Lyhyesti Nordean Q2-tuloksesta

Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea julkaisi tänä aamuna puolivuotistuloksensa. Miten yhtiön tulos ja kannattavuus kehittyvät? Entä miltä näyttää ensi kevään osakekohtainen osinko? Tarkastelen tässä merkinnässä hyvin lyhyesti pankin uunituoretta osavuosikatsaustiedotetta.

Nordea ilmoitti kuluvan vuoden alussa kaksinkertaistavansa säästöohjelmansa 450 miljoonan euron säästötasosta 900 miljoonaan euroon. Nyt pankki odottaa kulujensa laskevan nettomääräisesti noin viisi prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Luonnollisesti tavoitteen saavuttaminen edellyttää pankin päivittäiseen toimintaan tehostamista. Tarve säästötoimenpiteille johtuu ympäröivästä markkinatilanteesta, joka ei tue luottojen kysynnän kasvua. Kun tuloslaskelman ylärivi ei kasva – eikä nykyinen historiallisen alhainen korkotasokaan tehtävää helpota – on kannattavuutta kohennettava vetämällä vatsaa sisään. Ensisijaisesti osakkeenomistajien intressiä ajavassa yhtiössä tyyli on vapaa, mutta pakollinen.

Yksinkertaisen lähtökohdan vuoksi Nordean tuoreessa tuloskatsauksessa onkin mielenkiintoisinta, miten pankki aikoo säästöohjelmansa toteuttaa. Tuoreet osavuosiluvut osoittavat, että Nordea on jatkanut toimintatapojensa muutostaivalta valtionvirastosta kohti tuottavaa liikepankkia. Havainto pohjautuu erityisesti 190 miljoonan kertakuluihin, jotka sotkevat raportoitujen tuloslukujen vertailukelpoisuutta. Siksi eliminoin niitä tämän merkinnän tarkastelussa.

Tehokkuutta Nordeassa kasvatetaan edelleen panostamalla tuotteisiin, it-alustaan, prosessien optimointiin ja hallintokulujen vähentämiseen. Samalla pankki keskittyy jakelussaan vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, mikä tarkoittaa käytännössä manuaalisten transaktioiden karsimista.

Nordea raportoi tehneensä kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa osaketta kohden tulosta 0,18 euroa. Kun alkuvuoden 190 miljoonan euron kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut eliminoidaan tarkastelusta, oli toisen neljänneksen osakekohtainen tulos 0,21 euroa.

Viime vuoden vastaavana ajankohtana tulosta kertyi 0,20 euroa, joten kasvua muodostui raportoidullakin neljänneksellä jatkuvien toimintojen osalta. Koko alkuvuonna 2014 Nordea on kohentanut operatiivisen toimintansa liikevoittoa seitsemällä prosentilla suhteessa edellisvuoteen. Tuoreen tulosraportin johdosta on perusteltua odottaa osavuositason kaksinumeroista tuloskasvua loppuvuodelle 2014, koska kertaluonteiset erät alkavat olla tehostamisen osalta takana.

Viime vuoden huhti-kesäkuuhun nähden Nordean kulut laskivat kolme prosenttia, kun uudelleenjärjestelykulut eliminoidaan. Koko alkuvuoden osalta kulut laskivat neljä prosenttia edellisvuodesta samalla eliminoinnilla. Vielä on ennenaikaista tehdä johtopäätöstä, osataanko Nordeassa säästää oikeista asioista, vaikka myös tulopuoli näyttää yhä jokseenkin vakaalta. Paikallisvaluutoissa mitattuna tulotkin kohosivat kaksi prosenttia, joten katastrofiksi säästäminen ei ainakaan ole kääntynyt.

Nordean osakekurssi on kehittynyt viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana erinomaisesti. Loppuvuonna 2011 koetuista noin 5 euron osakekohtaisista pohjalukemista on noustu nykyhetken 10,33 euron hintatasoon. Tänään pankin osakekurssi tosin lienee laskupaineessa, koska raportti ei tarjoillut juurikaan positiivisia yllätyksiä. Nordean osake on tarjonnut tuottoa reilun kahden ja puolen vuoden aikana, eurokriisin synkimmistä hetkistä lukien noin 120 prosenttia, osingot mukaan lukien.

Nordean oman pääoman tuotto on kehittynyt osakekurssin railakkaan nousun rinnalla tasaisesti. Täydeltä tilikaudelta 2012 tunnusluku oli 11,6 prosenttia. Viime vuonna pankki saavutti tasan 11 prosentin tason. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nordean oman pääoman tuotto kohosi 11,4 prosenttiin, ja vastikään raportoidulla toisella neljänneksellä edelleen 12 prosenttiin. Koko alkuvuoden 2014 aikana pankin oman pääoman tuotto oli 11,7 prosenttia, joten säästötoimet vievät konsernin kannattavuutta ehdottomasti oikeaan suuntaan.

Vakaaseen yleissuoritukseen viitaten pankin kohonnut hinta selittyy enimmäkseen eurooppalaisen finanssisektorin riskipreemioiden laskulla, mikä on nostanut arvostustasoa kymmenillä prosenteilla verrattuna loppuvuoteen 2011.

Nordean liukuva 12 kuukauden osakekohtainen tulos on ollut viimeisten kahden vuoden aikana selvällä mutta sittenkin loivalla nousutrendillä, kuten seuraava kuvaaja osoittaa.

nordeaepsi

Nordean tulos per osake (liukuva 12 kk) viimeisten 11 vuosineljänneksen aikana (EUR)

Nordean liukuva 12 kuukauden tulos on nyt 0,79 euroa, kun kertaluonteiset erät eliminoidaan luvuista. Se on kasvanut viimeisten 11 vuosineljänneksen aikana 22 prosenttia. Vauhti ei ole huima, mutta toimiala huomioiden hyvä ja oikeansuuntainen. Yleisenä havaintona todettakoon, että pankin osakekohtainen tulostrendi on tikittänyt tasaista tahtia kuin kellopeli. Vai mihin sijoittaisit eurokriisin vaiheet Nordean tulosuralla?

Nykyhetken osakekurssiin nähden Nordean P/E-luvuksi muodostuu 13,1. Huomionarvoista on, että tunnusluku on laskettu viime vuosien perspektiivissä huipputason tuloksesta. Lähtökohtaisesti tämä kohottaa sijoituksen riskitasoa. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että Nordean tuloskehityksen odotetaan edelleen kohenevan selvästi säästötoimenpiteiden johdosta. Arvostus ei siten ole huutavan edullinen, mutta ei osakkeita kannata myyntilaitaankaan painaa nykyhinnoin ja osingonjaon kasvunäkymin.

Q2-tuloskatsauksen alla analyytikoiden konsensus odotti kuluvalta tilikaudelta mediaanin mukaan 0,90 EUR osakekohtaista tulosta. Ensi vuodelle mediaaniodotus oli 0,98 euroa osaketta kohden. Ajankuvaksi soveltuu, että ensi vuoden tuloskasvusta vain prosentin odotetaan selittyvän pankin tulojen kasvulla. Valtaosa tehdään ensisijaisesti supistamalla toimintakuluja, ja loput saadaan vähentämällä luottotappioita. Jälkimmäisen osalta kohtalo on niin sanotusti herran kädessä suhdanteisiin viitaten. Nyt raportoidulla toisella neljänneksellä Nordean luottotappiot laskivat 15 prosenttia edellisvuodesta, saavuttaen pankin asettaman pitkän aikavälin tavoitetason. Koko alkuvuonna 2014 luottotappiot laskivat 24 prosenttia vuodentakaisesta.

Kaikkiaan pidän tuoreen Q2-raportin valossa Nordean nykyisiä konsensusennusteita osakekohtaisen tuloksen osalta haastavina, mutta mahdollisina saavuttaa. Luottamustani vahvistaa, että kasvuoletukset eivät lepää ympäröivän markkinatilanteen piristymisessä, vaan kustannustalkoissa. Kuluja saa varmasti jokainen karsittua haluamansa määrän pomminvarmasti, jos vain tahtoa on. Eri asia kuitenkin on, miten muutokset vaikuttavat tulojen kehittymiseen, eli onnistutaanko todella tehostamaan toimintaa tuottavuutta lisäävällä ja asiakkaalle arvoa luovalla tavalla. Jos ei, niin ennusteista jäädään tulopuolen pettämisen vuoksi.

Nordea ei karsi kustannuksiaan siksi, että vakavaraisuudessa olisi ongelmia. Päinvastoin, pankin tase on suorastaan timanttinen muihin eurooppalaisiin pankkeihin nähden. Nordean ensisijaiset omat varat (Core Tier 1) ovat kasvaneet vuonna 2008 kärjistyneestä finanssikriisistä lähtien määrätietoisesti selvällä nousutrendillä. Tilikauden 2008 alussa tunnusluvun arvo oli 7,2 prosenttia.

Pankin vakavaraisuus on kohonnut reilussa kuudessa vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä. Vuotta kohden kohennusta on keskimäärin selvästi yli prosenttiyksikkö. Suhteellisesti tämä merkitsee 111 prosentin nousua vakavaraisuuteen. Tämä on ollut mahdollista jättämällä vuotuisesta nettotuloksesta suurin osa pankin taseeseen, mikä on todellisuudessa syönyt viime vuosina voitonjakokelpoisia varoja. Nyt tämä tarina on saamassa päätöksensä.

Vasta raportoidun tilikauden 2014 toisen neljänneksen päättyessä kesäkuun lopussa, sama tunnusluku oli kohonnut 15,2 prosenttiin, vaikka Nordea on jakanut osinkoa joka vuosi tarkasteltavan ajanjakson aikana. Vakavaraisuuden osalta Nordealle pitäisi jatkossa riittää, että nykyinen taseasema säilytetään. Se ei kuitenkaan säily ilman merkittävää muutosta osingonjakopolitiikassa, joten osinkoa on maksettava yhtiöstä ulos selvästi aiempaa enemmän. Siksi piensijoittajankin kannattanee jatkaa omistamista ja laittaa koura alle odottamaan.

Viime keväänä Nordea jakoi nettotuloksestaan 56 prosenttia osinkoina, ja kertoi tavoitteekseen kasvattaa jakosuhdetta edelleen seuraavien kahden vuoden aikana. Esimerkiksi 65 prosentin osingonjakosuhteella ja konsensuksen mukaisella 0,90 euron kuluvan tilikauden osakekohtaisella tuloksella laskien Nordea tulisi jakamaan ensi keväänä osinkoa 0,59 euroa osaketta kohden.

Laskelma merkitsisi toteutuessaan 5,7 prosentin osinkotuottoa pankin nykyhetken osakekurssiin nähden. Se on erittäin hyvä taso verrattuna Helsingin pörssin keskimääräiseen 3,5 prosentin osinkotuottoon ja vallitsevaan korkotasoon, joka on selvästi keskimääräistä osinkotasoa alhaisempi. Itse asiassa Q2-tuloskatsauksen alla konsensuskin odotti kuluvalta tilikaudelta 0,59 EUR osakekohtaista osinkoa ensi keväälle, joten kovin kauas metsään tämä haarukointi tuskin kajahtaa.

En ole kovinkaan monen Helsingin pörssin yhtiön kohdalla nykytilanteessa optimisti, mutta Nordean kohdalla olen. Uskon, että pankki yltää ensi vuonna euron osakekohtaiseen tulokseen, mistä kolahtaa osakkeenomistajien tilille 70 prosentin jakosuhteella 0,70 euron osakekohtainen osinko keväällä 2016. Euron osakekohtainen tulos edellyttäisi ensi vuonna noin 13 prosentin oman pääoman tuottoa. Nordean oma tavoite on 15 prosentin oman pääoman tuotto markkinatilanteessa, jossa korkotaso on normaali.

Nordea arvioi itse vuosi sitten korkotason normalisoitumisella olevan kahden prosenttiyksikön positiivinen vaikutus oman pääoman tuottoon. Tänään Nordea ennakoi, että sen oman pääoman tuotto saavuttaa 13 prosenttia vuonna 2015, ottaen huomioon matalan korkotason. Itse asiassa Nordea laskee tulosesityksessään saavuttaneensa ensi vuoden tavoitetason jo vastikään päättyneen neljänneksen aikana, jos ulkoiset tekijät, kuten pääoman kasvu ja korkotason alhaisuus eliminoidaan tarkastelusta.

Jos optimistinen ensi vuoden tulosennusteeni napsahtaa kohdilleen ja Nordean osinko arvostetaan markkinoilla kuluvaa tilikautta koskevien nykyennusteiden mukaisella, aavistuksen verran korkealta tuntuvalla 5,7 prosentin osinkotuottovaatimuksella, olisi pankin osakekurssi ensi vuoden loppuun mennessä pyöristettynä 12,30 euroa – nousupotentiaalia nykykurssiin 19 prosenttia sekä osingot päälle.

Pidän laskelmaa tasapainoisena, koska uskoakseni osingon osalta tuottovaatimus on kaavassa ylälaidalla, siinä missä tuloskasvuodotus on toisaalta kaksi prosenttia nykyistä konsensusta korkeammalla. Mainittakoon, että Nordeaa seuraavista analyytikoista osa antoi tuoreen Q2-julkaisun alla ensi vuoden osakekohtaiseksi tulosennusteeksi jopa 1,08 euroa.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä merkittävän määrän Nordean osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: 401(K) 2013 / Foter / Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 Generic (CC BY-SA 2.0)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
6 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
17.07.2014 10:30

Kiitokset taas. Tekstejäsi on mukava lukea.

Nimetön
Nimetön
17.07.2014 14:33

Hienoa analysointia, kiitos siitä.
Mutta onko tästä mitään hyötyä?
Mainitsit että Nordean osake on noussut “120 prosenttia, osingot mukaan lukien.” Vuoden 2011 pohjilta.
Monet Suomalaiset ja Ruotsalaiset pankin ovat tuottaneet paremmin (ROE), jotkin jopa suurella marginaalilla (SEB, SwedBank).
Kysymys kuuluukin, onko tässä analysoinnissa mitään järkeä kun parempaan tulokseen olisi päässyt listaamalla Suomen ja Ruotsin 6 suurinta pankkia tikkataululle ja heittämällä side silmillä itselleen osakkeen. Näin hieman kärjistäen sanottuna. Jos aletaan kirsikoita poimimaan niin onko Nordea pohjoismaiden paras pankki poimia?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.07.2014 17:11

Nordea on Pohjoismaiden toiseksi laadukkain pankki sijoittajan näkökulmasta katsoen. Yllätys ei liene kenellekään, että SHB on kiistaton kunkku pankkibisneksessä. Pelkästään se fakta, että SHB ei tarvinnut viime finanssikriisissä pääomaruisketta kertoo jo todella paljon.
SEB ja Swedubankki ovat tuottaneet paremmin joo, mutta riskilisä niissä onkin huomattavasti suurempi Nordeaan verrattuna. Esim. Swedubankki meinasi menna konkkaan 5-6v sitten.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
17.07.2014 21:27

Kyllä Nordeassa on laatua. Ajatus oli hieman kärjistää tuota vuoden 2011 lopun tuottoprosenttia tähän päivään, joka on toimialaan nähden pohjoismaissa heikoimmasta päästä isoista pankeista.

Oksaharju on tunnettu vahvasta uskostaan Nordeaan ja suuresta positiostaan yhtiössä. Oliko hevonen varmasti oikea?
SHB:n konsernikin ROE taisi olla 14% ja risat päättyneellä kvartaalilla.
Hieman kaipaisin pankkien keskeistä vertailua analyyseihin, siinä olisi mielestäni mielekäs aihe blogikirjoitukseen.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
18.07.2014 16:24

Itsekin kurkkasin SHB:n osavuosikatsausta. SHB:n vakavaraisuus on 20+ prosenttia, kun Nordea on päässyt “jopa” 15 prosentin päälle. SHB nappaa ykkössijan myös ROE:lla.

Omistan itse välillisesti Nordeaa (Sammon kautta), mutta suoraan vain SHB:tä. Tämä tuskin muuttuu.

Hyviä molemmat, SHB on parempi. Oksaharju lienee valinnut Nordean, koska siinä on enemmän tehostamisella saatavaa vipua. Lisäksi hallituksessa vaikuttaa Wahlroos, joka on Oksaharjun (ja itsenikin) suosikkijohtajia.

Nimetön
Nimetön
19.07.2014 21:22

Mikähän on Nordean ja muiden kivijalkapankkien pitkän ajan tulevaisuus? Vanhemmat ikäluokat ovat varmasti Nordean tai Osuuspankin asiakkaita hautaan asti, mutta “nuoriso” (kolmi-nelikymppiset) siirtävät yhä enenevissä määrin esim. sijoituksiaan edullisempien palveluntarjoajien, kuten Nordnetin, Seligsonin tai ulkomaisten välittäjien hoteisiin. Toisaalta peruspankkipalvelut saa halutessaan “ilmaiseksi” vaikka S-pankista, jolla on koko maan kattava halpa konttoriverkosto.

Itsekin voisin periaatteessa lopettaa Nordea-asiakkuuteni. Pieni summa kättötilillä ja pankkitunnukset, joista joutuu maksamaan prosentuaalisesti korkeaa palvelumaksua. Ainoa mikä pidättelee tilin lopetusta on pitkä asiakkuus, joka teoriassa voisi ehkä mahdollisesti avittaa mahdollisissa lainaneuvotteluissa.