Mieluummin James kuin Euro Bond

Jos blogin nimeää noin väsyneesti, täytynee keskittyä sisältöön 😉

Olen James Bond -fani. Tunnustan, vaikka en tiedä kuinka tämä istuu profiiliini taloudellisten elämän valintojen puolestapuhujana. Ehkä se kuitenkin istuu, koska voihan kukin tehdä elämässään tavoitteen ostaa Aston Martini alle 40-vuotiaana ja perustella säästäväisiä valintoja arjessa tavoitteellaan. Ok tunnustan, että perheen yhteiset tavoitteet linjaavat nykyään enemmän omia valintojani, mutta tunnustan myös, että ainakin päiväunissani Aston edelleen esiintyy, vähintäänkin sivuosissa…

Euro Bond -fania minusta ei ole tullut. Koska pystyn ymmärtämään Euroopan menossa olevan talousteatterin käsikirjoituksesta vain rajallisen osan nuotteja – ja tämän moni muukin taloutta seuraava voinee sanoa ilman nöyristelyä – niin yritän kääntää talousfarssin tavallisen meikäläisen arkeen. Koitetaanpa josko tämä symbolinen tarkastelutapa helpottaisi koko eurosopan ymmärtämistä. Symboliikka on hyvä renki ja huono isäntä. Antakaa yritykseni anteeksi, jos epäonnistun.

Annilan kylässä, Karhujärven rannalla

Asun tosielämässä Siuntiossa Annilan kylässä, Karhujärven rannalla. Tämä rantayhteisö on tiivis ja lämmin, elämme Lammistontien varrella ja maksammepa tiestämme myös vuotuisen hoitomaksun. Maksu määräytyy perusmaksusta ja käytetyn tieosuuden pituudesta. Harmiksemme asumme itse täällä kylätien perällä ja kannamme siten melko suuren osan tienhoidon kuluista.

Tarinassamme ei käytetä kyläläistemme nimiä, muutenkin kokonaisuus on kuvitteellinen. Tämä on kuitenkin oma vilpitön yritykseni kuvata, mitä pienessä kyläyhteisössä ”yhteisvastuu veloista” voisi tosielämässä tarkoittaa. Eurooppa on samoin oma pieni kylämme, kun tarpeeksi korkealta katsotaan. Naapureille ja lukijoille vielä alleviivaten: tämä tarina ei ole tosi.

Lammiston kylän tarina

Lammiston kylällä on 17 itsenäistä taloutta. Talouksista muutamalla menee erittäin hyvin. Keskimäärin kylän talouksilla on kuitenkin ollut takavuosina ongelmia tulojen ja menojen yhteensovittamisessa. Isompaa Volvoa ja Bemareitakin on pitänyt ostaa; naapureillakin on. Muutenkin tiiviin kylän erityispiirre on, että ”kun noilla muillakin on, niin pitäähän meilläkin olla”. Usko työpaikkojen säilymiseen ja tulotason kehitykseen on ollut vuosien varrella hyvä ja matala korkotaso on yllyttänyt merkittävän joukon talouksista velkaantumaan kohtalaisen holtittomasti.

Sitten alkaa rytistä. Ensin selviää, että arvostettu rakennusmestari Möttösen Paavo menetti osan maksukyvystään työttömyyden johdannaisena. Kuntaliitos Lohjaan vei tylysti työpaikan alta. Paavo sai onneksi töitä toiselta kyläläiseltä, Rissasen isännältä, joka otti Paavon oitis rakennusmieheksi omien kiireidensä helpottamiseksi. Paavo huokaisee helpotuksesta: onneksi kunnon työmiehelle riittää aina töitä. Kulujaan Paavo ei jaksa edelleenkään laskea ja joutaakin ottamaan lisää lainaa naapuriltaan Pekkasen Henrikiltä ja sortuu ajoittain myös pikavippeihin. ”Kyllä se parempi huominen vielä koittaa”, puhelee Paavo naapuruston miesten yhteisessä saunaillassa. Lainan takaajakin löytyi omalta kylältä.

Pian tyly talouskehitys pyyhkäisi laajemminkin kyläläisiä työttömiksi. Nyt kourallinen kylän talouksia kokee Paavon kohtalon, joskin osa jäi jopa tyystin ilman töitä. Työttömyyskorvaukset eivät riittäneet lainanhoitoon ja samanaikainen korkotason nousu entisestään hankaloitti tilannetta.

Kohonnut korkotaso alkoi vaikuttaa työllistenkin talouksien tilanteeseen. Enää vain 5/17 kylän talouksista pärjäsi omillaan ilman hallitsematonta lainanhoitokulujen nousua. Edelleen lääkkeenä käytettiin pääasiassa uusia kulutusluottoja vanhoista luotoista selviämiseen, yhä useampi sortui myös ylikalliisiin pikavippeihin. ”Rahaa saa aina, sillä on vain välinearvo”, toteaa eräskin kylän mies Upseerikerhon saunaillassa.

Eripura leviää: kuka kantaa vastuun?

Tulehtunut taloustilanne alkoi aiheuttaa myös kylän viidelle hyvin asiansa hoitaneelle taloudelle ongelmia. Rissasen isäntä ja 4 muuta olivat matkan varrella antaneet naapureilleen hövelisti myös lainatakauksia. Lainatakuut olivat siten alkaneet rasittaa myös asiansa hyvin hoitaneiden talouksien tilannetta. Uusien investointien lainarahoituksen hinta oli lisäksi noussut, rahoittajien epävarmuus kasvoi ja voimistui, kun kaikki alkoivat olla veloissa ja vastuissa toisilleen, tavalla tai toisella.

Ratkaisuksi tilanteen helpottamiseksi suunnitellaan nyt yhteisöllistä kimppadiiliä, johon osallistuisivat kaikki. Naapurit alkavat kerätä nimiä yhteisvakuussopimuksiin, joiden avulla kaikesta velasta vastuu on kaikilla. Kitinää alkaa kuitenkin kuulua naapurustossa, kun vakuussopimusten innokkaimmat kannattajat tuntuvat olevan juuri niitä kaikista eniten velkaantuneita talouksia, joiden velkaantumistahti ei ole muuttunut nimeksikään ylivelkaantumisongelmista huolimatta. Ostipa Halttusen Mattikin yhdellä naapurinsa takaamalla lainalla uuden Mersun vanhan Citroenin tilalle, vaikka takaaja oli luullut, että laina käytettiin uuden metsäkoneen hankintaan. ”Köyhällä ei ole varaa ajaa raskalaisella”, totesi Matti naureskellen.

Onko tälle tarinalle onnellista loppua?

Ratkesivatko kylän ongelmat yhteisten vakuussopimuksien avulla? Eivät: holtiton kuluttaminen ei loppunut laisinkaan ja ennestäänkin velalla toimintaansa rahoittaneiden stressitaso rahan riittävyyden suhteen vain laski. Heikko moraali taloudenpidossa levisikin lopulta hallitsemattomalle tasolle.

Tämän fiktiivisen kylätarinan tarkoitus ei ollut yksinkertaistaa Euroopan talouden haasteita. Taloustilanne on edellistä esimerkkiä merkittävästi monimutkaisempi ja talouksien keskinäisriippuvuudet ovat paljon monisäikeisempiä. Hyvä kysymys kuitenkin on, että toimiiko se sellainen malli, jossa kaikki ovat vastuussa kaikesta? Vai käykö kuitenkin lopulta niin, että kukaan ei ole tällöin vastuussa mistään? Niin kauan kuin talouden nettomenot ylittävät talouden nettotulot, ei Euroopan tai Lammiston kylän tarinalle ole näköpiirissä onnellista loppua.

Hyvää talven alkua!

Jussi Muurikainen
perustaja/toimitusjohtaja
Balancion Oy
050-567 3100
jussi.muurikainen@balancion.com
www.balancion.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

 

Patakunkku24 Marraskuu, 2011

Hauskasti kirjoitettu tarina. Oli mukava lukea!

SH24 Marraskuu, 2011Niin, esimerkiksi Italiaa rahoittamalla tulee rahoittaneeksi käsittämätöntä poliittisen eliitin ja virkamieseliitin byrokratiakoneistoa, joka rahaa saadessaan lähinnä miettii, miten ilmainen muualta tullut fyffe jaetaan etupiirien kesken.

Samaan aikaan Italian akateemisen loppututkinnon suorittaneet nuoret tekevät 500 euron kuukausipalkalla töitä mm. teollisuudessa – siis ne onnelliset, jotka eivät ole työttömiä.

Italian systeemi on mätä. Tämä näiden eurobondien ongelma on. Moni suomalainenkin epäilemättä luulee, että mm. Italiaa rahoittamalla autetaan Italiaa. Ei auteta. Sillä pahennetaan Italian tilannetta. Italialaisten on herättävä horroksestaan ja lähdettävä äänestämään – jotain ihan muuta kuin tunnettuja tahoja.

Tutkija25 Marraskuu, 2011Tässä tarinassa on vielä yksi yllättävä käänne, jota kyläläiset eivät ole tiedostaneet, vaikka faktat ovat olleet esillä:

Vaikka Rissasen isännän talous näyttääkin oivallisesti hoidetulta, syynä ovat Helsingissä asuvalta serkulta Laurilta tulevat ennakkomaksut. Rissasen isäntä on nimittäin luvannut ensikesäksi rakentaa saunamökin Laurille Karhujärven rantaan. Laurin kanssa on sovittu kiinteä hinta, jota hän kuukausittain makselee, mutta todellisuudessa rantasaunan rakennuskustannukset tulevat karkeasti ylittämään sovitun hinnan. Vaikka Rissasen isännän talous näyttää tällä hetkellä olevan tasapainossa ja luottokelpoisuus parasta AAA-luokkaa, päivittäiseen elämiseen meinaa mennä myös Laurilta saadut rahat, eikä rantasauna valmistu ollenkaan toivottuun tahtiin.

Tarinan “yllätyskäänteen” viitekehys löytyy faktoina tuolta:
http://www.findikaattori.fi/44/?show=teema

Valtio velkaantuu noin 8 Mrd€ vuosivauhtia, kunnat pyörivät summana suunnilleen nollassa. Se millä Suomen jukinen talous saadaan näyttämään “kovimpaan talousytimeen kuuluvalta” on eläkerahastojen karttuminen. Työtä tekevien palkoista siis rahastoidaan vielä tällä hetkellä 5,4 Mrd€ vuodessa enemmän, kuin jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin kuluu.

Mutta jokainenhan meistä tietää, että eläkerahastot eivät kartu riittävästi eli kun suuret ikäluokat alkavat joukolla jäädä eläkkeelle, rahaa pitäisi olla kerätty paljon nykyistä enemmän. Silläkin suunnalla siis (vastuu)velka vain kasvaa.

Turha meidän on syytellä Etelä-Euroopan maita holtittomasta julkisesta taloudesta. Olo on myös täällä Suomessa sama kuin Titanicin törmätessä jäävuoreen. Vaikka laiva on jo uppoamassa, orkesteri soittaa ja matkustajille jaetaan ilmaista skumppaa

Jussi Muurikainen28 Marraskuu, 2011Tutkija,

Upeasti jatkoit tarinaa, mielestäni myös vähintäänkin tarpeellisessa asiassa!

Eläkepommi on sellaisenaan oma tarinansa, olet tässä täysin oikeassa. Ongelma Suomen ja muiden Euroopan maiden “todellisen tasapainon” hahmottamiseen on etten tiedä tilastoidaanko tätä asiaa EU-tasolla miten eli voimmeko olettaa, että AAA-maiden ulkopuolella elävät taloudet eivät kärsisi samasta ongelmia syventävästä tilanteesta (eläkekertymätaso vs. tulevat velvoitteet). Mikäli Suomi on siis tässä joukossa poikkeuksellisen huono oppilas suhteessa muihin (eläkekertymäennuste), on havaintosi erityisen arvokas!

Muutoin ja yleisesti samaa mieltä: ylipäätään oma tarkoitukseni ei varsinaisesti ollut ilkkua huonosti asiansa hoitaneiden talouksien tilannetta. Yleensä kannattaa huomata se “malka” omassa silmässä tai muistaa “Pata kattilaa soimaa” -ajattelu. Nöyryys ja oman talouden huolenpito talousasioissa on yleensä se paras lääke. Siksi odotankin, että Suomen nykyhallitus korjaa edelleen linjauksiaan muuttuvassa tilanteessa eikä jäädä odottamaan sitä, että olemme samassa joukossa jo kovaa hintaa lainoistaan maksavien kanssa.

 

/Jussi Muurikainen

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit