Metson osinkofarssi on jälleen karu muistutus valtiosta yhtiökumppanina

Olen blogissani useaan otteeseen tuonut esille valtio-omistajuuden huonoja puolia (katso linkkilista teksin lopusta) ja olen aina korostanut, että sijoittajien tulisi vaatia korkeampia riskipreemioita sijoittaessaan valtion osittain omistamiin yrityksiin. Metson viimeviikon osinko farssi oli jälleen erinomainen muistutus valtion negatiivisesta vaikutuksesta omistajana.

Metson osinkosähläys hakee vertaistaan Suomen pörssi historiassa monellakin tapaa. Ensinnäkin, Metson viestintä osoitti tilannetajuttomuutensa, kun yt:n ja lisäosinko julkaistaan lähes samanaikaisesti. Miksei tiedotteiden väliin jätetty vaikkapa kuukautta ja osingosta ilmoitettu Q3 osarin yhteydessä? Näin oltaisiin vältytty kaikelta negatiiviselta julkisuudelta. Toiseksi, valtio puuttui tällä kertaa poikkeuksellisen voimakkaasti osittain omistamansa yhtiön toimintaan. On hyvin harvinaista, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri ottaa näin vahvasti kantaa yhtiön toimintaan tai, että poliitikot yli puoluerajojen ottavat asiaan todella vahvasti kantaa. No toisaalta, ymmärtäähän sen, irtopisteitä oli tarjolla. Kolmanneksi, Metson hallitus osoitti heikkoutensa, kun se lopulta taipui valtion ja median painostukseen ja veti lisäosingon takaisin.

Näkemykseni mukaan Metson hallituksen ei olisi missään tapauksessa vetää osinkoesitystään pois, sillä siihen ei ollut mitään syytä. Osingot kertovat yhtiön vahvasta menestyksestä ja sen myötä syntyneestä ylimääräisestä pääomasta joka on jäänyt yhtiön taseeseen. Vastaavasti yt-neuvottelut heijatelevat heikkoja tulevaisuuden näkymiä paperikonemarkkinoilla, jossa viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut selkeä muutos kysynnän sijainnin ja määrän osalta. Nämä ovat kaksi toisistaan täysin irrallista asiaa eikä niitä lähtökohtaisesti pitäisi käsitellä samassa asiayhteydessä.

Kurssireaktio oli täysin oikea

 

Metson osake laski osinkofarssin myötä noin 5 %, eli noin 200 mEUR. Moni on jo ehtinyt ilmoittaa markkinat epärationaalisiksi, kun yhtiö päätti pitää itsellään 75 mEUR noin 6kk pidempään (kyllä, Metso jakaa ensikeväänä suuremman osingon). Ymmärrän ajatuksen, mutta tässä tilanteessa kyse ei ole siitä, että yhtiö siirtää rahaa taskusta toiseen/pääoma olisi hetken aikaa tuottamattomassa käytössä. Kyseessä on puhtaasti riskipreemioiden nousu. Tämä osinkofarssi oli kylmä ja karu muistutus monille sijoittajille valtiosta yhtiökumppanina. Tässä vaiheessa sijoittajien on hyvä ymmärtää mitä valtio 11 % omistusosuudellaan teki. Se puuttui Metson operatiiviseen liiketoimintaan ja esti sitä jakamasta voittovaroja omistajilleen (lue toimia omistaja-arvon vastaisesti). Tästä herää helposti seuraavia kysymyksiä:

Onko valtiolla intressiä puuttua Metson operatiiviseen toimintaan muuten?

Onko näin jo tapahtunut, onko yt-neuvottelujen kanssa toimittu riittävän nopeasti vai onko niiden kanssa viivitelty tahallisesti?

Onko Suomeen tehnyt investoinnit tehty ROI -% pohjalta vai Suomen verotuloja silmällä pitäen?

Nämä kaikki kysymykset ovat oikeutettuja ja johtavat kohonneisiin riskipreemioihin. Käytännössä tämä heijastui myös ulkomaisten sijoittajien myynteinä, joille valtion käytös on vielä suurempi punainen vaate kuin kotimaisille toimijoille.

Valtio ei tarjoa yhtiökumppanina mitään hyötyjä

 

Olen aina suhtautunut valtioon hyvin kriittisesti omistajana, sillä en ole nähnyt sen tuovan mitään lisäarvoa yhtiöön. Päinvastoin koen, että valtio lähtökohtaisesti haittaa yrityksen toimintaa omistajuudellaan. Yritin viikonlopun aikana pohtia tarjoaako valtio-omistajana mitään hyötyjä sijoittajille? Yritin listata näitä asioita paperille ja vertailla niitä negatiivisiin puoliin. Positiivisten puolien osalta minulla on edessäni tyhjä ruutupaperi. Negatiivisten puolten osalta ohessa lyhyt tiivistelmä tärkeimmistä pointeista (lue myös linkit tekstin lopusta):

Valtiolle ylin rivi on tärkeämpi kuin alinrivi. Liikevaihto (varsinkin jos se tuotetaan Suomessa) heijastuu valtiolle verotuloina (alv, palkka yms) ja sen kautta sen vaikutus on paljon suurempi mitä alimman rivin. Näin ollen valtiolla on selkeä intressiristiriita (case Outokumpu).

Valtio asettaa omia ”osaajiaan/luottohenkilöitään” yhtiöiden hallituksiin joiden kompetenssi on usein hyvin kyseenalainen, jonka vuoksi he eivät tuo hallituksiin mitään todellista osaamista. Myös erilaiset hallintoneuvostot yms. ovat hyvin haitallisia pörssiyhtiöille.

Stakeholder value > shareholder value. Tämä tiivistää itse asiassa koko ongelman (osittain sama kuin ensimmäinen kohta).

Valtio joutuu omistuksensa kautta jatkuvasti poliitikkojen ja median hyökkäyksen kohteeksi. Tämä taas heijastuu negatiivisena mielikuvana yhtiöstä ja tietyissä yhtiöissä se saattaa olla vahingollista yhtiön imagolle.

Valtioyhtiöihin on vaikea houkutella kovan tason osaajia johtuen ilmapiiristä ja verrokkeja heikommasta palkitsemisesta. Esimerkkinä voidaan todeta Outokumpu joka palkkasi toimitusjohtajakseen Mika Seitovirran. Hänen track-recordinsa ei ainakaan huuda hyviä suorituksia, kun otetaan huomioon, että hän ajoi Glastonin käytännössä konkurssiin.

Heikot toimitusjohtajat saattavat pysyä pesteissään luvattoman kauan. Esimerkkinä voidaan todeta Seitovirran edeltäjä Juha Rantanen ja Rautaruukin Sakari Tamminen (katso edellinen blogikirjoitus liittyen Rautaruukkiin). Vastaavasti taas valtioyhtiöistä saatetaan potkia pois toimitusjohtajia ketkä tekevät hyvää työtä, populismiin vedoten. Esimerkkinä Mikael Lilius jonka ansiosta Fortum on se rahasampo joka se tänä päivänä on tai Finnairin Jukka Hienonen, joka yritti parhaansa mukaan ajaa Finnairissa läpi tarvittavia rakennemuutoksia.

Vastaavaa toimintaa on myös Ruotissa, jossa valtio on jo useana vuonna pyrkinyt estämään Nordean avainhenkilöiden bonukset. Tämä on sinänsä hyvin absurdia, sillä nämä samaiset henkilöt tekevät valtiolle satoja miljoonia rahaa.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta kokonaisuutena case valtion negatiivisista vaikutuksista on niin vahva, että on helppo todeta valtion lisäarvon olevan selvästi negatiivinen. Jos joku lukija on asiasta eri mieltä/ keksii yhdenkin positiivisen tekijän valtion puolesta olisi mukava kuulla ne.

Kirjoittaja omistaa edellä mainituista yhtiöistä Nordeaa

Linkit:

http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/20417/valtio-vaarallinen-omistajakumppani

http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/15506

Shareholder value vs stakeholder value

http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/16799

Case Finnair

http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/blog/18266

Valtio ja pörssiomistukset

HUOM! Älkää kirjoittako kommentteja KL blogiin, en vastaa/lue niitä. Kirjoittakaa ne mielummin tänne!

 

/One Up on OMXH

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

 

TT24 Syyskuu, 2012

Valtion on kieltämättä surkea omistaja, mutta en sitten tiedä kuinka suuri vaikutus sillä oli päätöksessä. Se on kuitenkin vähemmistöomistaja Metsossa. Ajoitus oli surkea ja jo osakkeenomistajien takia oli paremi osingonmaksamisen siirtäminen myöhemmäksi, sillä ei-motivoituneet ja petetyiksi tulleet työntekijät eivät tee varmastikaan yhtä tehokkaasti töitä.

tomi24 Syyskuu, 2012olen täysin vakuuttunut, että fortum on byrokraattinen ja tehoton vaikka lilius yritti sitä siistiä. valtion enemmistöomistus estää fortumin ratinalisoinnin ja tuloksen parantamisen. case metso on ainakin itselle lisävahvistus synkkään epäluuloon valtio-omisteisia yhtiöitä kohtaan. olisi aivan välttämätöntä, että valtio myy sammon omistuksensa välittömästi bookbuildingillä, kuten ruotsin valtio, luojan kiitos, tekee nordean kanssa.

Toinen näkökanta25 Syyskuu, 2012Kyllähän tässä suurimman munauksen teki Metso, ei valtio. Järjen käyttö lienee sallittua myös pörssiyhtiöissä? Toki Metson talousjohtajan kommentti kertonee kaiken: “Aika äkkiä oppii, että omista asioistaan joutuu vastaamaan.” Ja tällaisille maksetaan jättipalkkoja (ja bonuksia). Niin ja omistan osakkeita, mutta kykenen myös tarkastelemaan asioita laajemmassa mittakaavassa.

Sam25 Syyskuu, 2012Valtio-omistajuuden kenties ainoa hyötypuoli on konkurssi riskin pieneminen. Yritys saa lainattua teoriassa rahaa siis halvemmalla. Käytännössä taas tämä “etu” syödään pois juuri tämän kaltaisten ala-arvoisten suoritusten ansiosta..

Henkka25 Syyskuu, 2012Hieman asian sivusta, mutta menköön:
En pitäisi Finnairin entistä toimitusjohtajaa kovin taitavana silloisessa toimessaan. Riidan kylväminen henkilökunnan keskuuteen, yhtiön sisäisten asioden levittely ja revittely iltapäivälehdissä, omien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden haukkuminen “blogeissa” ym. tuskin parantaa minkään firman julkikuvaa tai mahdollisuuksia menestyä. Taitava johtaja ei pyöri kuin norsu posliinikaupassa vaan pääsee tavoitteisiinsa siltojaan polttamatta ja alaistensa luottamusta menettämättä. Päämäärä, yhtiön tervehdyttäminen, oli tietenkin oikea mutta tuskin hänen keksimänsä.

Harri25 Syyskuu, 2012Sam

Pari kysymystä:

-Miksi konkurssiriskin pieneneminen on etu ? Konkurssihan on yksi markkinatalouden keinoista ohjata resurssit optimaalisempaan käyttöön.

– Ilmaisia lounaita ei ole. Jos jokin valtiollistettu yritys saa lainattua halvemmalla kuin muuten identtinen ei-valtiollistettu yritys niin kuka maksaa koron riskilisäerotuksen ?

Todellinen konkurssiriskihän, joka määräytyy tuotannollis-taloudellisista tekijöistä, on molemmissa identtisissä yrityksissä sama. Taitaapa olla niin, että halvempi lainaraha näyttää halvemmalta vain siksi, että veronmaksajien kustannuksia ei ole huomiotu ts. valtiollistetulla yrityksellä on takaajina veronmaksajat ilman markkinaehtoista korvausta ?

Elias25 Syyskuu, 2012Harri: Konkurssiriskin pieneneminen ei tietenkään ole koko taloudessa positiivinen juttu, jos se tapahtuu valtion kautta, mutta kyseisen yrityksen omistajille se tuo turvaa.

Sam26 Syyskuu, 2012Harri

Agreed. Lähestyin asiaa kuitenkin yrityksen näkökulmasta, jolloin halvempi lainaraha on luonnollisesti hyvä asia. Tämä on osakkeen omistajille ainoastaan hyväksi, jos yrityksen liiketoiminta on tuottoisaa. Jos yritys tekee tappiota ja ajautuu pääomitus tarpeeseen, dilotoituu omistajan osuus jollei merkintöjä lisätä (jos siihen on edes mahdollisuus annin tyypistä riippuen).

Itse ajattelen asian seuraavasti: jos on kaksi identtistä yhtiötä, joista toinen valtio-omisteinen ja toinen ei. Oletettakoon vielä että molemmat yhtälailla johdettu ja valtio ei puutu strategisiin/operatiivisiin toimintoihin. Molemmilla on tällöin sama pääoman tuottovaatimus, mutta valtio-omisteisella hieman pienempi vieraanpääoman kustannus näennäisesti, koska velkojat näkevät konkurssi riskin pienempänä. Tämä riskilisä mielestäni hävii pääomituksen realisoituessa markkinoiden epätehokkuuteen. En tiedä onko tämä korrekti termi, mutta se olisi ns. Hyvinvointitappio.

Todettakoon vielä että omistan yhtä valtiollista yhtiötä ja paikan tullen pyrin saamaan tämän lukeman pysyvästi nollaan.

One Up on OMXH26 Syyskuu, 2012tomi,

En usko, että Solidium luopuu Sammosta. Se ei toki missään nimessä kuulu Solidiumin “huoltovarmuus” mandaatin alle, mutta samalla Solidium ei halua luopua niin hyvin tuottavasta liiketoiminnasta (pitäähän ne Outokumpuun yms roskaan heitettävät rahat jostain saada)..

One Up on OMXH26 Syyskuu, 2012Toinen näkökulma,

Samaa mieltä, että järjenkäyttö on sallittu ja Metso teki todella suuren virheen. Kuitenkin osingon vetäminen pois sen jälkeen kun se oli jo ilmoitettu oli myös todella suuri virhe. Metson talousjohtajan kommentti on hyvin outo ja saa ihmettelemään mainitsemiasi asioita palkitsemisesta.

One Up on OMXH26 Syyskuu, 2012Henkka,

Hyviä pointteja, Hienosen tapauksessa Finnairissa oli pakko tehdä jotain merkittävää ja “ravistella” ihmisiä hereille. Finnair oli niin läpi mätä ja pöhöttynyt (osittain vieläkin), että siiheen eivät enää normaalit keinot riittäneet. Näin ollen koen, että ainakin osa Hienosen toimista oli oikeutettuja. Sillat olisivat palaneet joka tapauksessa kun hän olisi lähtenyt neuvottelemaan henkilöstövähennyksistä yms. Toki blogikirjoittelu yms saattoi mennä vähän liian pitkälle.

One Up on OMXH26 Syyskuu, 2012Harri & Sam,

Olen samaa mieltä, että valtio pienentää konkurssiriskiä. Esimerkiksi Finnaria on pidetty valtion anneilla elossa iät ja ajat. Tämä ei kuitenkaan lohduta juurikaan osakkeenomistajaa ja annit useit diludoivat vahvat osakkaat pois (Outokumpu). Lainasijoittajan näkökulmasta valtio on taas mielenkiintoinen kaveri, sillä valtio tuskin koskaan antaa tilanteen mennä niin pitkälle, että velkoja aletaan leikkaanaan (=EQ pyyhitään pois => valtio menettää kontrollin yhtiössä).

Sam:n ajatusmalli on teoriassa oikea, mutta käytännössä valtio puuttuu aina yhtiöidensä toimintaan (hallitusten kautta yms) ja näin ollen näen nettovaikutuksen lopulta selvästi negatiivisena. Riskipreemiot nousevat kun valtio astuu kuvaan.

jr26 Syyskuu, 2012Mikä estää suomalaisia yrityksiä ottamaan käyttöön kvartaaliosingonmaksun?
Silloin nää huippijohtajat eivät ehkä pääsisi tekemään tällaisia töppäyksiä.jr

Sam26 Syyskuu, 2012jr

Olen miettinyt samaa kysymystä monta vuotta. Kysyin noin vuosi sitten eräältä helsingin pörssin top10 mcap yrityksen toimitusjohtajalta, että miksi hänen johtama yritys ei maksa osinkoa kvartaaleittain ja että eikö se olisi yrityksen rahoitustilanteen ennustettavuuden ja etenkin osakkeenomistajien kannalta parempi ratkaisu? Vastaus oli yhtä tympeä kuin hyödytön: “Olisihan se viisasta kaikkien kannalta, mutta kai se on vaan suomalainen perinne.” Olen yrittänyt pohtia asiaa siltä kannalta, että kenelle kvartaaliosinkoihin siirtymisestä olisi haittaa, kuitenkin ilman merkittäviä tuloksia. Lähinnä mieleen tulee tilanteet, jossa yritysjohto ei pääse toteuttamaan kunnianhimoista kasvustrategiaan kassan puutteen takia yms (mikä siis on hyvä asia omistajan kannalta, mutta huono yrityksen johdon kannalta jos heidän palkkiot sidottu jolloin tavalla liikevaihtoon tai muuhun yhtähuonoon palkitsemisjärjestelyyn).

Asiaa käsitelty pohtivamminen ja laajemmin oneup:n hyvässä kirjoituksessa:
http://nordnetblogi.fi/erilaiset-osinkojen-maksutavat/

One Up on OMXH27 Syyskuu, 2012jr,

Kvartaaliosingoilla ei ole mitään teknistä estettä, kyse on perinteestä/tavasta. Tarvittaisiin yksi yhtiö joka rikkoisi tämän kierteen ja näyttäisi esimerkkiä. Muut saattaisivat seurata perästä kun näkisivät kvartaaliosinkojen hyödyt.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit