Millaiseen indeksiin rahastosijoitus kannattaa tehdä?

Viimeisten 20 vuoden aikana yhdysvaltalainen S&P 500 -indeksi on tuottanut osakesijoittajalle keskimäärin 9,1 prosentin vuotuisen kokonaistuoton (osingot + kurssinousu). Indeksissä suuret yhtiöt ovat markkina-arvonsa mukaisesti pieniä yhtiöitä suuremmalla painoarvolla pisteluvun laskennassa. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoinen vertailukohta, että Joel Greenblattin laskelmien mukaan samalla ajanjaksolla on vuosituottanut 11,8 prosenttia sellainen salkku, joka on rakentunut samoista indeksiyhtiöistä, mutta ilman painoarvoa (equal weight) eli tasaisin euromäärin sijoitettuna joka yhtiöön (huomioimatta yhtiön kokoa painotuksissa).

Edeltävään viitaten eroa kokonaistuotossa on muodostunut tasapainotetun “equal weight” -salkun hyväksi (suhteessa markkina-arvoilla painotettuun salkkuun) jopa 2,7-prosenttiyksikköä vuodessa. Koska pitkässä juoksussa sijoitussalkku kasvaa eksponentiaalisesti, ei parin kolmen prosenttiyksikön ero vuosituotossa merkitse parin kolmen prosentin eroa salkun kokoluokassa vuosikymmenen kuluttua.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluu, mistä tällainen ero salkkujen välille muodostuu?

”Tavallinen indeksi” markkinapsykologian armoilla?

Greenblattin mukaan markkina-arvoilla painotettu osakeindeksi kärsii systemaattisesta valuviasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kyseinen indeksi (ja sitä seuraava osakerahasto) sijoittaa suhteessa kasvavan määrän rahaa sellaiseen yhtiöön, jonka osake kohoaa pörssissä. Näin toimien indeksi systemaattisesti sijoittaa liikaa myös sellaisiin yhtiöihin, joiden osakkeet osoittautuvat jälkikäteen kuplahintaisiksi. Ja sitten syntyy pääomatappioita.

Vastaavasti kyseinen markkina-arvoilla painotettu indeksi sijoittaa lähtökohtaisesti aivan liian vähän aliarvostettuihin yhtiöihin, joiden osakekurssit ovat laskeneet ja ne ovat matalasti hinnoiteltuina ”alennuskorissa”. Koska yhtiö on alihinnoiteltu, ei sitä tule tankattua markkina-arvoilla painotettuun salkkuun paljoakaan.

Ratkaisu ongelmaan on ”equal weight”

Niin sanottu tasapainotettu salkku, ”equal weight” -salkku, korjaa hieman edellä kuvattua ongelmaa. Equal weight -strategiassa sijoitetaan siis samoihin indeksiyhtiöihin kuin edellä, mutta olettaen, että kaikki yhtiöt ovat yhtä suuria (joten niihin sijoitetaan saman verran).

Strategia on tuottanut viimeisten 20 vuoden aikana tämän merkinnän ensimmäisessä kappaleessa kuvatusti 2,7 prosenttiyksikköä markkina-arvoilla painotettua indeksiä paremman kokonaistuoton pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Siltikään edes equal weight -strategia ei poista systemaattista ongelmaa kokonaan – se vain lieventää sitä. Myös tasapainotetussa salkussa omistetaan liian paljon kuplahintaisia ja liian vähän halpoja osakkeita. Mutta vaihtoehtoisiin indeksistrategioihin verrattuna equal weight omistaa vähemmän huonoja ja enemmän hyviä sijoituskohteita kuin muut suhteellisesti.

Koska equal weightissä osakevalinnat eivät saa vaikutteita hinnanmuutoksista indeksin sisällä yhtiöittäin, jää sattuman rooli verrattain vähäiseksi ja sattumat korjaantuvat takaisin keskiarvoon ajan kanssa. Tässä on olennaista, että sijoitushorisontilla on riittävästi pituutta.

Tasapainottamisen tiheys ratkaisevan tärkeä

Akateemisella tutkimuskentällä Plyakha, Uppal ja Vilkov tutkivat eri indeksistrategioiden tuottokehitystä Yhdysvaltain osakemarkkinoilla neljän vuosikymmenen aikana. He päätyivät siihen lopputulokseen, että equal weight -salkku ylituottaa merkittävällä tavalla, kun salkun sisältö tasapainotetaan uudelleen aina kuukausittain vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta tasapainoisesta koostumuksesta.

Mielenkiintoista tutkimuksen johtopäätöksissä on, että tasapainotetun strategian ylituotto näyttää syntyvän nimenomaan tiheällä frekvenssillä tehdyistä tasapainotuksista eli ”salkun uudelleen luomisesta”, jolla säilytetään tasaiset painoarvot lyhyen aikavälin kurssiliikkeiden jälkeen.

Toisin sanoen strategian alfa eli ”ylituotto indeksiin nähden” ei perustu alkuperäisiin yhtiövalintoihin, vaan nimenomaan säännönmukaiseen tasapainotukseen.

Ylituotto on tutkijoiden mukaan lähtökohtaisesti sitä merkittävämpi, mitä tiheämmin salkku tasapainotetaan. Kuukauden välein tasapainottaminen tuotti 40 vuoden ajanjakson kattavissa tutkimuksissa paremmin kuin 6 kuukauden välein tasapainotettu, joka puolestaan ylituotti suhteessa 12 kuukauden eli vuoden välein tasapainotettuun indeksisalkkuun.

Suhteellista eroa tasapainottamisen eri frekvenssien välille syntyi merkittävästi: salkun tasapainotus vuoden välein söi ylituotosta kaksi kolmasosaa verrattuna kuukauden välein tasapainottamiseen.

Käytännössä kuukauden välein parhaiten kehittyneiden osakkeiden keventämiselle ja huonoiten kehittyneiden lisäämisellä saatava tuotto on eräänlainen kontra- eli vastavirtastrategia – yksi arvosijoittamisen alalajeista.

—

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Merkinnässä esitetyt tuottoluvut perustuvat historiaan, joka ei ole tae tulevasta. Historiallinen ylituotto ei merkitse automaattisesti positiivista tuottoa. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: purplbutrfly / Foter / CC BY