Matki instituutioita

Näihin päiviin asti instituutiotavara on taitavasti korkopuolella eriytetty piensijoittajien ulottumattomiin. ISharesin etf-korkorahastoilla välimatka supistuu olemattomiin.

ISharesin Stephen Cohen, Martin Bednall ja Geir Espeskog käväisivät eilen Kämpissä pitämässä instituutiosijoittajille tuoreen katsauksen ETP-bisneksen ensimmäisestä vuosineljänneksestä ja korkosijoittamisen uusista tuulista. Varsinkin kehittyvien maiden riskisemmät korkoetf:t ovat keränneet paljon uutta rahaa sijoittajilta.

Suosituimpia rahastoja maailmanlaajuisesti (uuden nettovarallisuuden mukaan lajiteltuina) ovat olleet:

  1. Vanguardin MSCI Emerging Market- etf (VWO)                                   7041 milj.dollaria
  2. iSharesin iBoxx $ High Yield Corporate Bond- etf (HYG)                 3991 milj.dollaria
  3. iSharesin iBoxx $ Investment Grade Corporate Bond- etf (LQD)   3021  milj.dollaria

 

Vanguardin kehittyvien maiden rahasto on jo monelle tuttu, mutta instituutioiden kiinnostus korkeampi riskisiin IG- ja HY-lainoihin kertoo siitä, kuinka vaikeaa korkoinstrumenteilla on tehdä reaalituottoa.

Maailmanlaajuisesti IG- ja HY-luokan korko-etf.ssä on rahaa jo yli 96 miljardia taalaa. Kasvusta 55 prosenttia ajoittuu viimeiselle 12 kuukaudelle, joten kasvuvauhti on ollut todella hurjaa.

Piensijoittajan näkökulmasta on innostavaa, että voimme ostaa vihdoin samoja rahastoja kuin instituutioiden edustajatkin. Kustannussäästö perinteisiin korkorahastoihin, jotka veloittavat 1,0-1,5 prosenttia hallinnointi-ja säilytyspalkkioita vuodessa, on huomattava. Ja kaikki säästetty raha jää sijoittajalle itselleen.

Korkorahastojen lisääminen kannattaa myös allokaatiomielessä. Harvalla sijoittajalla vartsahapot riittävät puhtaaseen 100 prosentin osakepainoon. Osakemarkkinoiden vuoristoratamaista menoa on helppo tasoittaa muutama kymmenen prosentin korko-osuuksilla, jotka korreloivat heikosti osakemarkkinoiden menon kanssa.

Varoituksen sana on kuitnekin aina paikallaan. Kehittyvien maiden rahastoista, olivatpa ne aktiivia tai passiivisia, on rahalla ollut taipumus myös paeta yhtä nopeasti kuin sitä on sinne virrannutkin. Tämä on ainakin historiassa aiheuttanut vuorovesi-ilmiön, jolloin volatiliteetti on ollut rajua.

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

TT23 Toukokuu, 2012Miksi pitäis matkia muita? En sano noihin kehittyvien maiden korkoETF:t voisi olla hyvä ratkaisu, mutta en ymmärrä sitä, että pitäisi seurata joitain muita sijoittajia oli ne sitten supermenestyneitä tai muita isompia pelureita. Kenenkään tilanne ei ole täysin sama kuin muiden, joten metsään mennään tuolla periaatteella.

Petre24 Toukokuu, 2012Moikka TT,
itse ajattelen että instituutioiden tavasta rajata riskejä ja hajauttaa allokaatiota on paljon opittavaa. 1:1 matkimista en toki tarkoita, mikä tietysti olisi mahdottomuuskin, koska emme reaaliaikaisesti tiedä mitä isot pelurit tekevät.

Heilläkin on omat vaikuttimensa, mutta myös kirjalliset sijoitussuunnitelmat ja nniden sisällä allokaatioputket, joiden avulla kokonaisuutta rakennetaan.

Mutta matkiminen, jos sallit, sijoitussuunnitelman teossa ja prosessissa, jossa erittäin kustannustehokkaat tuotteet
a) tunnistetaan sijoitusavaruudesta
b) nostetaan tutkimuspöydälle
ja
c) sieltä salkkuun
meillä on paljon opittavaa.

Portfolion ja todellisen riskien hallinnan rakentamisen näkökulmastahan yksittäisten osakesijoitusten arpominen ja niiden hyvien ja huonojen puolien pohtiminen on toki seksikästä, mutta ei kovin ammattimaista.

Edellämainitusta näkökulmasta katsottuna läpinäkyvät, likvidit ja äärimmäisen kustannustehokkaat indeksituotteet ivat imitoimisen arvoisia.

Näillä perusteilla piensijoittajien tulisi mielestäni “matkia” suursijoittajia, jopa tuotekohtaisesti.

laakari24 Toukokuu, 2012Ylläolevista ETF:istä varmaan kaikki toimivat ja tuottavat paremmin kuin se, että aloittava sijoittaja lähtee aloittelevan sijoittajan tiedoilla stock pickingiin mukaan. Minunkin mielestäni isoista kannattaa ottaa mallia, toki oma sijoitusstragia ynnä muut todellisuudet huomioituna. Suurta rahaa kannattaa siis kunnioittaa siinä mielessä, että niiden rahakirstujen päällä istuu varmasti sellaisia ihmisiä, joilla on aikaa, taitoa ja resursseja analysoida kohteita omalle rahalleen.

Miten muuten nuo etf:t, minkä indeksin mukaan ne sijoittavat ja mitä ne seuraavat? Vai seuraavatko ne nimenomaan ko. korkokäyrää? Noissahan pitäisi sitten TER:n olla melko pieni, kun ei tarvi portfoliota/etf:n sisätöä päivittää. Ei sillä, että olisin nyt niin reipas ja aukaisisin vaikka Vanguardin sivun ja tarkistaisin asian.. :) kiire tällä istunnolla

petre28 Toukokuu, 2012moi, ja anteeksi hidas vvastaus. TER:it :LQD 0,15, VWO 0,20 ja HYG 0,50, joten pientä vaihtelua.
HYG seuraa iBoxxin $ Liquid HY Indeksiä ja LQD seuraa iBoxxin Liquig IFG indeksiä,ei siis kovin kekseliästä, mutta helposti seurattavaa ajatusrakennelmaa.
Vanguard taas ilmoittaa asian näin: ” Vanguard MSCI Emerging Markets ETF seeks to track the performance of a benchmark index that measures the investment return of stocks issued by companies located in emerging market countries.”
mainittu indeksi on MSCI Emerging Markets Index Net USD, mutta eroja löytyy;jo yritysten määrässä .VWO:lla 903 vs indeksi 811 VWO lienee siis hitusen paremmin hajautettu kuin indeksi.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit