Lyhyesti ostokohteista Pohjoismaissa

Sormeni on käynyt ostonapilla jo kahdesti kuluvan joulukuun aikana. Molemmat uudet kotimaiset salkkuyhtiöt olivat olleet seurantalistallani jo kauan, kuten ostoja koskevista erillisistä merkinnöistä ilmenee. Tällä hetkellä seuraan mielenkiinnolla useampaa kansainvälistä ostokohdetta. Tässä merkinnässä listaan lyhyesti pohjoismaiset laatuyhtiöt, jotka tulevat ennemmin tai myöhemmin päätymään salkkuuni asti.

Aakkosjärjestyksessä ensimmäinen pohjoismainen ostokohteeni on tanskalainen Carlsberg. Liikeidealtaan yhtiö on lähellä entistä salkkuyhtiötäni Olvia, jota pidän yhtenä OMXH:n parhaista yhtiöistä. Edelleen juomateollisuudessa pysymällä löydän Carlsbergistä lukuisia yhtäläisyyksiä myös salkkuni toiseksi suurimpaan ulkomaiseen yhtiöön Coca-Colaan.

Äkkiseltään voi vaikuttaa siltä, että olen mieltynyt kuluttajatuoteyhtiöihin. Tämä on totta siltä osin, että pyrin löytämään ostokohteiksi päätyviltä yhtiöiltä aina selkeän kilpailuedun. Kilpailuetumatka perustuu kuluttajatuotteita valmistavien yhtiöiden kohdalla useimmiten niin sanottuihin differointistrategioihin, joiden avulla yhtiö pyrkii erottautumaan kuluttajien silmissä sekä yhtiötason että tuotteiden brändien osalta. Väitettä on yksinkertaista todentaa esimerkiksi Coca-Colan hinnoitteluvoiman kautta: yhtiön tuote on satoja vuosia vanha, edullinen valmistaa ja helppo kopioida päällisin puolin. Siltikään kilpailijat eivät ole onnistuneet murtamaan yhtiön erilaistumiseen pohjautuvaa markkina-asemaa. Coca-Cola Company kykenee yhä myymään juomaansa enemmän kuin muut, mutta kaiken lisäksi vieläpä selvästi muita valmistajia kalliimmalla hinnalla.

Kuluttajatuoteyhtiö saavuttaa näin ollen parhaimmillaan liiketoiminnallisen vallihaudan tulonmuodostuksensa ympärille. Mielestäni tällaiset kilpailuedut ovat suhteellisen vaivattomasti tunnistettavissa. Parhaimmillaan vahvan markkina-aseman omaavan kuluttajatuoteyhtiön vähäinen investointitarve tarjoaa mahdollisuuden vuolaaseen ja vuosi toisensa jälkeen kasvavaan osinkovirtaan. Tämä luo uskoakseni pohjan ideaaliselle sijoituskohteelle. Merkinnän aiheeseen viitaten Carlsberg istuu mielestäni laadukkaan kuluttajatuoteyhtiön muottiin vaivattomasti. Yhtiön tapauksessa kasvumarkkinoista selkeimmäksi nousee Venäjä, mistä löytyy yhtäläisyys reilun viikon takaiseen Tikkurila-ostokseeni.

Kuluttajatuoteyhtiöllä on myös mahdollisuus keskittyä erilaisiin markkinasegmentteihin. Esimerkiksi niche-strategia voi tarjota yhtiölle mahdollisuuden tehdä voittoa rajatussa asiakassegmentissä. Asemointi on mahdollista jalkauttaa joko edulliseen tai kalliiseen hintakategoriaan – vaihtoehtoisesti yhtiö voi pyrkiä myös laajentamaan valikoimaansa rinnakkaisiin tuoteryhmiin vahvan brändin avulla. Joustavuuden lisäksi kuluttajaliiketoiminnan tasaisuus toimii mielestäni sijoittajan eduksi ennustettavuuden kautta: edellä mainitut kuluttajatuotteita valmistavat yhtiöt eivät ole tehneet yhtään tappiollista tilikautta vuosikausiin. Parhaimmaksi esimerkiksi pitkän aikavälin iskukyvystä soveltuu jo kertaalleen mainittu Coca-Cola, joka on korottanut osakekohtaista osinkoaan 50 vuotta putkeen (kvartaaliosinko kolahtaa muuten tilille seuraavan kerran ensi maanantaina).

Kirjoitushetkellä Carlsbergin tulosperusteinen hinta eli P/E12 on 13. Vastaavasti yhtiön taseperusteinen arvostus on P/BV-tunnusluvusta laskettuna 1,3. Nämä eivät ole mahdottoman korkeita lukemia kohtuullisen kasvunäkymän omaavalle yhtiölle. On luonnollista kysyä, miksi nostan yhtiön esiin vasta nyt, kun osake on kohoamassa kolmen vuoden huippuunsa. Valitettavasti käteisvarani ovat olleet kovin vähäiset aina silloin, kun Carlsbergin osake on laskenut muun markkinan mukana viimeisen puolentoista vuoden aikana. Tulen aloittamaan osto-ohjelman maltillisesti noin 10 prosenttia nykyhintaa alhaisempaan kurssitasoon.

Toinen potentiaalinen uusi salkkuyhtiö on norjalainen Gjensidige, josta kirjoitin lähes vuosi sitten osana pohjoismaisia vahinkovakuutusyhtiöitä koskevaa merkintääni. Lyhyesti muotoiltuna Gjensidige on huokeasti hinnoiteltu vakuutusyhtiö, joka toimii Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Baltiassa. Yhtiö listautui Oslon pörssiin vasta vuonna 2010, mutta markkina-asemaltaan sen vakuutustoiminto on Norjan suurin. Yhtiöllä on kotimarkkinoillaan suorastaan ylivoimainen markkina-asema tietyissä vakuutuslajeissa, joista esimerkkinä mainitsen maatalouden (73% markkinaosuus Norjassa). Mielestäni markkinajohtajuus on erityisen arvokasta juuri Norjassa, joka on ollut viime vuosina vahinkovakuutusalan paras kasvumarkkina koko Pohjoismaissa. On myös huomattava, että yleisellä tasolla Norjan kansantalous voi erinomaisen hyvin suhteessa eurooppalaiseen vertailuryhmään. Lisäksi Gjensidigen sijoituspolitiikka on äärimmäisen konservatiivinen, sillä valtionlainasalkusta yli kaksi kolmasosaa on sijoitettu Norjaan ja Ruotsiin. Konkurssin vaara on siis pieni, vaikka kreikkalainen saaga saisikin drakmaattisen lopun.

Yleisellä tasolla edellytän vakuutustoimialan ostokohteilta

a) riittävän suurta kokoa (ei absoluuttista, vaan suhteessa kilpailijoihin)
b) riittävän laajaa maantieteellistä toiminta-aluetta
c) järkevää riskienhallintaa
d) luotettavaa ja osakkeenomistajien intressiin orientoitunutta johtoa
e) melko konservatiivista sijoituspolitiikkaa ja
f) näyttöjä tasaisesta kannattavuudesta underwriting-fokuksella

Gjensidige täyttää mielestäni nämä reunaehdot hyvin.

Yhtiön osakkeen P/E-luku on vuonna 2012 noin 11. Tarkastelussa tulee tosin huomata, että tulokseen keskeisesti vaikuttava yhdistetty kulusuhde on kirjoitushetkellä historiallisen hyvällä tasolla. Gjensidigen osakekanta arvostetaan markkinoilla 1,6 kertaa tasearvolla (P/BV), mikä on mielestäni varsin neutraali taso. Viime kevään osakekohtaisella osingolla laskettuna osakkeen efektiivinen osinkotuotto kohoaa 5,7 prosenttiin. Henkilökohtaisesti odotan yhtiön kuitenkin korottavan osinkoaan selvästi ensi keväänä, mikä nostanee nykyhinnalla ostettujen osakkeiden osinkotuoton lähelle 7 prosenttia. Kokonaisuutta arvioiden Gjensidige on puolustajan valinta.

Edellisen kanssa samaan kategoriaan lukeutuu Topdanmark, joka on kolmas ostokohteeni Pohjoismaissa. Topdanmark on liiketoiminnalliselta kannattavuudeltaan erinomainen vakuutusyhtiö. Valitettavana puolena yhtiö on kuitenkin melko paikallinen toimija, jonka tulos muodostuu Tanskassa. Olen kiinnostunut erityisesti yhtiön ketterästä luonteesta ja vahvasta tuloksellisuudesta suhdannesyklin yli. Olen täysin varma, että yhtiö ei ole enää kovin montaa vuotta itsenäisenä pörssiyhtiönä johtuen liiketoiminnan kiinnostavuudesta yritysostajien silmissä.

Topdanmarkin P/E-luku on kuluvana vuonna noin 11. Osakkeen P/BV-luku on kirjoitushetkellä vakuutusyhtiölle varsin korkea 3,6. Se on kuitenkin perusteltavissa toimialan parhaimmistoon sijoittuvalla kannattavuudella. Topdanmark on siitä poikkeuksellinen yhtiö, että se jakaa voittoaan pääsääntöisesti omien osakkeiden takaisinostojen kautta. Näin ollen yhtiöstä ei ole odotettavissa käteisosingoksi sijoitusaikana realisoituvaa osinkovirtaa – tosin sijoittaja voi tehdä vastaavat osingot salkkuunsa vuosittain itse. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että salkkuyhtiöni Sampo löytyy Topdanmarkin suurimpien osakkeenomistajien rekisteristä yli 20 prosentin omistusosuudella. Jos osakemarkkinat vajoaisivat jostain syystä depressioon, saisin ostokumppanikseni takuuvarmasti ainakin Sampo-konsernin.

Merkinnän viimeinen mutta todennäköisesti seuraava ostokohteeni on ruotsalainen Hennes & Mauritz. Mielestäni yhtiön liiketoimintamalli on helposti monistettava, kansainvälisesti levitettävä ja tuotoiltaan osin erinomaisesti skaalautuva. Olen aiemmin maininnut samalta toimialalta potentiaaliseksi ostokohteekseni espanjalaisen Inditexin. Viimeksi mainittu yhtiö on profiloitunut suomalaisten kuluttajien keskuudessa Zara-nimisellä muotivaateketjulla. Valitettavasti tämä juna kuitenkin jätti minut asemalle viime kesänä vain muutaman prosentin erolla asettamaani osto-ohjelman aloitushintaan. Turvamarginaalin tavoittelulla on siis hintansa.

Hennes & Mauritzin P/E-luku on kuluvana vuonna noin 19. Vastaavasti yhtiön oman pääoman markkina-arvostuksen suhdetta kirjanpitoarvoon kuvaava P/BV-luku on jopa kahdeksan. Lähtökohtaisesti korkeat tunnuslukujen arvot johtuvat siitä, että H&M on poikkeuksellisen hyvin kannattava yhtiö. Korkean oman pääoman tuottokyvyn ohella yhtiön tase on loistavassa kunnossa, minkä vuoksi yhtiö voi käytännössä jakaa miltei koko tuloksensa osakkeenomistajille voitonjakona ilman huolta kasvuhankkeiden rahoitusvaikeuksista. Osakkeen efektiivinen osinkotuotto kohoaakin kirjoitushetkellä kasvuyhtiön statukseen nähden kiitettävälle yli neljän prosentin tasolle.

Jokaista edellä mainittua yhtiötä yhdistää ensiluokkainen laatu yhtiötasolla: sijoittajan näkökulmasta ainoa ongelma on osakekantojen korkea arvostus, mikä vaikeuttaa sijoituskohteilta edellytettävän turvamarginaalin saavuttamista. Tulen kirjoittamaan kustakin kohdeyhtiöstä tarkemmin aikanaan, kun aloitan osto-ohjelmia.

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä mainittuja yhtiöitä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen. Joulua ajatellen kirjatilaus tulee jättää viimeistään sunnuntaina 16. päivä, jotta paketti ehtii matkustaa toimitusosoitteeseen varmuudella ennen joulua.

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Jeppis14 Joulukuu, 2012

Moi,

Mitä mieltä olet siitä että H&M saa tällä hetkellä todella paljon kritiikkiä palkkojen polkemisesta mm. Bangladeshissa.
Julkisuuskuva kärsii ja tod. palkat nostetaan jossain vaiheessa reippaasti.
Toinen asia mikä mietityttää on valuutta, H&M ostaa dollareissa Aasiassa(missä palkat nousevat) ja myyvät euroisssa.

JHOU14 Joulukuu, 2012Carlsberg ja H&M ovat olleet itsellänikin kiikarissa jo pidempään.Carlsberg on mielestäni näistä selvästi korkeammin hinnoiteltu, vaikkakin kurssivaihtelut ovat toki maltillisempia kuin H&M:llä.H&M on kuitenkin mielestäni laskenut kohtuuttomasti viime aikoina ja olen ainakin itse todella lähellä ensimmäistä ostoani.Mihin hintaan itse olet valmis ostamaan H&M:ää nykyisillä tulos ja tase tiedoilla?
ilari14 Joulukuu, 2012Topdanmarkia olen itsekin seuraillut jo aika pitkään. Kurssi on tuntunut aina vain karkaavan ylemmäs ja ylemmäs. Yhtiön voitonjakotapa on melko mielenkiintoinen, pitkäaikaiselle omistajalle se on varmaankin tehokas. Liekö tanskalainen verotus vaikuttanut vai mikähän on motiivina?Gjensidigea en tunne yhtä hyvin, mutta valinta tuli silti itselleni yllätyksenä. Olet paljon kirjoitellut Sammosta, jonka kanssa olen samoilla linjoilla. Mutta eikö Gjensidige ole hajautuksenkin kannalta aika päällekkäinen valinta If:n suhteen? Yhtiöthän toimivat täsmälleen samalla toimialalla ja jopa samalla maantieteellisellä alueella. Määrittelit tosin jo Gjensidigen vahvuuksia (asema Norjan markkinoilla ja konservatiivinen sijoitustyyli), mutta onko osakkeen arvostustaso puhtaasti niin houkutteleva, että siihen kannattaa tarttua esim. Sammon lisäostojen sijaan?ilari14 Joulukuu, 2012Unohtui tuosta edellisestä kommentistani:

Pohjoismaisiin yhtiöihin liittyen, oletko tutustunut norjalaiseen Yaraan? Kyseessä lannoitteiden ja vastaavien maanviljelykseen litttyvien tarpeiden valmistaja. Arvostustaso ollut pitempään alhainen, viime vuoden tuloksella p/e alle 7.

Jackwelshh14 Joulukuu, 2012Jeppis:H & M:n myynnistä vajaa puolet tulee euroalueelta. Suurimpien kasvumaiden joukossa ovat Kiina, Venäjä, USA ja Saksa. Veikkaisinpa, että euroalueen merkitys laskee entisestään tulevina vuosina. Valuuttahajautusta H & M:n kautta kyllä saa enenevässä määrin myös myynnin valuuttajakauman kautta.
Jukka Oksaharju14 Joulukuu, 2012Jeppis: Kuluttajien arvostuksesta elävälle pörssiyhtiölle kaikki negatiivinen mediajulkisuus on kielteistä ja siten sijoittajan näkökulmasta uhkaavaa. En myöskään yleisellä tasolla halua, että salkussani olevat pörssiyhtiöt toimivat vastoin lakia tai eettisiä periaatteita. Näiden reunaehtojen puitteissa vaadin yhtiöiden kuitenkin maksimoivan voitontuottamistaan osakkeenomistajille, joten kysymys on vaikea, kun en tiedä tarkemmin asian yksityskohtia. Toivon ja uskon, että yritysjohto on tämän suhteen ajan tasalla ja ymmärtää ilmiön vakavuuden. Valuutan osalta yhdyn Jackwelshhin näkemykseen erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä – H&M tulee olemaan pidemmän päälle todella globaali yhtiö, joka saa hyvän hajautuksen valuuttakoriin. Lyhyellä aikavälillä valuutat voivat tietysti aiheuttaa turbulenssia, mutta tämä on mielestäni niin vaikeasti ennakoitavaa, että se on parempi “jättää vähemmälle huomiolle” analyysissä. En siis usko, että yhtiöön mahdollisesti tekemäni osakesijoituksen lopputulos ratkeaisi kohtalokkaasti suuntaan tai toiseen valuuttaliikkeiden takia.
Jukka Oksaharju14 Joulukuu, 2012JHOU: Aloitan ostot 210 – 215 SEK tasolta (nyt osakekurssi 217). Käytännössä tähän vaikuttaa hieman oman käteistilanteeni kehitys – tällä hetkellä olen miltei 100% sijoitusasteella markkinoilla, joten kovin suurta määrää en pysty ostamaan välittömästi millään hintatasolla. Mainittuun hintatasoon voisin kuvitella nostavani yhtiön painon noin 3 prosenttiin salkustani. Jos osake valuisi alemmas, lisäisin todennäköisesti yhtiön painoa noin 5 prosenttiin.
RaimoS14 Joulukuu, 2012Mielestäni sekä Novozymes että Novo Nordisk ovat pitkällä tähtäimellä hyviä yhtiöitä. Tein hyvän tilin Novozymezillä pari vuotta sitten. Nyt salkussa ei ole kumpaampaakaan. Molemmat ovat omalla alallaan maailman ykkösiä.
Jukka Oksaharju14 Joulukuu, 2012Ilari: If on tällä hetkellä ainoa pohjoismainen vakuutustoiminto koko salkussani, sekin mainitsemallasi tavalla välillisesti Sampon kautta (noin 45% konsernin tuloksesta). En näe hajautuksen kannalta suurtakaan uhkaa, jos salkkuni täydentyisi toisella laadukkaalla vahinkovakuuttajalla. Mielestäni Gjensidige on tällä hetkellä aavistuksen verran Topdanmarkia houkuttelevammin hinnoiteltu. On myös huomattava, että kuten merkinnässä mainitsin, H&M on päivän kursseilla katsottuna lähimpänä ostojen aloitustasoa. Gjensidigen tulisi laskea noin 7 prosenttia, jotta voisin aloittaa ostot tasolla 75 NOK. Joka tapauksessa seuraavan salkkuun päätyvän vakuutusyhtiön painoarvo tulee olemaan ainakin alkuvaiheessa varsin matala suhteessa koko salkkuni markkina-arvoon. Olen tällä hetkellä hyvin odottavaisella mielellä – kenties sijoituskirjani termejä lainatakseni kärsivällisenä metsästäjänä – odottamassa Sampon mahdollista kurssilaskua. Näen tällä hetkellä yhtiön osakkeen olevan melko hyvin hinnoiteltu huomioiden räikeästi aliarvostetun Nordean, jonka osakkeen markkinahinta määrittää myös Sampon lyhyen aikavälin markkina-arvoa. Noin 22 euron tasossa tulen jatkamaan Sampon ostoja, mutta odottavan aika saattaa käydä tässä suhteessa pitkäksi. Yaraa tunnen yhtiötasolla huonommin, mutta yritän vilkaista yhtiön tilannetta viikonlopun aikana tarkemmin. Oikeastaan muistan yhtiön parhaiten episodista, jossa valtio luopui pörssissä hetken vierailleesta Kemira Growhow’sta alihintaisesti vuosia takaperin.
Ypsilon15 Joulukuu, 2012Jeppis:Mahdolliset työvoimakustannusten nousut ja valuuttakurssien muutokset koskevat yhtälailla kaikkia alalla toimivia Inditexista Lindexiin, joten Hennes & Mauritzin suhteellinen asema pysyy muuttumattoma.
Jeppis15 Joulukuu, 2012Minulla ei ole faktaa euro/dollarimyynnistä , mutta tässä lainaus aktiespararna raportista Q3.
Olen toki samaa mieltä että pitkällä aikavälillä H&M on hyvä hajautus valuuttakoriin.I stället bidrog valuta-utvecklingen, med svag euro och stark USA-dollar, till en försämring. Inköpen sker huvudsakligen i Asien, där löneinflation pressar upp priserna. Inköpen betalas dessutom i dollar, samtidigt som 80 procent av försäljningen sker i Europa och huvudsakligen till euroländer.Joppe17 Joulukuu, 2012

Tunnetko seuraavia yrityksiä ja onko sinulla niistä mielipidettä sijoituksena?

1. Betsson
2. Net Entertainment
3. Evry

Dilbert17 Joulukuu, 2012Saatan olla hieman puolueellinen sillä toimin vakuutusalalla, mutta en ole kovin vakuuttunut Gjensidigestä. Nimihän viittaa keskinäisyyteen, josta he toki luopuivat pörssiin mentäessä, mutta keskinäisyysajattelusta irtipääseminen voi olla hankalaa. Itse en ole varma siitä, onko johto oikeasti kovin kiinnostunut omistajaystävällisyydestä, eivät ainakaan sitä olleet kun yhtiö oli keskinäinen. Tuloksetkaan eivät muistaakseni olleet kovin hyvät silloin.Johto vaikuttaa pikemminkin harrastanut “empire building” -toimintaa kuin pitkäjänteistä omistajien varallisuutta maksimoivaa toimintaa. Suurin omistaja (yli 60%) on melko omituinen säätiö, joka näyttää yhdistävän keskinäisyysajattelun ja apurahojen jakamisen. Osaako se valvoa yhtiön johtoa? Luvut näyttävät tällä hetkellä houkuttelevilta, mutta mitä yhtiöön ja johtoon tulee niin arvostan Topdanmarkia ja Sampoa (If) paljon enemmän.
JK18 Joulukuu, 2012Kiitos jälleen hyvästä kirjoituksesta. Suomalaisista yhtiöistä saa lukea paljon analyysejä, mutta ulkomaisista ei suomeksi paljoa yleensä kirjoitella.Katselin itse muutama kuukausi sitten Carlsbergiä ja muita panimokohteita ja lopulta päädyin Kopparbergs bryggeriin. Sen asema on todella vahva Ruotsissa (mm. sillä on Ruotsin myydyin olut- ja siiderimerkki) ja on laajentamassa mm. Britanniaan siidereiden kautta. Yhtiön luvut ovat mielestäni todella vertailukelpoisia muiden panimoiden kanssa. FT:n screenerillä vertailu Kopp. vs Carls. mm.
Dividend yield: 5% vs 1%
Net Income (5 year): 39% vs 22%
EPS growth rate (5 year): 39% vs 11%
P/E: 9 vs 16
P/S: 0.29 vs 1.3
ROE (5 year): 16% vs 8%

Vaihto osakkeella on todella vähäistä, joten jo sitä kautta riski on korkea. Oletko sinä tutustunut kyseiseen yhtiöön tai pystytkö äkkiseltään puhkomaan isoja reikiä kasvutarinaan? Harrastelijasijoittajana analyysi jää aina päälipuoliseksi ja katse kiinnittyy positiivisiin lukuihin. Lisäksi lukujen ja tekstien tavaaminen ruotsiksi on saattanut johtaa moniin virheisiin. Kiitos kommenteistasi!

Jukka Oksaharju19 Joulukuu, 2012

Joppe: Valitettavasti en tunne yhtiöitä juuri lainkaan. Ensiksi mainitun tiedän brändistä ja yleisellä tasolla myös palvelutarjonnasta, mutta toimiala ei kiinnosta minua lainkaan sijoituskohteena. Mahdollinen toimialaa kohtaan kasvava sääntely yhdistettynä mielestäni alhaiseen barrier of entryyn vievät sijoituskohteen pitkän aikavälin arvioinnilta liiaksi pohjaa. On siis vaikeaa nähdä, mikä on koko toimialan kannattavuus tulevaisuudessa keskimäärin ja lisäksi arvioida, mitkä yhtiöt erottuvat joukosta paremmuudellaan. Todella karkeasti ensiksi mainitun osakkeeseen viitaten on myös mahdollista todeta ostojen ajankohdan olevan jokseenkin epäkiitollinen: ensi vuodelle konsensus ennustaa +35% EPS-kasvua ja vuodelle 2014 +15% kasvua. Tuntematta toimialaa ja yhtiötä tarkemmin näen selvän tilan pettymyksille ja vähemmän tilaa ennusteiden ylittämisille. Nopeasti vilkaistuna osakkeen tunnusluvut näyttävät kasvuun orientoituneilta, joten täytyy pitää osakkeenomistajien puolesta peukkuja, että yhtiö onnistuu kasvustrategiassaan suunnitellusti.

Jukka Oksaharju19 Joulukuu, 2012Dilbert: Kiitos asiantuntevista kommenteistasi. Jaan kanssasi näkemyksen yritysjohdon laadusta Sampon ja Topdanmarkin osalta. Gjensidigen laadun osoittaa vain tulevaisuus, koska yhtiön pörssitaival on todistettavasti kovin lyhyt. Mielestäni yhtiö on hyvin kiinnostava puhtaasti kvantitatiiviselta pohjalta.
Jukka Oksaharju19 Joulukuu, 2012JK: Tiedän yhtiön, jota kysymyksesi koskee. Yritän perehtyä yhtiötason faktoihin hieman paremmin joulupyhien aikana (muutoinkin kuin tuotteitaan nauttimalla). Palataan siis asiaan.
Pensselisetä3 Tammikuu, 2013Valtiovalta yrittää Venäjällä hillitä alkoholin kulutusta mm. rajoittamalla oluen jakelua kioskeissa jne. Myöhemmin voisi kuvitella että valtiovalta saattaa käyttää esim valmisteveroja ja muita aseita samassa asiassa? Näetkö tällä merkitystä Carlsbergin näkymiin?

Jukka Oksaharju3 Tammikuu, 2013Pensselisetä: Viittaat seuraavaan uutiseen:

http://yle.fi/uutiset/venaja_suitsii_kansalaisten_juomista_-_oluestakin_tulee_alkoholia/5407272

Rajoituksia alkoholituotteiden myynnin ja ulkomaisten panimoyhtiöiden osalta on ollut Venäjällä esillä aiemminkin. Markkinoille tämä ei siis tule yllätysmomenttina, mutta Carlsbergin kasvunäkymiä valtion interventio luonnollisesti laimentaa hieman. Markkinat ovat kuitenkin uskoakseni diskontanneet jo edellä linkitetyn uutisen, joten sillä ei pitäisi olla merkittävää kurssivaikutusta. Yleisellä tasolla en näe panimoteollisuutta sellaisena toimialana, jolla Venäjän valtion tulisi keinoja kaihtamatta puolustaa omaa kotimaista tuotantoaan ulkomaisia yhtiöitä vastaan. Vastaavia “haittaveroja” on korotettu täällä Suomessakin…

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit