Listaamattomia mahdollisuuksia

Kolmetoista listaamatonta yhtiötä esittäytyi Privanetin viime viikolla järjestämässä tilaisuudessa. Yhtiöitä oli laidasta laitaan ja niiden joukossa oli niin startup-yhtiöitä kuin yhtiöitä, jotka ovat valmiita listautuakseen pörssiin. Yhteistä yhtiöille on, että kaikkien yhtiöiden osakkeilla voisi periaatteessa käydä kauppaa Privanetin listaamattomien yhtiöiden markkinapaikalla.

Noteeraamattomiin yhtiöihin sijoittaminen eroaa pörssiin sijoittamisesta monelta osin. Sijoittajan täytyy olla aktiivisempi ja itse kaivaa esille tietoa yhtiöistä, koska listaamattomilla yhtiöillä ei ole samanlaisia tiedonantovelvollisuuksia kuin pörssiyhtiöillä. Listaamattomien yhtiöiden pääomatarve on monesti myös pörssiyhtiöitä suurempi, minkä takia on todennäköistä, että joutuu myöhemmässä vaiheessa harkitsemaan lisäsijoituksia yhtiöön.

Listaamattomien yhtiöiden likviditeetti on myös heikompi kuin pörssiosakkeiden, jonka takia niin osakkeiden ostaminen kuin myyminenkin saattaa kestää kauan. Tämän takia päiväkauppa ei ole vaihtoehto, vaan sijoitushorisontti on automaattisesti pidempi. Listaamattomat osakkeet häviävät likviditeetissä, mutta voittavat verotuksessa, koska niiden osinko on lievemmin verotettua aina 150.000 euroon asti. Tämä on teennäinen ja mielestämme täysin typerä raja, mikä toimii tehokkaana listautumisesteenä.

Tilaisuudessa esiintyi monta mielenkiintoista yhtiötä. Informaatio ei kylläkään riittänyt sijoituspäätöksen tekoon, mutta tämä oli tuskin tilaisuuden tarkoitus. Tarkoitus oli varmaan yhtiöiden tunnetuksi tekeminen mahdollisille sijoittajille. Esitykset olivat hyviä ja asiallisia, mutta suomalainen melkein lakoninen ja etäinen tapa esiintyä ei ole myyvä.

Kipinä puuttui monesta esityksestä. Numerot tai toiminta ehkä puhui tarkemman tutkinnan puolesta, mutta itse esitys ei herättänyt sijoitusmielenkiintoa. Yksi poikkeuksista oli Small Folks. Sen edustajat onnistuivat ainakin herättämään mielenkiintoni jollain niin epäseksikkäällä kuin päiväkotitoiminnalla, vaikka yhtiö onkin vasta lähtökuopissa. En yleensä halua sijoittaa liian alkutekijöissä oleviin yhtiöihin.

Oulu ICT oli sen sijaan yhtiö, joka olemassaoloa en ymmärtänyt. Yhtiöllä on 150 miljoonaa euroa kassassa, ei juuri mitään varsinaista liiketoimintaa DNA-osakkeiden myynnin jälkeen ja 116 miljoonan euron markkina-arvo. Tämän ympärille on vaikea rakentaa mielenkiintoista sijoituskertomusta, kun Petri Halonen ei voinut vielä julkistaa sijoituskohteita. Minä likvidoisin yhtiön samalla silmänräpäyksellä, koska tulkitsen, että sijoittajat eivät luota johdon taitoihin tehdä hyviä sijoittajia. Osakkeenomistajat tuntenevat johdon paremmin kuin minä ja ovat päättäneet yhtiön uudesta strategiasta. Toisin sanoen, jos luottaa johdon kykyyn hallinnoida varallisuutta, on yhtiön osake naurettavan halpa.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka vastasi päivän hauskimmasta esiintymisestä. En tiedä kuinka paljon esiintymisestä oli huumoria ja kuinka paljon todellisuutta, mutta kertomus yhtiön historiasta kuulosti kuitenkin todenmukaiselta. Yhtiön rahoituksellinen asema on vahva ja yhtiö tarvitsee tuskin uutta omaa pääomaa, mikä näkyy myös osakekurssissa. Tämä koskee myös muita mielenkiintoisia yhtiöitä. Jos yhtiö on mielenkiintoinen, on osakekurssi myös korkea tai sitten yhtiön osakkeita on mahdoton saada.

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaessa kannattaa olla erityisen tarkka sijoituskohdetta tutkiessa. Hyvä esimerkki on USA Asunnot 1, joka oli yksi tilaisuudessa esiintyneistä yhtiöistä. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-osakkeiden omistajat saavat 70 prosenttia osingoista, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Loput 30 prosenttia osingoista menee B-osakkeenomistajille, jotka ovat yhtä kuin yhtiön operatiivinen johto. Emme ole innostuneita monesta osakesarjasta ja vielä vähemmän innostuneita osakesarjoista, jotka eivät oikeuta ottamaan kantaa yhtiön toimintaan.

Jonkun mielestä 70 prosentin osuus osingoista voi olla hyvä kompensaatio äänioikeuden menettämisestä. Tällöin taitaa unohtua, että A-osakkeita on luultavasti monin verroin enemmän kuin B-osakkeita ja A-osakkeet tuovat luultavasti suurimman osan pääomasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että A-osakkeiden osakekohtainen osinko saattaa olla alempi kuin B-osakkeiden. Voi olla, että olen ymmärtänyt jotain väärin osingon osalta, mutta tämä on jotain jota kannattaa tarkistaa, jos aikoo sijoittaa yhtiöön. Vastaavanlaiset pääomarahastot ovat luultavasti huomattavasti halvempi vaihtoehto.

Yhtiöiden joukossa oli myös kaksi potentiaalista pörssiyhtiötä, IT-yhtiö Nixu ja puhelinoperaattori DNA. Nixu listautuu mahdollisesti ensimmäisenä näistä kahdesta yhtiöstä (tämän artikklein kirjoittamisen jälkeen julkistettiin tieto, että Nixun yhtiökokous on päättänyt hakea osakkeen listausta First North -listalle). Nämä yhtiöt voivat kiinnostaa heitä, jotka haluavat sijoittaa yhtiöihin ennen kuin ne listautuvat pörssiin. Kaikki esitykset ja esitysmateriaalit ovat nähtävissä tilaisuuden verkkosivuilla.

Emme omista osakkeita mainituissa yhtiöissä.

Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
15.04.2015 00:46

Kuinkas tuollaisen listaamattoman yhtiön ostaminen käytännössä?
Ensin rekataan privanettiin ja ne hoitaa kaupat?

Entäs arvo-osuustili, tuleeko ne osakkeet näkyviin Nordnetin arvo-osuustilille, vai onko ne jossain privanetilla? Onko niistä kuluja?

Niin ja kuinkas kun tuollainen listaamaton listautuu joskus pörssiin tai first northiin, niin mites sitten osakkeet. Ilmestyykö ne sitten viimeistään Nordnetin arvo-osuusjärjestelmään.