Jukka Oksaharju
Nordnet teetti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, millä vaikuttimilla suomalaiset tekevät ensisijaisesti päätöksiään pörssiosakkeiden osto- ja myyntikohteista osakekaupankäynnissään. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö CINT aikavälillä 8.–15.7.2015. Kyselyyn vastasi 1 009 18–65-vuotiasta suomalaista, virhemarginaalin ollessa +/-3 %. Tiivistän tässä merkinnässä kyselyn vastaukset.
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella suomalaiset perustavat sijoituspäätöksensä ensisijaisesti seuraaviin tekijöihin:
35,2 % omaan tuntumaan
19,0 % osakekurssin kehitykseen
18,8 % analyytikoiden suosituksiin
10,7 % yhtiön osavuosikatsaukseen tai tilinpäätökseen
5,9 % uutisiin
5,4 % muiden sijoittajien toimintaan
5,0 % yhtiön osingonjakoon
Markkinat eivät ole sataprosenttisesti rationaaliset
Vastausten perusteella miehet ja naiset luottavat tasavertaisesti omaan tuntumaansa sijoituspäätöksiä ensisijaisesti ohjaavana tekijänä.
Kyselyssä ei annettu vastaajille tarkemmin mahdollisuutta eritellä, mitä omalla tuntumalla tarkoitetaan, mutta oletettavasti se on jonkinlainen kokoava vastausvaihtoehto, jossa ilmenee vaikutuksia kaikista kyselyn vastausvaihtoehdoista. Selvää joka tapauksessa on, että kovin tieteellinen tämä tuntuma tuskin on, sillä se sisältänee sekä emotionaalisia että rationaalisia ulottuvuuksia.
Osakekurssin kehitys kohosi sukupuolittain tarkasteltuna toiseksi suosituimmaksi vastausvaihtoehdoksi miehillä (19,5 prosenttia) ja kolmanneksi suosituimmaksi naisilla (18,5 prosenttia). Tällä tarkoitettaneen osakkeen lähihistorian kurssimuutosta.
Vastausvaihtoehdon sisällä eri sijoittajat painottanevat hieman eri asioita. Osa ostaa lähiaikoina voimakkaasti noussutta osaketta ”momentumin” perässä uskoessaan lyhyen aikavälin nousuvireen jatkumiseen. Sen sijaan osa kahmii osakkeita salkkuihinsa silloin, kun yhtiön markkina-arvo on romahtanut lähihistoriassa suhteessa muutaman kuukauden tai vuoden takaisiin kurssinoteerauksiin. Samat arviot soveltuvat luonnollisesti kääntäen myös osakkeiden shorttaus- ja myyntipäätöksiin.
Kaikkiaan sijoituspäätöksiä tehdään kyselyn suosituimpien vastausten perusteella pitkälti historiaan pohjautuvista lähtökohdista, ei niinkään ennustamalla aina kauas tulevaisuuteen yhtiökohtaisia kassavirtoja tai osinkoja.
Analyytikot vetoavat naisiin
Analyytikoiden suositukset nousivat toiseksi suosituimmaksi vastausvaihtoehdoksi naisilla (21,9 prosenttia) ja selvästi vähemmässä määrin kolmanneksi suosituimmaksi vaihtoehdoksi miehillä (15,8 prosenttia).
Karkeasti arvioituna on mahdollista sanoa, että osa naisista arvostaa valmiiksi tehtyjä analyysejä ja suosituslistoja, siinä missä osa miehistä luottaa vain itseensä sijoituspäätösten tekemisessä.
Tutkimus vahvistaa teorian laumakäyttäytymisestä
Kyselyn kolme suosituinta vastausvaihtoehtoa – jotka ovat samat sekä miehillä että naisilla, joskin kakkosen ja kolmosen sijat eri järjestyksessä – osoittavat, että markkinapsykologian teoriaan kirjatut pääkohdat osoittautuvat kyselyn perusteella osuvaksi kuvaukseksi myös todellisuudesta.
Osakekurssin kehityshän kuvastaa lyhyellä aikajänteellä sitä, miten muut sijoittajat ovat käyneet keskenään kauppaa yksittäisellä osakkeella. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä itse yhtiön kehityskaaren tai tiedottamisen kanssa. Osakekurssi voi nousta tai laskea esimerkiksi yksittäisen suuren omistajan tulon tai poistumisen johdosta. Mikäli kolmas sijoittaja tekee tämän hintavaihtelun perusteella oman kaupankäyntipäätöksensä, on laumakäyttäytymisen syntyminen ja ylipäätään olemassaolo päivänselvä asia.
Lisäksi kyselyn ylivoimaisesti suosituimman vastausvaihtoehdon, ”oman tuntuman”, korostaminen vaikuttaa yllättävän monen vastaajan sijoituskäyttäytymiseen, ottaen huomioon sen, että siinäkin ”fiilikset ja virta” voivat viedä sijoittajaa mukanaan kohti laumakäyttäytymistä. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, ettei laumakäyttäytyminen ole ainoastaan huono asia. Menestyvän sijoittajan vain tulee ymmärtää kääntyä kulkemaan vastavirtaan hieman ennen kuin muut tekevät samoin.
Ikivihreäksi sijoitusvihjeeksi huoneentauluun voi kirjoittaa ”tee samoin kuin muut, mutta ennen heitä”.
Vain joka kymmenes analysoi ensisijaisesti itse yhtiötä
Helsingin pörssissä puolivuotistulosten raportointikausi alkaa olla käytännössä ohi. Tässä viitekehyksessä on alleviivaamisen arvoista, että kyselyn vastausten perusteella osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedotteet eivät nouse kovin merkittäviksi vaikuttimiksi suomalaisten sijoituspäätöksissä.
Miehet painottavat yhtiön osavuosikatsausta tai tilinpäätöstä 12,8 prosentin vastaajaosuudella, siinä missä naisilla yhtiökohtainen tunnuslukuanalyysi johdattelee vain 8,6 prosenttia vastaajista.
Esimerkiksi osakekurssissa näkyvä reaktio on vastausten mukaan kaksi kertaa itse yhtiön tiedotetta tärkeämpi vaikutin sijoituspäätöksissä. Myös tämä havainto viittaa laumakäyttäytymisen ilmiöön, sillä yhtiön tiedotteista puhtaasti itsenäisen arvion tekee vain harva sijoittaja. Valtaosa vastaajista kaipaa vahvistusta uskolleen myös muilta.
Kyselyn vastaukset asettavat haasteelliseen valoon tehokkaiden markkinoiden teoriassa erityisesti vahvimmat tulkinnat, joiden mukaan markkinahinnoittelu heijastelee jatkuvasti kaikkea sitä informaatiota, joka sijoituskohteesta on saatavilla. Oletuksen mukaan yhtiön tiedotteet välittyvät osakkeiden markkinahintoihin tehokkaasti. Näin varmaankin on pitkässä juoksussa, mutta lyhyellä aikavälillä edellä kuvattu markkinapsykologia näyttää aiheuttavan ainakin tilapäisiä muutoksia tehokkuuden asteeseen.
Itsenäisesti toimiva sijoittaja voi luonnollisesti ottaa irti kaiken hyödyn vaihteluista tehokkuuden asteessa. Toisin sanoen osakekurssin lyhyen aikavälin hinnoittelun irtautuessa yhtiön reaalisesta kehityksestä (osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset), on osakkeita mahdollista joko ostaa edullisesti tai vaihtoehtoisesti myydä kalliilla suhteessa liiketoiminnan todelliseen tilaan.
Nuorilla huomio nousuun taipuvassa kurssikäyrässä
Ikäluokittain nuoret vastaajat painottavat omaa tuntumaa jopa 40,5 prosentin osuudella vastaajista, eli selvästi keskimääräistä enemmän. Samoin nuoret vastaajat antavat osakekurssin kehitykselle selvästi keskimääräistä vastaajaa suuremman painoarvon, sillä jopa joka neljäs alle 23-vuotias vastaaja (25,0 prosenttia) ilmoitti ensisijaiseksi toimeksiannon kannustimekseen osakkeen kurssikäyrän.
Vanhempien vastaajien keskuudessa (yli 55-vuotiaat vastaajat 19,2 prosenttia) analyytikoiden suositukset saivat selvästi nuorempia vastaajia (15,5 prosenttia) suuremman suosion. Kenties nuorilla sijoittajilla on itseluottamus vielä kohdillaan?
Samoin vanhemmat vastaajat (10,6 prosenttia) painottavat yhtiön osavuosikatsausta ja tilinpäätöstä jonkin verran nuoria (7,1 prosenttia) enemmän.
Huomionarvoista on vielä sukupuolittain tarkasteltuna, että yhtiön osingonjakoa pitää ohjaavimpana tekijänä naisten keskuudessa vain 2,8 prosenttia vastaajista (vähiten eli 7:nneksi suosituin vastausvaihtoehto). Miehillä vastaava osuus on 7,1 prosenttia (5:nneksi suosituin vastausvaihtoehto).
Merkittävää on lisäksi, että vanhempien vastaajien (5,1 prosenttia) keskuudesta löytyy nuoriin (2,4 prosenttia) nähden yli kaksinkertainen määrä vastaajia, jotka painottavat yhtiön osingonjakoa. Tässä kohdassa saattaa ilmetä nuorten optimismi äkkirikastumisen mahdollisuuteen kurssikäyrän kautta. Osingothan tulevat yleensä Suomessa vain kerran vuodessa tilille, joten niissä eksotiikka jää etäiseksi.
Huomioiden, että osinko on ainoa sijoittajalle sijoitusaikana ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä realisoituva tulovirta, jää sen painoarvo huomattavan pieneksi sijoituspäätösten tekemisessä. Tästä tuskin kuitenkaan voi vetää suoraan johtopäätöstä, että valtaosa sijoittajista olisi markkinoilla liian lyhytjänteisesti liikkeellä. Sen sijaan oletan kyselyn tulosten perusteella, että osinko nähdään edelleen eräänlaisena ylimääräisenä tuottoeränä, ja osakkeita kahmitaan salkkuihin ensisijaisesti kurssinousu mielessä – kaikilla aikaväleillä ja sijoitushorisonteilla.
—
https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html
Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: crises_crs / Foter / CC BY-NC
Oli verotehokasta tai ei, tuntuu mukavalta saada esim. 10 000 euroa osinkoa joka kevät. Sitten voi odotella mahdollista kurssien laskua ja iskeä rahat kiinni vaikkapa myöhään syksyllä toiseen firmaan, joka maksaa omalle ostohinnalle laskettua yli 5% osinkoa.
Toiminut itselläni ihan mukavasti tähän mennessä kun tarkoitus on hajauttaa salkkua hankkimalla uusia yhtiöitä sijoitussalkkuun.
Täytyykö tämä jälleen kerran toistaa asia, joka näistä kyselytulosten “analyyseistä” jatkuvasti “unohtuu”: suomalaisen piensijoittajan ei verotussyistä kannata nostaa osinkoja, joten niitä ei ole myöskään mitään rationaalista tarvetta painottaa sijoituspäätöksissä. Ja oikein erityisesti tämä koskee niitä, jotka ovat sijoitussalkun kasvatusvaiheessa, eli pääasiallinen rahavirta kulkee salkkuun päin. Ei ole oikein mitään järkeä nostaa osinkoja, maksaa verot ja sijoittaa jäljellä olevat rahat (vähennettynä vielä ostopalkkiolla) takaisin samaan firmaan. Siinä vaiheessa kun ollaan jo syömässä sijoituksia, voi toki ajatella että osingot olisivat mukava säännöllinen tulovirta, vaikka silloinkin olisi kannattavampaa myydä osakkeita ja maksaa niistä myyntivoittovero.
Meinasin kirjoittaa pitkän analyysin mutta tiivistetään:
Teoriassa joo, käytännössä ei aina. Tilanteet sisältävät paljon harmaita alueita joissa todellisuus ja teoria eivät aina täsmää.
Totta kai on tilanteita ja tilanteita. Mutta näissä “gurujen” teksteissä jatkuvasti toistellaan, kuinka osingot on hyvä ja tavoiteltava juttu. Eikä mainita lainkaan sitä, että nykyisellä verotuksella ne ovat hyvä ja tavoiteltava juttu lähinnä veronsaajan kannalta.
Tässäkin tekstissä on hyvin luettavissa, että kirjottajan mielestä on vain kaksi vaihtoehtoa: joko sijoittaja suosii osinkoja tai odottaa äkkirikastumista osakekurssin raketoidessa.
(kyllä, kärjistys, mutta testailen tässä samalla miten pahasti tekstiä pitää kommentoida että saa Nordnetin palkkalistoilla olevan kirjoittajan osallistumaan keskusteluun…)
Teoreettisesti mitä sanot pitää pitkälti paikkansa. Todellisuudessa seuraavat ovat tieteellisesti todistettuja: -Kasvavat osingot nostavat vahvasti osakekurssia, joka johtaa hyviin tuottoihin (ei voitonjako, vaan osingot) -Korkean osingon osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet paremmin kuin matalan osingon osakkeet Nojaat myös oletukseen, että kaikki osingot pitäisi sijoittaa samaan yritykseen (tama ilmenee myös usein blogin kirjoittajan tekstissä). Todellisuudessa osinkojen kassavirran voi sijoittaa halvempiin kohteisiin, kuin mitä osingonmaksaja firma pystyy tarjoamaan. Tämä menee myös toisinpäin: Jos yritys on huikeasti aliarvostettu, niin yrityksen olisi parempi ostaa omia osakkeita, kuin jakaa osinkoja tai joskus edes tehdä investointeja! Warren Buffet taisi uhkailla muutama vuosi takaperin jos Berkshiren P/B luku… Lue lisää >>
Erilaisiset voitonjakokeinot (joita on siis muitakin kuin osingot!) ja niiden paremmuus on varsin monimutkainen asia. Varsinkin, jos tehdyt tutkimukset ovat jenkeistä, missä moni asia on toisin kuin meillä. Iso asia tässä kuviossa on sijoittajien erilainen verokohtelu. Ne, jotka saavat osinkonsa verottomana, ottavat varmasti mielellään osinkoja ja arvottavat osakkeet sen mukaan. Toisaalta piensijoittajien mielipiteet ei juuri kursseja – eikä varsinkaan yritysten voitonjakopolitiikkoja – heiluttele. Joka tapauksessa: Jos haluaa siirtää sijoitettua pääomaa pois jostain yrityksestä, voi myydä osakkeita. Se on suomalaiselle piensijoittajalle useimmiten edullisempi (vaikkakin joskus henkisesti vaikeampi) vaihtoehto kuin osingot. Osingoista menee tänä vuonna veroa 25,5 %. Samaan “hävikkiin” pääsee myydessä… Lue lisää >>