Miellyttävä osinkokevät lamasta huolimatta

Olen 1960-luvusta lähtien tilastoinut tarkasti sekä tuloksia että osinkoja. Näin tulen tekemään myös lähiviikkoina. Palaan asiaan tarkkojen numeroiden kanssa myöhemmin, mutta jo tässä vaiheessa on mahdollista muodostaa kokonaiskäsitystä tilivuoden 2014 osingoista. Aiheeseen kannattaa pysähtyä, sillä tuskin kukaan osasi odottaa nykyisen kaltaista poikkeuksellisen miellyttävää osinkokevättä. Asia on sitäkin merkillisempää, että olemme monta vuotta eläneet taloudellista lamaa. Kurja toimintaympäristö näkyy myös tilinpäätöstiedotteista, sillä lähes kauttaaltaan yritysten liikevaihtoluvut ovat supistuneet. Miten anteliaat osinkopäätökset ovat tätä taustaa vasten ylipäänsä selitettävissä?

Myönteisten osinkopäätösten taustalla on lähinnä kolme tekijää: useimpien yritysten tulokset ovat olosuhteisiin nähden melko hyvät jatkuvien kululeikkausten ansiosta, investointitoiminta on enemmän tai vähemmän jäässä ja osakkeenomistajille kuuluvia voittovaroja ei kannata makuuttaa nollakorolla yritysten tileillä. Luovuttamalla näitä varoja omistajille ja siirtämällä tuottojen etsimisen vaiva heille yrityksen johto saa samalla siistittyä yhtiön omia tunnuslukuja.

Nykyinen lama eroaa tuntuvasti 1990-luvun alkuvuosien ahdingosta. Esimerkiksi vuonna 1992 pörssiyhtiöiden valtaosa teki tappiota ja puolet joutui luopumaan osingonjaosta. Tuolloin korkotaso oli kuitenkin tappavan korkea ja pörssiyhtiöt olivat nykyistä paljon velkaantuneimpia. Lisäksi nykyaikaista kustannusjahtia ei juurikaan tunnettu.

Vuodelta 2014 kotimaisten pörssiyhtiöiden raportoidut nettotulokset tulevat selvästi ylittämään edellisvuoden 6,4 miljardin euron tason. Vuodelta 2013 nämä yhtiöt jakoivat 7,2 miljardia euroa osinkoina ja pääomanpalautuksina. Osinkosumma nostivat tuntuvasti Nokian ja Fiskarsin lisäosingot, jotka eivät toistu tänä keväänä. Tästä huolimatta päästäneen viimevuotista korkeampaan osinkokertymään kuluvana vuonna.

Tässä yhteydessä todettakoon, että julkisuudessa osinkosummaa usein paisutellaan keinotekoisesti ottamalla mukaan ulkomaisia yhtiöitä, joiden pääpörssi on muualla ja joilla on Helsingissä vain toissijainen rinnakkaislistaus. Erityisesti tämä koskee ruotsalaiset Nordea ja TeliaSonera, joissa suomalaisten omistusosuus Sammon Nordeaomistusta lukuunottamatta on varsin vähäinen.

Sekä Nordea että TeliaSonera jakavat enemmän osinkoja kuin yksikään suomalaisyhtiö. Lisäksi Nordea räväytti oikein kunnolla nostamalla osakekohtaista osinkoaan peräti 44 prosenttia. Jo edellisenä osinko nousi reippaasti ja luvassa lienee uusi korotus vuoden kuluttua, joten Nallen ohjaimissa pankista näyttää tulevan kirjaimellisestikin osinkokone. Nyt keväällä jaossa on Nordealta 2,5 miljardia ja TeliaSoneralta 1,4 miljardia euroa, jotka eivät sisälly yllä mainittuun osinkosummaan.

Perjantaihin 13.2.2015 mennessä 91 pörssin päälistalla olevaa yhtiötä oli julkistanut osinkoehdotuksensa viime vuodelta. Näistä 47 eli yli puolet ehdotti yhtiökokouksilleen osingon korottamista. Tällaisesta ei todellakaan voinut edes uneksia edellisen 1990-luvun alun laman aikana.

Edellä mainituista 91 yhtiöstä 30 pitäytyy edellisen vuoden osinkopäätöksessä. Näistä 30 pörssiyhtiöstä peräti 16 yrityksen ennallaan pidetty ”osinko” oli lohduttomasti pyöreä nolla sekä vuodelta 2013 että 2014.

Nollakerholaisista kannattaa toki pysyä loitolla, mutta muuten ennallaan pidettyä osinkoa voi pitää joskus myönteisenä torjuntavoittona. Näin oli taatusti asianlaita Venäjän aiheuttaman myrskyn silmään joutuneissa Nokian Renkaissa ja Tikkurilassa. Oletan, että myös esimerkiksi Ahlstromin ja PKC:n osakkeenomistajat huokailivat helpotuksesta, kun vaikea vuosi ei verota osingonjakoa. Sen sijaan tämän kommentin kirjoittajalle ei täysin selvinnyt, miksi Konecranesin hallitus pidättäytyi esittämästä osingon korottamista.

Edellä annetuista luvuista on laskettavissa, että 14 pörssiyhtiöllä oli ikäviä uutisia omistajilleen eli osinkovirran padottamista. Näistä tosin Fiskarsin ja Nokian varojen jaon supistuminen on vain laskennallista laatua, sillä lisäosingot jäivät nyt pois. Itse asiassa kummankin ”normaaliosinko” nousi.

Surullinen joskin myös odotettu uutinen on Stockmannin siirtyminen nollalinjalle. Yhtä lailla odotetut olivat YIT:n ja Outotecin osinkojen puolittaminen. Cramon osingonleikkaus on lähinnä kosmeettinen, 0,60 eurosta 0,55 euroon. Kilpakumppani Ramirent nosti osinkoaan jo kuudennen kerran perättäin, minkä lisäksi hallitus pyytää valtuutusta muhkeaan lisäosinkoon. Hyvin menestyneen Baswaren osinkopolitiikan logiikka ei aukene tämän tekstin kirjoittajalle. Vuosilta 2011–2014 tämä yhtiö on jakanut osinkoa 0,41 euroa, 0,23 euroa, 0,23 euroa ja nyt 0,10 euroa. Saga Fursin osinkopäätöksestä kirjoitimme jo tammikuussa (Saga Fursin osingonjakopolitiikka selkokielellä, 14.1.2015).

Entäs ne 46 muuta osingon korottajaa Ramirentin lisäksi? Useimmiten kyse on lähinnä eräänlaisesta ”inflaatiotarkistuksesta”. Osingon korotus voi kuitenkin olla prosentuaalisesti huomattava, kun kyseessä todellisuudessa on pyrkimys palata aikaisempien vuosien normaalitasolle. Sanoman 0,20 euron osinko on kaksinkertaistamisesta huolimatta edelleen vaatimaton normalivuosiin verrattuna. Lähestymistä entisiin osinkoihin näkyy myös Cargotecin 0,55 eurossa (vuosi sitten 0,42 euroa), Ålandsbankenin 0,40 eurossa (0,15 euroa) tai Aspon 0,40 eurossa (0,21 euroa).

Osingonkorottajien joukossa on kuitenkin myös todellisia yllätyksiä. Näissä tapauksissa osa korotuksesta kutsutaan usein lisä- tai ylimääräiseksi osingoksi, jotta omistajat ymmärtäisivät, että kyse on kertaluonteisesta voitonjaosta. Täysin odottamattomia olivat heikosti kannattavien liha-alan yritysten osinkoehdotukset. HKScan nostaa 0,10 eurosta 0,49 euroon ja Atria 0,22 eurosta 0,40 euroon. Iloisia uutisia tarjottiin myös muun muassa seuraavien yhtiöiden omistajille: eQ (0,15 eurosta 0,50 euroon), Fortum (1,10 eurosta 1,30 euroon), F-Secure (0,06 eurosta 0,16 euroon), Lassila (0,50 eurosta 0,75 euroon), Munksjö (0,10 eurosta 0,25 euroon) ja Okmetic (0,30 eurosta 0,45 euroon). Pörssin päälistan ulkopuolella Verkkokaupan ensimmäinen osinkoehdotus listautumisen jälkeen osoitti niinikään ilahduttavaa ennakkoluulottomuutta.

Koneelta ja Sammolta olemmekin jo tottuneet saamaan entistä enemmän osinkoa joka vuosi, mikä onkin erinomainen syy olla osakkeenomistajana näissä yrityksissä. Kuudessa vuodessa Sammon osinko on noussut 0,80 eurosta 1,95 euroon ja Koneen osinko antioikaistuna 0,32 eurosta 1,20 euroon.

Omistamme osakkeita edellä mainituissa yhtiöissä paitsi Baswaressa, eQ:ssa, F-Securessa, HKScanissa, Nordeassa, Okmeticissa, Saga Fursissa, Verkkokaupassa ja Ålandsbankenissa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
3 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
15.02.2015 12:51

Itseasiassa antelias osinkokevät oli itsestäänselvyys. Kun hallitus lupasi yrityksille “lahjana” 6-prosenttiyksikön yhteisöveroalennuksen tilanteessa jossa talous sakkaa ja investointitarve sitä kautta myös niin oli päivänselvää, että veron alennus päätyy osinkoihin. Rahastot ja muut “verotta” osinkonsa nostavat nauravat partaansa, mutta piensijoittajan netto-osinkotulo saattaa painua jopa alemmas kuin edellisvuonna.

Nimetön
Nimetön
15.02.2015 20:44

Tavoitteenani on tilanne, että 12 000 euroa tulisi osinkoa vuodessa eli 1000 e/kk. Sillä maksaisi jo mukavasti asumisen kulut ja muutakin. Mukava lisä suht pienen palkan päälle.

Erittäin kovalla säästämisasteella saavutettavissa kyllä kun elää supersäästäväisesti ostamatta mitään turhaa. Henkilöautonkin kun vaihtaa bussilippuun, saa siitäkin jo monta tonnia vuodessa rahaa osakesijoituksiin muun säästämisen lisäksi.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
16.02.2015 14:01

Eli vaatii n. 250000 eur salkun.