Lyhyesti osaketuottojen maantieteellisistä eroista

Eilen päättyi tilikauden 2014 toinen kvartaali. Samalla tuli täyteen myös ensimmäinen vuosipuolisko. Tarkastelen tässä merkinnässä hyvin yleisellä tasolla maailman eri pörssien kehityskaaria vuoden alusta nykyhetkeen.

Kun vuodesta 2014 on eletty puolet, on maailmanlaajuisesti heikoin suuri osakemarkkina ollut Japanin Nikkei-indeksi seitsemän prosentin laskullaan. Kuitenkin viime vuonna kurssit nousivat Japanissa jopa 57 prosenttia, kun maassa käynnistettiin mittavat elvytystoimet. Kuten jo karkea esimerkki todistaa, peruutuspeiliin katsomalla ei taikoja tehdä, joten tähän merkintään kannattaa suhtautua osin viihdearvolla ja informatiivisena tilannekatsauksena lähihistoriaan.

Japanin Nikkei-indeksin viime vuoden antelias kurssiralli oli suoraa seurausta maan keskuspankin käynnistämistä häpeilemättömistä elvytystoimista, joiden sijoittajat olettivat kiihdyttävän maailman bruttokansantuotteella mitattuna kolmanneksi suurinta taloutta.

Japanin tapauksessa keskuspankkilähtöinen likviditeetti yhdistyy samanaikaiseen julkisen kulutuksen kasvuun tällä hetkellä niin sanottujen abenomiikan oppien mukaisesti. Japanissa poikkeuksellisten ja vaikutukseltaan väliaikaisten toimien tarkoituksena on kääntää maan yleinen hintataso ja talouskehitys takaisin kasvu-uralle.

Esitän seuraavassa maailman eri pörssien listauksen paremmuusjärjestyksessä alkuvuoden 2014 ilman osinkoja laskettujen tuottojen perusteella.

maailmanpörssit

Tammi-kesäkuussa 2014 paras eurooppalainen pörssi on ollut Kööpenhamina, missä kurssit ovat kohonneet keskimäärin 19 prosenttia. Kakkossijan ansaitsee Oslo 15 prosentin nousukulmallaan.

Länsinaapurissa Tukholman tuottolukema on 6 prosenttia. Reaalitaloutensa tilan mukaisesti Suomi ansaitsee oikeutetusti Pohjoismaiden häntäpään sijan 4 prosentin tuotollaan vuoden alusta. Hajauttaminen osoittaakin olevansa sijoittajan ainoa ilmainen lounas: kun kannamme Suomi-riskiä työn ja verotuksen suhteen, miksi kantaisimme sitä vielä kaikilla säästöillämme? Henkilökohtaisesti osakesijoituksistani noin 75 prosenttia on ulkomaisia, jos Nordea lasketaan yhtiöoikeudellisen kotipaikkansa mukaan ruotsalaiseksi kohteeksi.

Venäjällä osakemarkkina on kehittynyt alkuvuonna hyvin kaksijakoisesti: talvella kurssitasoista ammuttiin ilmat pihalle, mutta kevään ja alkukesän mittaan kurssit ovat elpyneet Moskovassa pohjalukemistaan jopa 26 prosenttia. Vuoden alkuun nähden vallitseva indeksitaso on silti yhä 4 prosenttia miinuksella, mutta suunta on sama kuin Suomen valtionvelan määrää osoittavalla muutaman viime vuoden trendikäyrällä.

Maailman onnekkaimman sijoittajan varat ovat olleet kiinni alkuvuonna Egyptissä ja Turkissa. Kohteet ovat Suomi-sijoittajalle tavoiteltavissa käytännössä rahastojen kautta, sillä vain harvalla kotimaisella pörssiyhtiöllä on mittavaa liiketoimintaa näillä alueilla. Kenties TeliaSoneran omistusosuus Turkcell-operaattorista on konkreettisin sidos Turkkiin, eikä Egyptistä tule äkkiseltään mieleen edes esimerkkiä. Alkuvuoden aikana sekä Kairon että Istanbulin pörssit ovat rallatelleet lähes 20 prosenttia yläviistoon.

Monivuotisia kurssiennätyksiä takomassa oleva New Yorkin pörssi on ottanut alkuvuoden rauhallisemmin noin 5 prosentin keskituotolla, hieman indeksistä riippuen. Pohjoismaiden verrattain hyvän kehityksen ohella on huomionarvoista, että Euroopan parhaat pörssit löytyvät Etelä-Euroopasta. Velkakurimuksesta kärsineistä pörsseistä Madrid ja Milano ovat nousseet alkuvuonna yli 10 prosenttia. Myös Lissabon on vahvistunut 5 prosenttia.

Jos varat pitäisi laittaa loppuvuodeksi yksittäiselle maantieteelliselle kohdemarkkinalle, panostaisin Etelä-Eurooppaan, sillä Euroopan keskuspankin auttava käsi kurottaa enimmäkseen kriisimaita kohden. Esimerkiksi Madridin ja New Yorkin pörssissä noteerattu Santander on Euroopan markkina-arvoltaan suurimpana pankkina yksi harkitsemisen ja tutustumisen arvoinen kohde.

Todettakoon tässä yhteydessä kuitenkin, että edeltävä näkemystä sisältävä tilanne on lähinnä hypoteettinen: kaupankäyntiaktiviteettini on varsin matala muutamasta salkun ydinomistuksesta johtuen, ja vuoden 2014 alkupuoliskolla salkkuni kiertonopeus on toteutunut selvästi alle 10 prosentin tasolle. Toimeksiannoista valtaosa on ollut ostoja, jotka nekin liittyvät pitkälti osinkojen uudelleensijoittamiseen The Coca-Cola Companyn osakkeisiin kevään aikana. Myös TeliaSoneraa, Aspoa ja Nokian Renkaita on tullut hieman salkkuun, viimeksi mainittua selvästi eniten viime kuukausina.

Monen rintaman elvytyksen keskellä sijoittajat tarkkailevat edelleen Kiinan tilannetta tarkasti. Alkuvuonna Aasian suurimmat osakemarkkinat ovat pysytelleet nollan tuntumassa tai hieman sen alapuolella. Varovaisuus Kiinan kasvunäkymiä kohtaan on välittynyt Helsingin pörssissä esimerkiksi Koneen osakkeeseen, jonka kurssikehitys on jämähtänyt tavoistaan poiketen vakaalle kehitysuralle.

Aasiassa sen sijaan pienemmät markkinat, kuten Filippiinit ja Thaimaa, ovat kohonneet vuodenvaihteesta jopa 15 prosenttia. Myös nämä markkinat ovat Suomi-sijoittajalle saavutettavissa lähinnä rahastojen kautta.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden, Aspon, TeliaSoneran, The Coca-Cola Companyn ja merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Omistuksia sen sijaan ei ole rahastoissa tai muissa tekstissä mainituissa yhtiöissä kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Luciti / Foter / Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-NC-SA 2.0)

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
12 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
01.07.2014 17:17

Jännä tuo “kirjoittaja omistaa merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä”. Taidat tarkoittaa omassa allokaatiossasi?

Nimetön
Nimetön
01.07.2014 17:33

Raimo: Merkittävä prosenttiosuus nimenomaan omassa sijoitusallokaatiossa. Euroissa sijoitus on merkittävä oman talouden näkökulmasta. Nordeassa on tällä hetkellä kiinni selvästi enemmän kuin omassa omistusasunnossa. Sijoitus yhtiöön oli alun perin vuonna 2011 euromääräisesti kuusinumeroinen ostohintaan 5,39 euroa per osake. Tänään kurssi on 10,50 euroa, ja osingot olen sijoittanut osin takaisin markkinoille matkan varrella. Tarkoituksena on ilmaista oma sidonnaisuuteni tekstissä mainittuihin yhtiöihin, ja ilmaisulla merkittävä määrä teen eron omien sijoitusteni välillä.

Nimetön
Nimetön
01.07.2014 20:49

Jukka, mitäs mieltä tällä hetkellä olet pörssin suhdanne kierrosta:

https://www.nordnet.fi/blogi/porssin-suhdannekierron-kuusi-paavaihetta/01/08/2013/

Sijoitatko tälläkin hetkellä 100 prosenttisesti osakkeisiin?

Nimetön
Nimetön
01.07.2014 22:45

Pekka: Tämä voisi olla erillisen blogimerkinnän paikka lähiaikoina. Indekseihin en sijoittaisi lyhyelle tähtäimelle, mutta yksittäisiä laatuyhtiöitä löytyy kyllä nykytilanteessa järkevin hinnoin. Tarkoituksenani oli kasvattaa viime vuoden lopulta alkaen käteispositiota, mutta sitten Nokian Renkaiden markkina-arvo vajosi Venäjän tilanteen myötä ja aloitin mittavan osto-ohjelman, jota jatkoin viimeksi eilen. Olen tällä hetkellä aavistuksen verran lainoituksen puolella osakesalkun osalta, mutta viimeisten 7-8 vuoden tähtäimellä tarkasteltuna osakepaino on selvästi alalaidalla omalla kohdallani. Allokaation osalta minulla on myös kaksi omistusasuntoa, joiden hintakehityksen suhteen kasvun odotusarvo lähentelee kuitenkin nollaa. Ajatuksena on lähinnä sivuun laitetun varallisuuden säilyminen kiinteässä omaisuudessa, josta toinen kohde tuottaa kuukausittain vuokratuloa. Positiivinen ongelma osakepuolella… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
02.07.2014 11:14

Sinulla on Jukka jo noin nuorena miehenä talous todella hyvällä mallilla. Haluaisitko avata sitä, oletko saanut alussa pesämunaa sijoituksiisi esim. perimällä?

Nimetön
Nimetön
02.07.2014 22:34

Ramppis: Molemmat vanhempani ja itse asiassa myös kaikki neljä isovanhempaani ovat edelleen täysissä voimissaan, joten perintönä en ole mitään saanut. Sen sijaan olen saanut vanhemmiltani parhaat mahdolliset lähtökohdat omatoimiselle säästämiselle jo yläasteen ensimmäisistä kesätyöansioista lähtien. Kohtuullisen pitkä sijoitushorisontti, selvästi indeksiä kapeampi yhtiövalinta, jatkuva säästäminen palkkatuloista, osinkojen uudelleensijoittaminen ja velkavivun hyödyntäminen erityisesti vuosina 2009-2011 on mahdollistanut sijoitusvarallisuuden asteittaisen kasvun. Matkan varrella olen tietysti edelleen, ja seuraavana tehtävänä on kouluttaa omat perilliset sijoitusmaailmaan. Molemmille lapsille avasimme arvo-osuustilit varsin pian synnytyslaitokselta pääsemisten jälkeen: finanssikriisin syövereissä vuonna 2009 syntyneellä tyttärellä käytännössä katsoen kaikki hankintahinnat antavat hänelle aikanaan osakesijoittamisesta varsin ruusuisen kuvan. Myöskään eurokriisin pohjassa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.07.2014 11:49

Kiitos vastauksestasi!
Ilmeisesti vanhempasi osasivat neuvoa sinut alkuun suoraan osakesijoittamisen pariin? Itseäni kiinnosti samaan tapaan teininä osakesijoittaminen mutta säästöt jäivät pankkitilille ja aloitin vasta paljon myöhemmin osakkeilla. Menneitä on silti turha jäädä harmittelemaan.
Omalle pojalleni tulen avaamaan arvo-osuustilin heti, kun hän vaan päättää ihan näinä päivinä syntyä 😉

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
09.07.2014 12:49

Siinäpä paras tapa toteuttaa korkoa korolle -ilmiötä. Parempaa lahjaa tulevalle lapselle en voisi kuvitella, ja itsekin oon suunnitellut tekeväni samalla tavalla ^^ Ilo lukea kommenttiasi, Ramppis. Lahja- ja perintöverosta kun vielä päästäisiin niin tämäkin helpottuisi huimasti

Nimetön
Nimetön
03.07.2014 10:35

Unohtuiko Turkki-sidonnaisten yhtiöiden joukosta Componenta?
Componentan liikevaihdosta tuli viime vuonna jo 47 % Turkin- tuotantolaitoksista. Yhtiö siirtää edelleen tuotantoa Turkkiin ja tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa 60 %:a tehdään Turkissa ja 40 %:a Euroopassa kertoi tj viime vkolla ylim. yhtiökokouksessa.

Nimetön
Nimetön
03.07.2014 23:10

Ke-Lo: Componenta lukeutuu Turkki-sidonnaisiin yhtiöihin ilman muuta. Aikanaanhan se rantautui sinne mittavalla yritysostolla. Toivottavasti yhtiö saa kohennettua kannattavuuttaan usean heikon vuoden jälkeen.

Nimetön
Nimetön
07.07.2014 18:10

Ostitko Nordeasi yhdellä kerralla vai hajautitko ajallisesti?

Nimetön
Nimetön
07.07.2014 21:25

Teponen: Osakkeiden lukumäärällä mitattuna ostin noin 75 prosenttia omistuksesta kerralla. Blogissa on ainakin keväältä 2012 merkintä, jossa kerron lisänneeni omistustani Nordeassa osakekohtaiseen hintaan 6,28 euroa.

https://www.nordnet.fi/blogi/ostoja-jatkettu/10/04/2012/