Minä sijoitan: Juha Marjala, QSNA 2021 -finalisti ja pitkäaikainen sijoittaja

Nordnet on Queen Silvia Nursing Award -hankkeen yhteistyökumppani jo yhdeksättä vuotta. Vuosittain jaettavan 6 000 euron stipendin tarkoituksena on kannustaa hoitoalan opiskelijoita ja alalla työskenteleviä kehittämään uusia ratkaisuja hoitotyöhön ja vanhustenhoitoon. Juha Marjala oli yksi QSNA 2021 -kilpailun finalisteista. Hän on myös pitkäaikainen sijoittaja. Haastattelimme Juhaa sijoittamisesta ja hänen QSNA-ideastaan 12.5. vietettävän kansainvälisen sairaanhoitajapäivän kunniaksi.

Kerro hieman taustoja itsestäsi.

Tervehdys kaikille! Olen Juha Marjala, lähtöisin Savukoskelta Itä-Lapista, ikää on 36 vuotta. Nykyisin asun perheeni kanssa Suomussalmella ja perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme lasta. Opiskelin farmaseutin töiden ohessa sairaanhoitajaksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa Innnovative nurse -hankkeen kautta ja valmistuin joulukuussa 2021 sairaanhoitajaksi. Valmistumisen jälkeen päätin jäädä vuodeksi hoitovapaalle työstäni Suomussalmen apteekista hoitamaan 1-vuotiasta lastani kotiin. Luonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys ovat koko perheen harrastuksia, ja Kainuun luonto tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.

Vuokraamme lisäksi Airbnb:n kautta aikaisempaa kotiamme Ukkohallan lomakeskuksessa. Ostimme mökin Ukkohallasta ensimmäiseksi asunnoksi vuonna 2011 ja asuimme siellä vuoden 2017 loppuun asti. Vuonna 2018 päätimme muuttaa Suomussalmelle, koska työpäivät/lasten hoitopäivät venyivät kohtuuttoman pitkiksi välimatkoista johtuen. Kodin osto on varmasti ollut merkittävin asia elämässäni, minkä sijoittaminen on mahdollistanut. Tässä yhteydessä päätimme alkaa vuokraamaan mökkiämme ja sekin on osoittautunut jälkikäteen hyväksi ratkaisuksi. Olen ollut hyvin tyytyväinen ratkaisuuni jäädä hoitovapaalle vuodeksi 2022 ja vietän tällä hetkellä hyvin onnellista aikaa elämässäni. Tästä voin kiittää sitä, että olen ymmärtänyt aloittaa sijoittamisen jo aika nuorena, alle 20-vuotiaana. Sijoittaminen ja säästäminen mahdollistaa tehdä elämässä valintoja ja juuri sen takia olemme aloittaneet sijoittamisen myös kaikille lapsillemme. Lisäksi korkoa korolle toimii parhaiten, kun säästämisen osakkeisiin aloittaa mahdollisimman nuorena. Päätimme vaimoni kanssa heti esikoisen synnyttyä sijoittaa lapsilisät suoraan Pohjoismaat-indeksirahastoon. Lisäksi olen itse tehnyt lahjoituksia lapsilleni ja nämä varat on sijoitettu suoraan osakkeisiin Nordnetin kautta. Omat tavoitteeni sijoittamisella on tehdä ylituottoa pitkällä aikavälillä OMX Helsinki GI – vertailuindeksiin verrattuna.

Milloin aloitit sijoittamisen ja mikä innoitti sinut aloittamaan?

Aloitin sijoittamisen syksyllä 2004, kun lähdin opiskelemaan Helsingin yliopistoon matematiikkaa. Lukiossa olin toki taloustaidon tunnilla jo kiinnostunut sijoittamisesta ja seurailin pörssin kehitystä, mutta kynnys aloittaa silloin oli liian suuri. Savukoskella kotonani ei sijoittamista harrastettu, mutta vanhempani olivat säästäneet minulle lapsilisistä mukavan summan tilille, joka mahdollisti sijoittamisen aloittamisen myöhemmin. Tästä olen hyvin kiitollinen vanhemmilleni. Yliopisto-opintojen aikana löysin aikaa perehtyä sijoittamiseen.

Vuosina 2006–2009 opiskelin yhtä aikaa matematiikan opintojen kanssa farmaseutin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Farmaseuttien työtilanne näytti silloin sen verran hyvältä, että matematiikan opinnot jätin kesken. Aina olen pitänyt numeroiden pyörittelystä ja varmasti senkin takia sijoittaminen on minulle niin rakas harrastus.

Mitä eri tapoja olet hyödyntänyt perehtyessäsi sijoittamiseen?

Rahapodia kuuntelen säännöllisesti. Sitä on kätevä kuunnella samalla, kun ajelen autolla huoltamaan mökkiämme. Sijoitustiedon Teerenpelit-jaksoja on tullut myös kuunneltua. Lisäksi tulee seurattua sijoitustieto.fi-, inderes.fi– ja taloustaito.fi-nettisivustoja, joista voin poimia ideoita sijoittamiseen. Jonkin verran sijoitusaiheisia kirjoja on tullut luettua. Erityisesti Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin on hyvä opus, josta kannattaa lähteä liikkeelle.

Miten kuvailisit itseäsi sijoittajana?

Kerään omiin salkkuihini sopivassa suhteessa kasvu- ja arvo-osakkeita. Lasten salkuissa jakauma on noin karkeasti ottaen 30/70 ja omassa salkussani noin 60/40. Itse otan myös omissa osakevalinnoissani suurempaa riskiä verrattuna lasten salkkuihin. Lisäksi olen aktiivisesti osallistunut mielenkiintoisiin osakeanteihin, ja niistä muutamia olen kelpuuttanut omaan salkkuuni pidempiaikaisiksi sijoituksiksi. Esimerkiksi Titaniumissa ja Fodeliassa olen ollut pörssilistauksen alusta asti mukana. Olen melko kylmähermoinen sijoittaja ja olen jo muutamat reippaammat laskut markkinoilla kokenut. Osaan nykyään suhtautua romahduksiin mahdollisuutena. Ajattelen, että erityisesti lasten sijoitusvarallisuuden kehittymistä tukee se, että markkinoilla arvostuskertoimet laskevat järkevämmälle tasolle ja saan samaa osaketta edullisemmin. Toisaalta pyrin löytämään markkinoilta myös käänneyhtiöitä, jotka vielä hinnoitellaan edullisesti, mutta joissa on havaittavissa merkkejä paremmasta. Viimeisin tämän tyyppinen osakepoiminta oli Oriolan osake tammikuussa.

Sijoitatko jotain tiettyä tavoitetta varten?

Nyt seuraavana tavoitteena on kerätä varallisuutta sen verran, että voisin joko ostaa tai rakentaa mökin ympärivuotiseen käyttöön järvenrannalle. Ajatuksena minulla olisi se, että voisimme sitä itse käyttää jonkin verran ja kattaa kuluja lisäksi vuokraamalla. Toki pidän sijoitusvarallisuutta myös hyvänä tapana varautua mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun. Asuntolainan ennenaikainen lyhentäminen ei ole kuitenkaan järkevää, koska uskon saavani tällä hetkellä osakemarkkinoilta huomattavasti parempaa tuottoa.

Miten valitset sijoituskohteesi?

Arvioin yhtiöitä tulevien kassavirtojen näkökulmasta, miten voimakasta kasvu on ja millä tasolla kannattavuus on, mihin suuntaan se voisi kehittyä, onko yrityksellä kilpailuetuja ja saako se siirrettyä hyvin kustannukset oman tuotteensa loppuhintaan. Arvostan kasvavaa osinkoa, mutta osinko ei toisaalta ole välttämättömyys, jos yritys pystyy sijoittamaan varansa kannattavaan kasvuun. Osavuosikatsaukset tulee luettua tarkkaan, niistä pystyy näkemään mihin suuntaan ollaan menossa. Olen huomannut hyödylliseksi kirjoittaa itselle muistivihkoon perustelut, miksi olen ostanut kyseistä osaketta. Jälkikäteen on hyvä tarkistaa siitä ja arvioida onko muutosta tapahtunut, jolla voisi mahdollisen myynnin perustella. Sijoitusvalinta on pitkä prosessi, jossa arvioin monelta kantilta osaketta. Suosin myös pienempiä yhtiöitä, joissa ei ole aktiivista seurantaa, jolloin minulla piensijoittajana on mahdollista löytää informaatioetua.

Kuuluuko sijoittaminen jollain tavalla arkirutiineihisi?

Tällä hetkellä, kun olen hoitovapaalla ja lapsi on päiväunilla noin klo 9.30–11 luen pörssiuutiset läpi aamulla ennen pörssin aukeamista ja seuraan ensimmäisen puoli tuntia markkinoita. Olen huomannut, että suurimmat liikkeet tapahtuvat yleensä tuolloin. Käyn kuitenkin aika harkitusti kauppaa ja taktiikka on enemmänkin osta, seuraa ja anna arvon kasvaa. Isompiin muutoksiin yrityksen toimintaympäristössä toki pyrin reagoimaan tarpeen vaatiessa. Lapsilisät automatisoidusti Pohjoismaat-indeksiin ja palkasta menee lisäksi automaattisesti lisäeläkkeeseen. Palkkapäivän jälkeen laskeskelen aina ensimmäisenä, minkä summan pystyisin tässä kuussa siirtämään osakkeisiin ja siirränkin rahan heti salkkuun odottamaan ostopaikkaa.

Keskustellaanko perheessänne rahasta?

Lasten kanssa keskustelen rahasta ja tärkeimpänä asiana lapsille olen painottanut sitä, että kun ollaan hankkimassa jotain, niin aina ensiksi kannattaa kysyä itseltä onko tämä tarve vai halu? Tämä toimii hyvin myös omissa ostopäätöksissä, joskus toki saa ostaa jotain mitä haluaa. Vanhimmille lapsilleni lisäksi olen kertonut osakkeista ja selittänyt, että he omistavat pienen osan yrityksestä. Kun yritys tekee voittoa niin voitoista yritys jakaa vuosittain osinkoa, jonka isä uudelleen sijoittaa niin ensi vuonna voidaan saada vielä enemmän osinkoa. Pitkäjänteisyyteen yritän kasvattaa omia lapsiani ja on meillä ollut jo hyviä keskusteluja osakkeista ja säästämisestä 9-vuotiaan esikoisen kanssa.

Vaimoni kanssa keskustelen myös rahasta ja osakkeista. Monesti keskustelu menee yksinpuheluksi, mutta se auttaa minua tekemään oikeita päätöksiä. Vaimoni on onneksi hyvä kuuntelija. Viimeisin merkittävä osakekeskustelu oli lasten salkkujen osakemyynti tammikuun alussa, pohdin ääneen, myydäänkö Fortumia vai UPM? Päädyimme Fortumin myymiseen, perustelin sen korkeariskisillä Uniperin johdannaiskaupoilla ja sodan riskillä. Joskus myös hän kysyy kannattaisiko sinusta minunkin lähteä mukaan tähän listautumisantiin, jos olen viikko tolkulla hehkuttanut kuinka hyvä mahdollisuus olisi nyt tehdä tuottoja.

Mikä on ollut pahin sijoitusmokasi? Entä suurin onnistumisesi?

Finnairin kanssa tuli otettua tehtyä tappioita 2006–2008, ostin ennen 2007 osakeantia ja siinä olin myös mukana. Olin armeijassa päässyt matkustamaan lomille Finnairin koneella ja sijoituspäätös nojasi tuolloin varmasti liikaa hienoon kokemukseen. Tässä otin muistaakseni tappioita noin 60–70 % suhteessa sijoituksen pääomaan. Hajautus toki oli kunnossa, mutta kyllä sen verran kirpaisi, etten ole sen jälkeen lentoyhtiöihin sijoittanut.

Suurin onnistuminen sijoittamisessa oli monen sattuman summa. Vuonna 2009 tutustuin pohjalaiseen puolisooni ja samoihin aikoihin löysin aliarvostetun sekä pitkään tappiota tehneen Turkistuottajien osakkeen, nykyiseltä nimeltään Saga Furs. Ensimmäisen erän ostin sillä ajatuksella, että onpahan ainakin hyvä iskeä juttua appiukon kanssa turkistarhauksesta. Seurasin aktiivisesti turkishuutokauppoja reaaliaikaisesti netistä ja vertailin hintoja aikaisempiin huutokauppoihin. Alkoi näkymään merkkejä suunnan kääntymisestä ja samalla uskalsin lisäillä omistustani. Ostin vuoden 2010 tammikuun ja toukokuun lopun välillä neljä kertaa tätä osaketta, ostohintojen ollessa 7,4–8,8 euron välillä. Osakekurssi lähti nopeasti kehittymään positiiviseen suuntaan, ja vuoden päästä sijoitus oli jo tuplaantunut. Seuraavien vuosien aikana välillä vähän keventelin omistusta ja välillä vähän lisäilin osakekurssin noustessa. Viimeiset Saga Fursin omistukseni myin 44,2 euron osakehintaan syyskuussa 2013.

Toisena isona onnistumisena pidän Nesteen osakkeen valitsemista esikoisen salkkuun ensimmäiseksi osakkeeksi joulukuussa 2013, jossa on tällä hetkellä prosentuaalisesti suurin arvon nousu.

Vinkkisi muille sijoittajille?

Minulla on viisi vinkkiä muille sijoittajille.

1. Ensinnäkin ole pitkäjänteinen ja jatka sijoittamista, vaikka välillä markkinat sahaa.
2. Toiseksi automatisoi, mikäli vain mahdollista. Esimerkiksi kuukausisäästä osakeindeksirahastoon samalla summalla joka kuukausi tai vaihtoehtoisesti osakesäästötilille sama summa joka kuukausi (kerää tarpeeksi iso summa rahaa ja osta suoraan osakkeita).
3. Tästä päästäänkin kolmanneksi siihen, että minimoi kulut. Pyri alle prosentin kuluihin esimerkiksi Nordnetissä vähintään 700–900 euroa per kauppa.
4. Neljäntenä hajauta ajallisesti ja eri toimialojen osakkeisiin. Myös maantieteellinen hajautus on hyvä idea. Omassa salkussani eri osakkeiden määrän olen pyrkinyt pitämään noin kymmenessä, koska liiallisella hajautuksella kulut nousevat ja indeksin voittaminen on haasteellisempaa. Toki lasten salkuissa arvostan enemmän hajautusta riskien hallinnan takia ja niissä eri osakkeita on yli tuplasti verrattuna omaan salkkuuni.
5. Mielestäni paras aika aloittaa sijoittaminen oli jo, mutta toiseksi paras hetki on aloittaa tänään.

Sen vielä haluaisin sanoa, että pörssi on erittäin tasa-arvoinen paikka, jossa meillä kaikilla on mahdollisuus vaurastua hyvillä osakevalinnoilla omista lähtökohdista riippumatta. Kannustan kansankapitalismiin, jotta meidän suomalaisten hyvien yritysten tuotot jäisivät meille suomalaisille ja samalla tukisivat Suomen taloutta. Itselleni sijoittaminen on elinikäinen harrastus, samalla olen tutustunut ja perehtynyt moniin yrityksiin.

Minun Nordnet-salkkuni löytää Sharevillestä nimimerkillä Matlog ja Instagramissa @juha_marjala lisää sijoittamisesta. Tehkää hyviä sijoituspäätöksiä!

Minkälainen idea sinulla oli QSNA:ssa?

QSNA-ideani oli lääkehoidon arviointityökalu sairaanhoitajille lääkkeistä johtuvien muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Yhdistin tässä ideassani aikaisemman farmaseutin koulutuksen sekä lääkehoidon arvioinnin asiantuntijakoulutuksen osaamiseni. Lyhykäisyydessään kyseessä on 15 lääkeaineineen lista, jossa antikolinergiset lääkeaineet on pisteytetty antikolinergisen voimakkuuden perusteella. Suuri antikolinergisten lääkkeiden kuorma voi aiheuttaa itsessään muistisairauksien kaltaisia oireita potilailla. Lääkelistan tarkistuksen yhteydessä sairaanhoitaja huomaisi riskilääkkeet ja voisi raportoida lääkärille, joka tekisi mahdolliset muutokset lääkitykseen. Apteekkityössä tuotan lääkehoidon arviointipalvelua, jossa tämä antikolinergisten lääkkeiden arviointi on osa palvelua.