanut merkintäoikeuksia pörssistä, niin näillä vastikkeellisesti hankittujen merkintäoikeuksien osalta on olemassa tosiasiallinen hankintameno eli merkintäoikeuksien kauppahinta (sisältäen välityspalkkion). Luovutusvoiton-/tappion määrä on tällöin laskettavissa samalla tavoin kuin tavanomaisten osakkeiden tapauksessa eli merkintäoikeuksien luovutushinnasta voidaan vähentää merkintäoikeuksien hankintahinta ja välityspalkkiot tai suoraan ilman sen suurempia kommervenkkeja (ja vähennyksiä) suoraan 20 % hankintameno-olettama. (Ossa 2006, 100)

Luovutustappion laskennan osalta vastikkeettoman ja vastikkeellisen merkintäoikeuksien saannon välillä on kuitenkin merkittävä ero, sillä jos merkintäoikeuksia ei ole hyödyntänyt uusien osakkeiden merkitsemiseen tai ne ovat jääneet käyttämättä, ne ovat veroteknisesti tarkastellen “arvottomia” eli niistä ei synny luovutustappiota. Vastikkeellinen pörssiosto puolestaan mahdollistaa sen, että mahdollisen luovutustappion voi vähentää joko samana verovuonna tai sitä seuraavana viitenä verovuonna syntyvistä luovutustappioista.

“Jos merkintäoikeutta ei käytetä osakemerkintään, eikä luovuteta edelleen, merkintäoikeus raukeaa merkintäajan päättyessä. Merkintäoikeus menettää tällöin lopullisesti arvonsa. Erikseen hankitun merkintäoikeuden hankintahinta voidaan tällöin vähentää luovutustappiona. Jos rauennut merkintäoikeus on saatu vanhan osakkeenomistuksen perusteella, luovutustappiota ei synny, koska merkintäoikeudella ei tällöin ole hankintamenoa.” (Verohallinto: Arvopaperien luovutusvoittojen verotusOsakeanteihin liittyviä erityiskysymyksiä  / Merkintäoikeuden luovutus; korostukset kirjoittajan)

Merkintäoikeuksien myynti- ja raukeamistapahtumat on nykyisin varsin helppoa selvittää netissä. Lisäksi tapahtuman lisätietoihin voi aina kirjoittaa sanan tai toisen (esim. “Vanhan omistuksen perusteella irronneiden merkintäoikeuksien myynti”, “Vanhan omistuksen perusteella irronneiden merkintäoikeuksien raukeaminen arvottomana”).

Muista! Osakeantitapahtuman yhteydessä kannattaa yleensä aina tehdä ainakin jotain vanhan omistuksen perusteella saaduille merkintäoikeuksille (ja tietysti ostetuille merkintäoikeuksille, jotta ne eivät koidu luovutustappioksi). Merkintäoikeuksien “mätäneminen” salkkuun voi käydä kalliiksi.

Lue lisää:

Karo Hämäläinen (Nordnet): Merkintäoikeus ja verotus
Sari Lounasmeri (Pörssisäätiö): Osallistuako osakeantiin

Fasoúlas, Elina & Petri Manninen & Ville Niiranen (2012). Sijoittajan verotus. Helsinki: FINVA.
Korpela, Vesa (2012). Sijoittajan verokirja. Helsinki: Verotieto.
Ossa, Jaakko (2006). Myyntivoittoverotus käytännössä. Helsinki: Tietosanoma.

Kuvalähde: 401(K) 2013 / Foter.com / CC BY-SA

 

/Thomas Brand

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit