Milloin pörssissä on ostajan markkinat?

Kesällä 2012 pörssin kurssitaso oli eurokriisin jäljiltä luonnottoman matala. Siitä lähtien pörssitrendi on ollut nousuvoittoinen, joskin trendi alkoi vähintäänkin hoippuroida kuluvan vuoden loppukesällä ja alkusyksyllä. Vuosi 2015 alkoi hurjalla nousulla ja huhtikuun puolivälissä olimme jo 21 prosenttia vuoden alun tason yläpuolella. Elo-syyskuun miniromahdus nollasi tilanteen.

Täysin yllättäen elo-syyskuun alamäki ei tullut. Alkuvuoden nousu oli liian jyrkkä ollakseen terveellä pohjalla ja lisäksi pitkän ajan tilastot osoittavat, että syyskuu on useimmiten pörssivuoden huonoin kuukausi. Vaikka myös lukemattomat muut tekijät vaikuttavat pörssikursseihin, kausiluontoisuus on hämmästyttävän selvä. Vero- ja tilinpäätösvuosien vaihtuminen vaikuttaa suurin piirtein samalla tavalla sijoittajien käyttäytymiseen vuodesta toiseen.

Tiedämme myös, että lokakuu on osoittautunut vuoden toiseksi heikoimmaksi pörssikuukaudeksi. Oli siis syytä suhtautua vähintäänkin varovaisesti jatkoon. Onneksi ainakin lokakuun alun perusteella pörssitunnelma näyttää parantuneen selvästi. Lohdullinen tieto on myös, että tilinpäätöstiedotteiden ja osinkoehdotusten odottelun ansiosta pörssivuoden kaksi parasta kuukautta on joulu- ja tammikuu.

Kurssivaihtelujen rajuus on kuitenkin valtava haaste sijoittajalle. Ostojen ja myyntien oikea ajoitus on siten yhtä tärkeä kuin oikeiden sijoituskohteiden valinta. Pelkästään kuluvan vuoden aikana esimerkiksi suosikkiosakkeesta Fortum on maksettu korkeimmillaan 21,59 euroa ja alimmillaan 12,96 euroa. Vastaavat vaihteluvälit ovat olleet esimerkiksi Cargotecissa 37,37 ja 23,70, Konecranesissa 34,98 ja 20,98 sekä Metsossa 29,55 ja 17,31.

On mahdotonta ennustaa yksittäisiä kursseja. Yhtä vähän voimme tietää nousevatko tai laskevatko osakenoteeraukset esimerkiksi viikon tai kuukauden kuluttua. Lyhyellä aikavälillä pörssitunnelman muutokset eivät noudata minkäänlaista logiikkaa. Jälkikäteen pörssikommentaattorit osaavat kyllä aina keksiä hyviä syitä kurssien nousulle tai laskulle. He voisivat rikastuttaa suunnattomasti sekä itseään että muita kertomalla samat asiat etukäteen!

Varsin hyödyllistä ja mahdollistakin on sen sijaan selvittää, onko pörssin keskimääräinen kurssitaso pitkän aikavälin trendin ylä- tai alapuolella, toisin sanoen kannattaako painottaa ostoja tai myyntejä. Tämä helpottaa myös osakevalintaa, sillä useimmilla osakkeilla on taipumus joko vahvistua tai heikentyä samaan aikaan riippumatta siitä ovatko ne ali- tai yliarvostettuja.

Kuten Nordnetblogin lukijat tietänevät, teimme syyskuussa selvityksen suomalaisten osakkeiden kokonaistuotosta 28.2.2002–31.8.2015 (julkaistu kahdessa osassa 12.9.2015 ja 27.9.2015). Tutkimme pystyikö tunnuslukujen käytöllä saamaan ylituottoa vuonna 2002. Pystyi osinkotuoton ja P/E-luvun avulla, ei P/B-luvulla (kurssi/oma pääoma). Halusimme myös tietää, oliko mitään väliä sillä, sijoittiko suuryhtiöihin, keskisuuriin yrityksiin tai pienyrityksiin. Oli selviä eroja.

Kuten edellisestä kävi ilmi, markkina-arvo suhteessa kirjanpidolliseen omaan pääomaan tai toisin sanoin ilmaistuna pörssikurssi suhteessa omaan pääomaan osaketta kohti (P/B) ei näyttänyt toimivan hyvin valintakriteerinä. Tärkein syy tähän on, että alhainen P/B-lukema useammin johtuu yrityksen tappiollisuudesta kuin osakkeen aliarvostuksesta. P/B-luvun tuleekin olla matala, mikäli yhtiö vuodesta toiseen polttaa omia varojaan.

Yllättävää kylläkin P/B-luvun edellä mainittu heikkous poistuu, kun tarkasteltavana on pörssi kokonaisuudestaan. Pörssin markkina-arvo suhteessa omien pääomien summaan kertoo hämmästyttävänkin luotettavasti, milloin markkinoilla on ostajan ja milloin myyjän markkinat.

IT-kupla kohteli arvo-osakkeita ja kasvuosakkeiksi luultuja tekno-osakkeita hyvin eri tavalla, mutta koko pörssin tasolla korkea P/B-luku toimi varoitussignaalina. Tekno-osakkeiden tunnusluvut olivat järkyttävän epäedullisia, mutta se ei hidastanut ostokiihkoa. IT-kuplan väistämättömän puhkeamisen jälkeen pörssin P/B laski voimakkaasti lähes 1,2:een kevääseen 2003 mennessä. Käytännössä oli nyt pörssissä parhaat ostajan markkinat noin kymmeneen vuoteen. Edessä oli lisäksi neljä vuotta kestävä pörssinousu.

Korkeimmillaan 2000-luvulla koko pörssin P/B-luku oli 2,7 heinäkuussa 2007. Luku oli pelottavan korkea. Viisas sijoittaja pidättäytyi ostoista ja luopui ainakin kovimmista nousijoista. Vaikka tulossa oleva finanssikriisi yllätti kaikkia, näytti todennäköiseltä, että myydyt osakkeet voisi myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin.

Finanssikriisin aikaan loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009 suursijoittajat myivät paniikin vallassa valtavia määriä osakkeita. Ensimmäisen kerran 15 vuoteen osakkeita saa ostaa kirja-arvoon. Mikäli hermot kestivät markkinoiden suunnatonta ja jopa vähäjärkistä maailmanlopun tunnelmaa, silloin hankittujen osakkeiden hinnat ovat pääsääntöisesti moninkertaistuneet.

On mielenkiintoista havaita osakerekistereistä, että suomalaiset yksityissijoittajat olivat finanssikriisin aikana useimmiten ostopuolella, kun etenkin ulkomaiset rahastonhoitajat myivät pakokauhun vallassa. Tämä ei alkuunkaan vastaa pörssiammattilaisten mielellään viljelemää kliseetä tyhmistä piensijoittajista. Viime mainitut sijoittavat omia varojaan, mikä ihmeesti järkevöittää päätöksentekoa. Suurten salkkujen hoitajat sijoittajat muiden rahoja eli huonot sijoitukset eivät osu suoraan omaan lompakkoon. Lisäksi yksityissijoittajalla on varaa olla kärsivällinen, koska hänen ei tarvitse tehdä muille tiliä sijoituksistaan. Suursijoittajan on pakko toimia sopulimaisesti, koska sinänsä erinomainen sijoitus voi lyhyellä aikavälillä näyttää tyhmältä ja viedä salkunhoitajan kilometritehtaalle.

Aloitin osakesäästäjänä vuonna 1968. Elämäni alhaisimmat osakekurssit kirjattiin syyskuussa 1992. Silloin osakkeista maksettiin vain puolet tasesubstanssista eli P/B oli noin 0,5. Oli aivan uskomaton ostotilanne, valitettavasti kuitenkin vain teoriassa. Pahimpina päivinä koko pörssin vaihto oli vain noin viitisen miljoonaa markkaa eli pörssikauppa kuihtui olemattomiin. Tarjolla ei ollut kuin yksittäisiä mitättömiä osake-eriä.

Entäs tänään? Tämän vuoden P/B oli alimmillaan syyskuussa noin 1,9. Käytännössä oli jo syytä lähteä varovaisesti ostopuolelle varsinkin konepajaosakkeiden perään, koska ne olivat kärsineet kohtuuttoman paljon Kiina-huolista. Oma peukalosääntöni on, että selvästi yli kahden P/B-luku viittaa myyjän markkinoihin ja selvästi alle kahden lukema ostajan markkinoihin.

Nykyinen nousuputki alkoi, kuten edellä jo todettiin, kesällä 2012. P/B-luku oli tuolloin vain 1,2 ja ostosignaali mahdollisimman yksiselitteinen. Kyseessä olikin 2000-luvun toiseksi paras ostohetki. Vain finanssikriisin aikana pystyi löytämään vielä edullisempia helmiä osakelistasta.

Omistamme osakkeita Cargotecissa, Fortumissa, Konecranesissa ja Metsossa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
11.10.2015 23:45

Mielenkiintonen havainto. Oletko ajatellut, johtuuko koko pörssin P/B:n indikaatiovoima edes suunnilleen tehokkaista markkinoista, jolloin yksittäisten vaikeuksiin joutuneiden pääomiaan syövien yritysten vaikutus koko pörssin yli laskettuun P/E lukuun “häviää kohinaan”? Vai miksi keskimääräinen P/E kertoo enemmän kuin yksittäisen yrityksen?

Mistäs muuten löydän helpoimmin OMX:n P/E ja P/B luvut koko pörssin yli laskettuna?