Miksi pörssi tekee ennätyksiä, vaikka taloudessa menee huonosti?

Miksi osakekurssit ovat ennätyksellisen korkealla, vaikka talouslukuja on Euroopassa taas kerran jouduttu korjaamaan alaspäin? Miten voi olla, että osakkeista halutaan maksaa ennätyksellisen paljon, vaikka Euroopan taloudessa asiat ovat ennätyksellisen huonosti? Jopa niin huonosti, että se yllätti Euroopan keskuspankinkin.

EKP ei laske korkoja enää

Euroopan keskuspankin alkuvuoden arviot inflaation laskun taittumisesta meni täysin pieleen. Niinpä EKP päätti kuluvalla viikolla laskea viitekoron 0,05 prosenttiin ja talletuskorkonsa -0,2 prosenttiin. Toimenpiteellä pyritään laskemaan euron arvoa, jotta vientiyritykset saisivat vetoapua, sekä kannustamaan yrityksiä ja kotitalouksia kuluttamaan enemmän. Keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin mukaan koronalennukset on nyt tehty, eikä korkoja lasketa enempää.

Tämän viesti katsottiin markkinoilla tarkoittavan, että seuraavaksi käyttöön tulee vakuudellisten lainojen (Asset Backed Securities, ABS) osto markkinoilta, jota varsinkin saksalaiset ovat kritisoineet keinoksi tukea pankkeja ja yhteiskunnallistaa tappiot.

Keskuspankki kaleerin peräsimenä

Tavallisesti keskuspankki tasoittaa talouden tilaa ostamalla tai myymällä lyhytaikaisia valtionlainoja (osto alentaa korkotasoa ja kiihdyttää talouskasvua, myynti nostaa korkoja ja hidastaa kasvua). Kun korkotaso lähentelee nollaa, talouden elvyttäminen ei enää onnistuu lyhyitä korkoja laskemalla (ollaan jo nollassa). Silloin keskuspankki voi ryhtyä ostamaan pitkäaikaisempia vakuudellisia lainoja suoraan kaupallisilta pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä. Kun pidempien lainojen kysyntä nousee, pitkät korot puolestaan laskevat. Tämä tukee yritysten pitkäaikaisempia investointeja ja kotitalouksien kulutusta, esimerkiksi uusien autojen ja asuntojen osalta.

Euroopan valtioiden jo ollessa ylivelkaantuneita, elvytystä haetaan siis yrityksiä ja kotitalouksia velkaannuttamalla. Kun päättäjät ovat töpeksineet, kansan syvät rivit valjastetaan talouskaleerin soutajiksi, pankkien lyödessä tahtia.

Taistelussa on riskinsä

Taistelu deflaatiota vastaan saattaa onnistua, kunhan talous oikeastikin käynnistyy toimenpiteiden seurauksesta, ennen kuin velkarahoituksen vaikutus tyrehtyy hyperinflaatioon. Jossain vaiheessa raha menettää arvonsa, jos sitä on loputtomasti tarjolla (kiinteäkorkoinen laina olisi käytännössä takaisinmaksuautomaatti mikäli näin kävisi).

Keskuspankkien keskuspankki, Bank of International Settlements (BIS), on kehottanut keskuspankkeja lopettamaan löysän rahan politiikkaansa. “Riskiä siitä, että normalisoidaan liian myöhään ja liian hitaasti, ei pitäisi aliarvioida”. Toistaiseksi sanoma on mennyt kuuroille korville, vaikka BIS varoitteli edellisen akuutin finanssikriisin riskeistä jo vuonna 2003.

Markkinat oireilevat

Mutta jo nyt on ongelmia havaittavissa. Rahoitusmarkkinoilla riskit mielletään erittäin alhaisiksi. Tämä näkyy johdannaisten hinnoittelussa ilmenevistä alhaisista implied volatility-luvuista. Tilastollinen riski on matala, vaikka todellinen riski on jotain aivan muuta.

Riskit hinnoitellaan lisäksi pieleen. Korkotasojen lähennellessä nollaa, pitkien ja lyhyiden korkojen ero puristuu olemattomaksi. Pitkän lainan kustannus/ tuotto ei heijasta siinä olevaa korkeampaa riskiä.

Osakekurssien ennätyslukemat reaalikasvun pysähtyessä ovat lähinnä merkki siitä, että nyt maksetaan huomisen osakekursseja jo tänään. Osakkeen voi mieltää ikuiseksi lainaksi. Se maksaa korkoa osinkojen muodossa ja nämä voivat vaihdella, mutta keskimäärin vuotuinen “korko” on ollut noin 7 prosentin luokkaa. Kun osakkeiden hinnat nousevat, varsinkin reaalikasvun polkiessa paikallaan, osakesijoituksen tuotto-odotus (“korko”) alenee. Näin ollen myös osakesijoittamiseen liittyvä riski hinnoitellaan nyt markkinoilla totuttua alhaisemmaksi, vaikka reaaliriskit pikemminkin ovat kasvaneet.

Miksi sitten osakekurssit ovat niin korkealla?

Syy osakehintojen viime aikaiseen nousuun on se, että keskuspankkien elvytystoimenpiteet ovat johtaneet liikalikviditeettiin. Liian iso määrä rahaa etsii samanaikaisesti sijoituskohteita, tuoton toivossa. Kun korkomarkkinoilta sitä ei enää saa, eivätkä yritykset tai kotitaloudet velkaannu toivottuun tahtiin, raha hakeutuu osakemarkkinoille. Kun osakkeiden kysyntä tämän takia kasvaa, osakekurssit nousevat. Kurssinousu ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole ollut sidoksissa reaalitalouteen.

Mitä tehdä?

Pitkäaikaisia sijoituksia ei kannata mennä myymään, mutta muuten kannattaa pitää jäitä hatussa ja pohtia patjan kasvattamista käteisellä. Inflaatiokaan ei pahemmin patjasäästöjä nyt syö. Lisäksi jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi alkaa harkitsemaan kiinteitä korkoja lainoillesi, kunhan EKPn pitkien korkojen alentamiseen tähtäävät toimenpiteet ensin purevat.

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club. Kuvaajan lähde: Jeremie Siegelin kirjasta “Stocks for the Long Run”.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
7 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
06.09.2014 09:59

Jotain hyviä ajatuksia artikkelissa, mutta johtopäätökset ovat vääriä. Käteistä ei kannata pitää, koska keskuspankit väärentävät lisää rahaa sopiviksi katsomilleen tahoille. Käteisen arvo laimenee koko ajan. Turhaa on tutkia mitä valtion tilastokeskukset kertovat inflaation olevan, kun tiedetään setelipainojen käyvän punaisina. Odottamalla inflaatiota sijoittaja tulee myöhästymään ja näin menettää rahaa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.09.2014 10:13

Hyvä pointti. Voit toisaalta valita sen keskuspankin seteleitä, joita tulostetaan kohtuudella.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.09.2014 12:38

Eiköhän se kulta ole paras suoja hyperinflaatiota vastaan. Siinä vaiheessa kun euro/dollari alkaa hajota, niin kullan hinta ampuu kohti taivasta.

Nimetön
Nimetön
06.09.2014 13:09

Eikö hyperinflaatiossa joidenkin yhtiöiden arvostus lähde nousukiitoon, kun roskaraha etsii turvallista kohdetta? Lisäksi yritykset voivat korottaa hintojaan enemmän kuin palkkoja, mikä vääjäämättä tulee näkymään tuloksessa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.09.2014 20:48

Osakkeet ovat sijoituskohteena inflaatiosuojattuja. Ei yrityksillä mitään varsinaista etua hyperinflaatiosta kuitenkaan ole. Talous on kriisissä. Yritys voi toki laskuttaa toisessa valuussa.

Nimetön
Nimetön
06.09.2014 17:56

oma asunto ja käteinen pankkitilillä ja sen kasvattaminen työnteolla sekä kaiken irtaimen ja muun kiinteän kuin oman asunnon muuttaminen käteiseksi siinä edelleen suositeltavin strategia sijoittamiseen

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.09.2014 20:49

Niin, ja se hyvinhajautettu pitkäaikaissäästäminen…