Miksi jotkut sijoittajat ovat miljonäärejä ja toiset eivät?

Osallistuin muutama viikko sitten Antti Parviaisen ja Sami Järvisen uutuuskirjan Sijoittamalla miljonääriksi julkistustilaisuuteen Helsingissä. Kirjoittajakaksikko esitteli varsin tiiviisti kirjansa syntyvaiheita, tausta-ajatuksia ja näkemyksiään viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoituskentällä tapahtuneista muutoksista. Kirja vaikutti jo ennakkoon saamani tiedon perusteella valtavirrasta poikkeavalta ja erityisen mielenkiintoiselta.

Siis voiko muiden sijoittajien virheistä ja onnistumisista ylipäänsä oppia jotain olennaista?

Minua enemmän sijoitus- ja säästämiskirjallisuutta kulutaneet varmasti ymmärtävät miksi sijoituskirjoja on välillä hieman tuskastuttavaa lukea: sijoittamisesta yritetään antaa kaikkinensa aivan liian lineaarinen, optimistinen ja rationaalinen (jälkijättöinen) kuvaus. Sijoituskirjailijoilla näyttää olevan taipumus kaikkien muidenkin sijoittajien tavoin järkeistää ajatuksensa vasta jälkikäteen: “Kyllä minä tämän tiesin. Näin minä juuri sanoin. Tämä on selvä merkki, että olin oikeassa. Miksei kukaan uskonut minua silloin kun sanoin näin?”. Useimmista kirjoista myös näyttää puuttuvan selkeä ydinviesti ja sen ympärille rakennettu hyödyllinen tukimateriaali. Tämä saattaa johtua ainakin osittain siitä, että useimmat (edistyneet) sijoituskirjat keskittyvät vain ja ainoastaan tiettyyn sijoitustyyliin, sijoitustapaan, sijoitusstrategiaan tai sijoitustuotteeseen. Valitettavan usein tavanomaiset sijoituskirjat unohtavat tyystin laajemman kokonaiskuvan, joka muodostuu kaikista tekijöistä yhdessä.

Sijoittamalla miljonääriksiAntti Parviainen & Sami Järvinen (2012). “Sijoittamalla miljonääriksi“. Helsinki: Talentum

“[Sijoittamisessa], kuten yleensä missään muussakaan asiassa, minulla ei juuri ole esikuvia. Jos on pakko jotain vastata, niin sanotaan Arnold Schwarzenegger. Hän sopii esikuvaksi tässäkin yhteydessä.”
– rehtori ja professori Eva Liljeblom, Hanken Svenska handelshögskolan

Antti Parviainen ja Sami Järvinen ovat tehneet finanssialalla pitkän päivätyön, joten heille on yhdessä kertynyt varsin monipuolista työkokemusta. Kirjoittajakaksikko kertoi kirjanjulkistustilaisuudessa yrittäneensä hyödyntää aiemmin viime vuonna julkaisemansa Pääomaturvattu sijoittaminen -teoksen materiaalia myös uudessa kirjassaan, mutta totesivat tehtävän aivan liian vaikeaksi. Pääomaturvattu sijoittaminen ja Sijoittamalla miljonääriksi edustavat täysin erilaisia sijoituskirjallisuuden alagenrejä, sillä pääomaturvattu sijoittaminen on eräs sijoitustyyli ja strukturoidut sijoitustuotteet ovat puolestaan vain eräs tuote muiden tuotteiden joukossa (“mikrokirja”). Sijoittamalla miljonääriksi on puolestaan vakava yritys ymmärtää sijoitustyyleihin ja niiden taustalle kätkeytyvien (persoona)psykologisten tekijöiden välisiä tekijöitä välineellisestä (sijoitustuotteet ja omaisuusluokat) ja tilanneriippuvaisesta (harhat, virheet ja tunteet) näkökulmasta. Tämä moniulotteinen “pyörittely” kätkee taakseen huomattavasti monimutkaisemman ja mielenkiintoisemman keskustelun, jota on käyty enemmän lähinnä liiketaloustieteellisen yrittäjyystutkimuksen piirissä  yrittäjyyden määritelmästä ja yrittäjän määritelmästä.

Sijoittamalla miljonääriksi ei ole siis varsinaisesti opas miljonääriksi halajavalle eikä se opeta aloittelevalle sijoittajalle mitään esimerkiksi yritystoiminnan käytännöistä tai varsinaisten sijoituspäätösten tekemisestä. Kirja voidaan jakaa sisältönsä puolesta karkeasti kolmeen perusosaan. Ensimmäinen osa käsittelee sijoitustyylejä, yksittäisen sijoittajan psykologista profiilia ja sijoitustuotteita. Toisessa osassa käsitellään hieman tarkemmin sijoittajapsykologiaa, mutta lähinnä vain yleistasolla tunteiden ja kognitiivisten harhojen näkökulmasta. Kirjan kolmas osa koostuu puolestaan varsin hyvistä suomalaissijoittajien haastatteluista ja kahden kirjoittajan “omahaastatteluista”. Kirjan loppuun on myös koottu joitakin (varsin turhia) liitteitä.

Voiko sijoittaja oppia jotain käytännön sijoitustoiminnasta lukemalla tällaista kirjaa? Tämä on hieman vaikea kysymys, koska kyseessä ei ole missään nimessä sijoittajan niksiopas tai johdatus johonkin tietynlaiseen sijoitustapaan, vaan kyseessä on pikemminkin kokonaisvaltainen katsaus erilaisiin sijoitustyyleihin (analyyttinen) ja sijoittajatyyppeihin (persoonallinen); “mitkä ominaisuudet ovat sijoittajalle tärkeitä, mistä harhoista sijoittajat kärsivät ja miten sijoittamiseen pitäisi suhtautuvat”, kuten kirjoittajat johdannossaan kirjoittavat. Kirjoittajat pyrkivät siis käytännössä osoittamaan tietynlaisen sijoittajaprofiilin ja ajatusmaailman johtavan keskimäärin tietynlaiseen sijoitusstrategiaan ja tietynlaisiin sijoitustyyleihin valikoiduin sijoituskohtein ja -tuottein. Sijoittajan valitseman sijoitustyylin taustalla on useita tekijöitä, joten kirjoittajat ovat oikeutetusti kiinnostuneita selvittämään, mistä nämä havaitut erot johtuvat, miten eroista voi hyötyä ja miten ne vaikuttavat eri markkinatilanteissa. Arvopaperimarkkinat eivät kuitenkaan sinänsä eroa muista markkinoista, sillä niukkuus, vaihtoehtoiskustannukset ja muut tekijät ohjaavat niin kalakauppiasta kuin valuuttatreideriä; kaikissa tapauksissa kaupankävijät joutuvat kantamaan tietyn määrän epävarmuutta nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

Kuten kaksikon aiemmassa kirjassa, tässäkin kiinnitetään varsin paljon huomiota sijoittajapsykologiaan ja käyttäytymistaloustieteen opetuksiin. Ihmisten tunnemaailmaa ja kognitiivisia harhoja käsitellään kahden kokonaisen luvun verran, mutta valittavasti todellisuus on kuitenkin se, ettei ihmisellä ole mahdollisuutta asettua Jumalan asemaan omien päätöstensä objektiiviseksi arvioimiseksi – todellisuus on juuri päinvastainen: ihmiset pyrkivät pääsääntöisesti järkeistämään oudonkin toimintansa jälkikäteen ja välttelevät viimeiseen asti kognitiivista dissonanssia. Ihmiset eivät voi yksinkertaisesti kytkeä kognitiivisia harhoja päälle/pois, koska meidän ei ole kovinkaan helppoa vakuuttaa mielemme tiedostamattomia ja pitkälle automatisoituneita osia maailman todellisesta tilasta. Sijoittajan kannalta on olennaisempaa sisäistää, että kaikilla ihmisillä on oma sijoittajatyyppinsä, jonka varaan sijoitussuunnitelma ja sijoitusstrategia tulee perustaa. Ihmiset sietävät pettymyksiä eri tavoin, nauttivat erilaisesta menestyksestä ja niin edelleen.

Kirjan ensimmäisessä luvussa esitellään moniulotteinen kriteeristö oman sijoitustyylin hahmottamiseksi ja ajattelutapojen kartoittamiseksi. Parviaisen ja Järvisen valitsema jaottelutapa on varsin selväjärkinen, koska sen avulla on mahdollista varsin kokonaisvaltaisesti tunnistaa oman sijoitustoiminnan lähtökohdat ja salkunhoidon perusperiaatteet. Jaottelu ei kuitenkaan sinänsä auta sijoitusstrategian suunnittelussa ja sen johdonmukaisessa täytäntöönpanossa, mutta saattaa helpottaa oman sijoitustoiminnan kaikkein perustavimpien lähtökohtien realistisessa arvioinnissa. Sijoitustyylin valintaan vaikuttavat olennaisesti sijoittajan asenteet ja uskomukset siitä, miten sijoittamista pitää käytännössä tehdä ja millaisin painotuksin.

Kirjan toisessa luvussa keskitytään puolestaan kunkin sijoittajan sijoittajaprofiilin rikastuttamiseen ja sijoitustoiminnan tavoitteiden määrittelyyn. Luvussa tartutaan muun muassa sijoittajan suhtautumistapoihin, ominaisuuksiin, taitoihin ja luonteeseen. Sijoittajaprofiilin ulottuvuuksia lähetystään kolmella peruskysymyksellä: Missä minä nyt itse mielestäni olen? Missä minä todellisuudessa olen? Millainen haluan tulevaisuudessa olla? Sijoittajaprofiilin määrittelyn tärkein lähtökohta on selvittää itselleen sopiva riiskinsietotaso ja tähän olennaisesti liittyvä ajallinen eli dynaaminen aspekti. Tätä pohdintaa tehostetaan vielä käytännöllisellä ajatusleikillä oman riskitason käytännölliseksi määrittämiseksi. Lisäksi kirjoittajakaksikko auttaa selventämään oman sijoitustoiminnan motiiveja eli tavoitteita (säästäminen vs. kuluttaminen), spesialisaatiota (kapea-alainen vs. yleisosaaja), varallisuuden lähteitä (sijoitettavan rahan alkuperä), mielenkiintoa (sijoittamiseen tutustumisen vaihtoehtoiskustannusten laskeminen), piirteitä (ns. sijoittajan Big5-persoonallisuus), guruismia (asiantuntemus) ja realismia (suhtautumistavat ja sijoittajan minäkäsitys). Toiseen kappaleeseen olisi sopinut loppuun erittäin hyvin lyhyt pohdinta omistajan ja sijoittajan välisestä tehtävänjaosta arvopaperimarkkinoilla, mutta onneksi sentään seuraavassa kappaleessa asiaa lähestytään hieman kiertotietä kaupankävijän, analyytikon ja omistajan näkökulmasta – jaottelu on hieman outo, mutta ajaa asiansa. Samaan hengenvetoon voi tietysti lisäksi kysyä, millainen merkitys erilaisilla analysointitaidoilla on oman sijoitustyylin kehittämisessä ja parantamisessa? Esimerkiksi pitkän uran tehnyt osakeanalyytikko voi omata erinomaiset tutkimus- ja mallinnustaidot, mutta mikään ei tietenkään takaa sitä, että hän voittaisi markkinat pitkällä tähtäimellä – toisaalta tällainen sijoitustoiminnan konkari voi olla herkempi tekemilleen virheille ja muuttaa valitsemiaan sijoitustaktiikoita ja -tuotteita markkinatilanteen mukaisesti. Kokematon vasta sijoittamiseen tutustunut siloposki (kuten minä itse) elelee onnellisen tietämättömänä Sokrateena sijoitusmaailman sumuisissa rotkoissa, eikä ymmärrä sijoitustoimintaansa, sijoitusstrategiaansa tai näiden yhteenlinkittymisiä juuri millään tasolla – “apuvälineillä” eli tutustumalla rahoituksen perusteisiin, sijoitus-suunnitelmalla, monenlaisiin tietolähteisiin ja muihin sijoittajiin vasta-alkaja voi kuitenkin nopeasti kavuta notkon seuraavalle askelmalle. Oppimiskäyrää ei voi siirtää koilliseen, jollei “[sijoittaja] ole ensin saanut hankittua vahvaa ymmärrystä talouden perusperiaatteista ja kaikkien taloudellisten tekijöiden ja voimien monimutkaisista riippuvuussuhteista”, kuten tunnettu amerikkalainen Henry Hazlitt kirjoitti jo vuonna 1946 julkaistussa kirjassaan Talous yhdeltä istumalta [*].

Kolmannessa luvussa pureudutaan aiemmin hahmotetun sijoittajaprofiilin ja erilaisten sijoituskohteiden väliseen suhteeseen. Kolmas luku on erityisen hyödyllinen sellaiselle sijoittajalle, joka pystyy tunnistamaan tuotto-odotuksen, valitun riskitason ja sijoitustoiminnan aikajänteen väliset yhteydet. Kirjoittajat esittelevät ja pohtivat varsin ronskilla otteella erilaisten sijoituskohteiden (epä)sopivuutta tietynlaisille sijoittajatyypeille. Sijoitustuotteiden korkopuolen esittelyistä puuttuivat valitettavasti korkeampaaa riskiä sietävälle vertaislainaus eli p2p-lending ja suorista osakesijoituksista listaamattomiin osakkeisiin rinnasteinen osakejoukkorahoitus eli equity crowdfunding, vaikka nämä toki sisältyvät kirjassa laajasti määriteltyjen vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden maailmaan. Kolmas kappale on mielestäni jouheva johdatus oman sijoitussalkun kokonaisallokaation hahmottamiseksi ja määrittelemiseksi, koska siinä käsitellään myös asunto-/kiinteistösijoituksia, eläkevakuutuksia ja absoluuttisen tuoton rahastoja (hedge-rahastot). Kirjoittajakaksikko ei ole (onneksi) sortunut puolustamaan mitään tiettyä sijoitustuotteiden luokkaa, vaan niitä esitellään kaiken kaikkiaan varsin laaja-alaisesti ja kattavasti; toisaalta esimerkiksi strukturoituja sijoitustuotteita ei yllättäen erityisen aggressiivisesti puolusteta, vaan niiden hyödyt ja haitat kerrotaan varsin avoimesti. Sijoittajatyyppien kuvaukset on kirjoitettu varsin kepeästi, joten niistä ei kannata ottaa itseensä, mikäli niistä tunnistaa omia luonteenpiirteitä tai ajattelutapoja – kirjoittajat eivät siis todellakaan ole kuolemanvakavalla asialla liikenteellä!

Talentumin järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin pääasiassa kuitenkin vain kirjan neljännestä luvusta. Parviainen jakoi tilaisuudessa sijoitusmarkkinoilla vaikuttavat “markkinavoimat” kahteen vastakkaiseen päälinjaan: ensimmäinen joukko koostuu arvo-/järkisijoittajista, jotka toimivat analyysi- ja mallilähtöisesti ymmärtääkseen taustamuuttujien suhteita (markkina-arvo vs. todellinen arvo; ns. Buffett-tyypit), ja toinen joukko koostuu puolestaan erilaisista trendi-, sentimentti- ja momenttisijoittajista, jotka myyvät huonoon tunnelmaan ja uskovat trendeihin, aktiivisuuteen ja pyrkivät jättämään taustamuuttujat sikseen (arbitraasi, tekniset indikaattori, syklit; ns. Soros-tyypit). Ensimmäinen markkinavoimien päälinja ostaa havainnoimassaan laskussa ja toinen puolestaan myy huonoon “tunnelmaan”. Luvun loppuosassa käsitellään varsin monipuolisesti markkinatunnelmaa ja sijoitusmarkkinoilla havaittavan yleisen tunnemaailman vaihtelua, mutta olisin kaivannut tähän osioon hieman enemmän analytiikkaa ja markkinoilla ilmenevien tunnemuutosten laajempaa jaottelua eri näkökulmista tarkastellen (instituutiot, piensijoittajat, omistajat, analyytikot, ammattilaiset jne.) – tietynlainen tunnelataus saattaa nimittäin tarjota esimerkiksi arvosijoittajalle monenlaisia mahdollisuuksia. Lisäksi olisi ollut hyvä linkittää suhdannevaihtelut ja sijoitusmarkkinoiden markkinatunnelma selvemmin toisiinsa, sillä eiväthän tunnevaihtelut synny ex nihilo – taustalla vaikuttaa iso joukko erinäisiä markkina- ja valtiovetoisia voimia. Kim ja Tom Lindström ovat kirjassaan Onnistu osakemarkkinoilla huomauttaneet sijoitusmaailman tunneperäisyyden olevan luontainen osa kaupankäyntiä: “Jotta osakkeiden hinnoittelu perustuisi yksinomaan kaikkien ulottuvilla olevaan markkinatrietoon ja luotettavimpina pidettyihin tulevaisuuden ennusteisiin, sijoitajien tulisi olla ylivertaisella älyllä varustettuja tunteettomia robotteja. Sijoittajat ovat kuitenkin ihmisiä. Ja ihmisillä on tunteita.” (s.  97.) Neljänteen lukuun olisin kaivannut myös miesten ja naisten sijoittajakäyttäytymisessä havaittujen erojen esittelyä, sillä miehet ovat keskimäärin naisia hieman huonompia sijoituksissaan. Vaikuttaako sukupuoli omaan sijoittajaprofiiliin ja? Todennäköisesti kyllä.

Kirjan viides luku käsittelee nimensä mukaisesti varsinkin sijoitustoiminnassa vaikuttavia kognitiivisia harhoja. Sijoittajan kannalta luvun tärkeimpiä opetuksia ovat muun muassa nimellisen ja reaalisen tuoton eron tunnistaminen, oman henkilökohtaisen pelkokertoimen arviointi (tuotto-/tappiovertailu), osabudjetoinnin ihmeellisyydet ja niin edelleen. Luvun sisällössä on paljon lukemisen ja sisäistämisen arvoista, sillä “[inhimilliseen] päätöksentekoon sekoittuu harkinnan ja järjenkäytön lisäksi erilaisia tulkintoja objektiivisista tosiasioista, tunteita, ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja jopa sellaisiakin vaikuttimia, joilla ei ole mitään tekemistä sijoituskohteen kanssa” (Lindström & Lindström 2011, 138). Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen sijoittajan on syytä olla tietoinen oman toimintansa rajoitteista ja tyypillisimmistä kognitiivisista harhoista, jotka voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin ja ajattelumalleihin. Olisin kuitenkin toisaalta kaivannut viidenteen lukuun enemmän käytännön esimerkkejä sijoitusmaailmasta, eli miten ja milloin tietynlaiset kognitiiviset harhat ilmenevät sijoittajan toiminnassa, miten niiden olemassaolon voi pyrkiä tunnistamaan ja onko olemassa keinoja niiden vaikutusten minimointiin. Pääomaturvattu sijoittaminen -kirjassa sijoittajapsykologiaa käsiteltiin varsin laajasti pääomaturvatun sijoitustyylin näkökulmasta, mutta onneksi nyt psykologista keskustelua on kuitenkin hieman laajennettu. Olisin myös valmis esittämään pitkäpiimäistä kritiikkiä yleispäteväksi esitettyä (laskevan) rajahyödyn periaatetta vastaan, koska pohjimmiltaan toiminnasta “ansaittu” hyöty on aina pohjimmiltaan tilanne- ja henkilökohtaista (vertailu ei ole mahdollista).

Kirjan kuuden luku on ehdottomasti koko kirjan parasta antia, sillä se sisältää kymmenkunta varsin perusteellista ja “määrämuotoista” sijoittajahaastattelua (itse kysymyspatteristo löytyy liitteistä). Eri yhteyksistä tunnetut sijoittajat kertovat omin sanoin omasta sijoitustyylistään ja sen taustoista, joten eri sijoittajat ovat profiililtaan hyvinkin erilaisia. Haastattelut kuitenkin osoittavat varsin selvästi sen, ettei pelkästä huseeraamisesta ja mutuilusta ole pitkällä tähtäimellä hyötyä johdonmukaiselle ja pitkällä aikavälillä menestystä tavoittelevalle sijoittajalle. Toisaalta on varsin ilmeistä, että eräs tärkeimmistä menestyksekkään sijoittajan tunnusmerkeistä on  osaava riskienhallinta ja tähän olennaisesti liittyvä kokonaisallokaation määrittely. Tätä kautta muodostuu myös ilmeinen takaisinkytkentä kirjan aiempiin lukuihin eli sijoittajatyyppiin, sijoitustyyliin ja sijoitustuotteisiin. Haastateltuina ovat muun muassa pääomasijoittaja Christer Gardell, professori Eva Liljeblom, ammattisijoittaja Seppo Saario ja “taiteilijainnovaattori” Janne Saarikko. Lisäksi mukana on myös erittäin tunnettu warranttiguru Erkki Fadjukoff, joka myös itse eilen järjestetyssä aamutilaisuudessa hieman kommentoi kirjaa. Kiinnitin erityishuomiota Navi Groupin perustaneen Saarikon haastatteluun, sillä lähes yli kaksikymmentä vuotta alalla työskennelleen ja monenlaisissa tehtävissä toimineen practitionerin juttuja ei kannata jättää lukematta, vaikka kaikesta ei hänen kanssaan samaa mieltä lopulta olisikaan. Saarikko esittää tiiviissä muodossa varsin kovasanaista kritiikkiä vakiintuneen rahoitusteorian vankoiksi rakennettuja kivimuureja vastaan ja esittää oman vaihtoehtoisen näkemyksensä markkinoiden toiminnasta.

Haastattelut luettuani tunnistin useista teksteistä monia itsellenikin ominaisia ajattelutapoja ja -virheitä, ja varsinkin kirjoittajien haastatteluihin kirjoittamat kätevät “välipuheenvuorot” auttavat asettamaan tietynlaiset asiat suuruus- ja tärkeysjärjestykseen. Myös joitakin ammattilaisten omia virhekäsityksiä korjataan, esim. johdannaisiin liittyen. Ihan rehellisesti sanottuna olisin halunnut lukemaani huomattavasti enemmän haastatteluita, ja varsinkin liitteissä esitellyistä kirjoittajien omista sijoittajaesikuvista ainakin johdannaisguru Ari Korhosen, arvosijoittaja Kim Lindströmin ja Nalle Wahlroosin haastattelut olisi ollut todella mukava lukea. Liitteistä löytyy myös Goldman Sachsilta näyttävästi lähteneen Greg Smithin New York Timesissa julkaistu erokirje, jonka kirjoittajakaksikko olisi voinut lukijakuntaansa ajatellen helposti suomentaa.

Sijoittajan on syytä ymmärtää kaksi hyvin tärkeää asiaa: sijoittaminen ei koskaan ole nollasummapeliä ja sijoittaminen on eräs keino rikastua. Osakesijoittamisesta voi kuitenkin tulla uhkapeliä, jos oman toimintansa perusteita ja tarkoitusta ei ymmärrä, mutta käytännössä myös esimerkiksi kuntoilusta ei ole hyötyä, jollei samalla myös muuta ruokavaliotaan ja tee asioita oikein. Myöskään halu rikastua ei välttämättä ole ainut sijoittajaa eteenpäin ajava voima, vaan sijoittamisella voi olla hyvin monenlaisia motiiveja, kuten Parviainen ja Järvinen selvästi osoittavat. Tavoitteellinen ja johdonmukainen sijoittajaetsii oman juttunsa, keskittyy omiin vahvuuksiinsa ja oppii onnistumisistaan ja virheistään: “Yleensä sijoittaja rikastuu, kun hän ymmärtää sijoitustoiminnan ja oman sijoitusfilosofiansa tärkeimmät periaatteet”, Parviainen ja Järvinen toteavat kirjan lopussa. Kirja ei kuitenkaan ole oikotie miljonäärikerhon jäseneksi, vaan se on ennen kaikkea itsetuntemusopas sijoittajalle – nosce te ipsum ‘tunne itsesi’.

Sijoittamalla miljonääriksi on joistakin puutteistaan huolimatta mukava ja piristävä uutuus asemansa vakiinnuttaneiden suomalaisten sijoituskirjojen joukkossa; se ei edes pyri valaisemaan kaikkia sijoitusmaailman kiemuroita, vaan auttaa ennen kaikkea ymmärtämään omaa toimintaa muiden sijoittajien joukossa ja voi näin ollen myös parantaa yleisellä tasolla itsetuntemusta (ns. self-help). Kirja on valitettavasti joitalkin osin hieman epätasapainoinen kokonaisuus, mutta onneksi sijoittajahaastattelut kytkevät onnistuneesti aiempien lukujen teemat yhteen ja kirjasta muodostuu. Kirja on samanaikaisesti sekä tuhti yhdistelmä teoreettisia malleja että rutkasti käytännöllistä sijoituskokemusta. Menestyneet sijoittajat harvoin vannovat yhden kiveen hakatun menestysdogmin nimeen, vaan osaavat käytännöllisesti navigoida markkinamyrskyjen ohi ja lävitse noudattaen omassa toiminnassaan tiettyjä parhaaksi katsomiaan johdonmukaisia periaatteita.

Hyvää

+ Kirjoitettu varsin rempseällä ja rohkealla otteella, “freesi” näkökulma ja lähestymistapa vakiintuneisiin perusoppaisiin nähden – ei perinteinen niksipirkka.
+ Esimerkit ovat hyvin käytännönläheisiä ja nojaavat kirjoittajien omiin kokemuksiin ja ajatuksiin pelkän kylmäkiskoisen (ja mahdollisesti virheellisen) koulukirjateoretisoinnin sijaan
+ Auttaa tiedostavaa ja avointa sijoittajaa muodostamaan sopivan akateemisen ja riittävän kokonaisvaltaisen kuvan omasta sijoitustoiminnasta: 360-asteinen lähestymistapa oman sijoitustyylin ja sijoittajatyypin tunnistamiseksi ja sopivien sijoitustuotteiden valitsemiksi
+ Kiinnitetään riittävästi huomiota psykologisiin harhoihin ja näistä seuraaviin käytännön käyttäytymisvirheisiin
+ Sijoittamalla rikastuneet ja köyhtyneet sijoittajakonkarit saavat riittävästi tilaa, joten sijoitusnäkemyksiäkin on moneen junaan
+ Antaa keinoja käytännössä paremmin ymmärtämään oman sijoitustoiminnan perusperiaatteita ja hahmottamaan pahimpien sudenkuoppien sijainnin
+ Osoittaa uteliaisuuden ja innostuksen olevan verraton kombinaatio sijoitustoimintaa suunniteltaessa
+ Riittävän heterodoksinen eli ei-koulukirjamainen kuva rahoitusteoriasta, mm. sijoittajien eriävät odotukset, puhtaan arbitraasin rajat ja sijoittajien erilaisuuden vaikutukset markkinahintoihin hyväksytään
+ Rakentaa mukavasti siltaa teoreetikoiden ja tekijöiden välille (rahoituksen piirissä vallitsee valitettavasti vieläkin normaalitieteen vaihe, vaikka mitä erilaisempia epäselvyyksiä ja kummallisuuksia on ilmestynyt haastamaan vakiintuneet teoreettiset mallit ja oletukset; ks. Thomas Kuhnin näkemys tieteen kehityksestä ja vallankumouksista)

Huonoa

– Ei lainkaan kirjallisuusluetteloa (ei mitään) tai hakemistoa; haastateltavia olisi hyvin voinut pyytää nimemään sijoitusalan klassikko sijoittajaesikuvan lisäksi.
– Kirjassa tarjotaan apuvälineitä sijoitustoiminnan perusteiden ja motiivien ymmärtämiseksi, mutta varsinainen ohjeistus oman sijoittajaprofiilin määrittelemiseksi jää valitettavasti tekemättä; liitteissä olevan haastateltaville suunnattun kysymyspapatteriston olisi voinut muokata paremmaksi oman sijoitustoiminnan analyysikehikoksi
– Kuvia, kuvaajia ja taulukoita olisi voinut olla yhtä enemmän, esim. markkinoiden tunnemyrskykuvaaja jää hieman irralliseksi (s. 117)
– Sisältö on hieman epätasalaatuista ja jossain määrin lukujen sisältö on hieman epätasapainoista, mutta onneksi kirjaa voi kätevästi pomppia edes takaisin
– Haastatteluja olisi voinut olla huomattavasti enemmän ja niitä olisi voinut ehkä myös hyödyntää enemmän kirjan muissa osioissa
Fakta: Kaikki sjoitustyylit eivät yksinkertaisesti toimi pitkällä tähtäimellä. Miksi? Laajuudestaan huolimatta kirja ei haasta aidosti kysymään, miksi tietyt sijoitusfilosofiat näyttävät ainakin päällisin puolin toimivan toisia paremmin ja miksi jotkut onnistuvat hyödyntämään näitä perusperiaatteita muita paremmin
– Kirjassa raaputetaan hieman tehokkaiden markkinoiden olettaman pintaa, mutta teoreettisten heikkouksien merkitystä ei kuitenkaan juurikaan käsitellä – olettama on vain empiirisesti todettu säännönmukaisuus, ei luonnonlainomainen välttämättömyys
– Osa lukijoista ei todennäköisesti pidä rempseästä kirjoitustyylistä, joten se saattaa lennokkuutensa vuoksi ärsyttää

Arvosana: 9/10 (Sopii hyvin opastukseksi fiksulle vasta-alkajalle ja pohdittavaksi pitkälle edistyneelle asiantuntijalle)

Muut arvostelut/näkemykset:

– Arvopaperi: Sijoittamalla miljonääriksi

Tämäkin kirja saatavilla Bookplus-kirjakaupasta



Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä.

Erikoisetu Nordnet-blogin lukijoille: Saat nyt kaikista Libera instituutin verkkokaupasta tehdyistä kirjatilauksista -15% tarjouskoodilla ETU15 (huom! ei koske postikuluja; etu voimassa 31.12.2012 asti). Käytä mahdollisuus hyväksesi ja hanki pukinkonttiin laatuluettavaa – edullisesti!

 

/Thomas Brand

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT9 Marraskuu, 2012

40-50 vuotta sijoittamalla on normaalituotoilla mahdollisuus miljonääriksi sijoittamalla noin 4000-5000 Euroa vuodessa. Ei siihen tarvita juurikaan mitään suurempia taikatemppuja. En tosin sano sitä etteikö kyseistä kirjaa kannattaisi lukea.

Heikki9 Marraskuu, 2012Hyvin kirjoitettu analyysi, vaikken vielä kirjaa olekaan lukenut. Vaikuttaa mielenkiintoiselta opukselta, noi “niksinurkka sijoituskirjat” on jo nähty.

http://www.arvopaperi.fi/kolumnit_blogit/blogiareena/nordea/pitaisiko+tehda+niin+kuin+muut+tekevat/a854137

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit