Lisäosinko Nokian Renkailta

OMXH:sta saattaa löytyä ensi keväänä osinkoyllättäjä, joka palkitsee osakkeenomistajiaan lisäosingon muodossa. Nokian Renkaiden kassavirtaperusteinen osingonmaksukyky on vahvistumassa lähitulevaisuudessa huomattavalla tavalla. Kun myös pitkän aikavälin näkymä on kunnossa, ei pörssiyhtiöllä ole nähdäkseni järkevää syytä pihdata tulevan kevään voitonjaossaan.

Pidemmittä puheitta käyn suoraan asiaan. Nokian Renkaiden oman pääoman tuotto eli ROE asettuu tilikaudelta 2012 noin 25 prosenttiin. Vuosituloksestaan yhtiö on perinteisesti jakanut noin 40 prosenttia osingon muodossa osakkeenomistajille. Nettotuloksesta jäljelle jäävälle 60 prosentille yhtiö on löytänyt säännönmukaisesti erinomaisen hyvin kannattavia investointikohteita, joiden generoimien tuottojen avulla korkea oman pääoman tuottokyky on säilynyt konsernitasolla.

Nyt suhdannevaihe näyttää kuitenkin epävarmalta ja mittavia investointeja lykätään. Tällöin on ehdottomasti osakkeenomistajien etu, ettei yhtiö panttaa rahaa kassassaan tarpeettomasti. Perustan näkökulmani siihen, että käteiselle on varsin haastavaa saada yhtiön oman pääoman tuottoa vastaavaa vuotuista korkotuottoa. Kannattaa siis jakaa ylimääräinen likviditeetti osakkeenomistajille, jotka voivat itse allokoida rahat uudelleen mahdollisimman tuottaviin sijoituskohteisiin.

Teoreettisessa tarkastelussa lisäosingon jakaminen laskee yhtiön taseessa olevaa oman pääoman määrää, jolloin konsernin nettotulos jakautuu pienemmälle oman pääoman loppusummalle kuin tilanteessa, jossa yhtiö on ylikapitalisoitunut. Lisäosingon kautta Nokian Renkaat voi näin ollen tukea oman korkeita pääoman tuottolukujaan maksamalla taseesta pois ylijäämärahaa.

Inderes ennustaa Nokian Renkaiden maksavan ensi keväänä 1,40 EUR osakekohtaisen osingon, mikä tarjoaa sijoitushetkellä noin 4,5 prosentin efektiivisen tuoton. Summassa olisi selvä kasvu viime kevääseen, jolloin yhtiö tilitti omistajilleen 1,20 EUR osaketta kohden. Inderesin ennusteessa Nokian Renkaiden osingonjakosuhde eli maksetun osingon suhde liiketoiminnan nettotulokseen kasvaisi, sillä osakekohtainen osinko nousisi ennusteen mukaan vuositasolla prosentuaalisesti nopeammin kuin rengasyhtiön nettovoitto.

Henkilökohtaisesti ennustan, että Nokian Renkaat maksaa keväällä osinkoa vähintään 1,50 EUR osaketta kohden. Mielestäni luontevinta olisi jakaa summa perusosinkoon 1,35 EUR osaketta kohden mukaillen liiketoiminnan nettotuloksen muutosta, minkä lisäksi yhtiö voisi maksaa samanaikaisesti 0,15 EUR osakekohtaista lisäosinkoa. Tässä yhteydessä on korostettava, että yhtiön osingonmaksupotentiaali olisi periaatteessa lyhyellä aikavälillä kahden ja kolmen euron osakekohtaisen osingon välimaastossa – ansaitseehan yhtiö osaketta kohden parhaillaan vuositasolla yli 2,50 EUR.

Haluan korostaa, että esittämilläni osinkohahmotelmilla yhtiö ei velkaantuisi euroakaan, vaan lisäosinko olisi edelleen nimenomaisesti voittona jaettava osa yhtiön tuloksesta. Kolikon toisella puolella on kuitenkin keskipitkän aikavälin realismi: nettotuloksesta on jo muutaman vuoden tähtäimellä välttämätöntä allokoida osa laajentumishankkeisiin, mikä laskee osingonmaksupotentiaalia konservatiivisen taseen olettamalla.

Viittasin toisessa kappaleessa haastavaan markkinatilanteeseen uusien projektien jarruna. Yhtiökohtaisesta perspektiivistä tarkasteltuna ajatukseni on jotakuinkin seuraava: Nokian Renkaiden investointitarve laskee huomattavasti alkaneella tilikaudella 2013. Konserni on jo rahoittanut Venäjälle uuden tehtaan – tai pikemminkin Pietarissa jo vuosia toimineen tuotantolaitoksen välittömään yhteyteen rakennetun laajennuksen – joka on enää tuotantolinjojen loppuasennuksia vaille valmis.

Seuraavan kahden vuoden aikaikkunassa yhtiö kykenee halutessaan kasvattamaan tuotantomääriään noin 50 prosenttia ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Konsernitason käyttöpääomainvestoinnit ovat tähän viitaten lähitulevaisuudessa ”normalisoidut” suhteessa lähihistorian korkeaan investointitahtiin, mikä kohentaa merkittävällä tavalla konsernin vapaata kassavirtaa – siis juuri sitä rahavirtaa, josta osingonmaksupotentiaali käytännössä muodostuu.

Normaalissa tai suotuisassa makrotalouden tilassa Nokian Renkaat käynnistäisi kolmannen oman tehtaan rakentamishankkeen välittömästi. Sen sijaan vallitsevassa epävarmuudessa projektin aloittamista lykätään, jolloin voittovaroista valtaosa jää tavallaan tyhjän pantiksi. Tässä yhteydessä on huomioitava Nokian Renkaiden rautainen tase, mihin viittasin viimeksi kaksi viikkoa sitten.

Lisäksi on asetettava yhtiön nykyinen, tilikauden 2012 lopussa lähellä nollaa oleva nettovelkaantuneisuusaste historialliseen perspektiiviin: huolimatta viime syksynä annetusta tulosvaroituksesta, on Nokian Renkaat rahoitukselliselta liikkumavaraltaan juuri nyt vahvempi kuin koskaan. Konsernihan tekee jälleen ennätystuloksen tilikausittain tarkasteltuna.

Edetään merkinnän loppupuolella vielä hieman sivuraiteelle, kun jo vauhtiin päästiin. Pitkäjänteinen sijoittaja voi iloita myös Nokian Renkaiden historiallisten investointien laadusta: käytännössä liiketoiminnan laajentuminen on tapahtunut hyvin pitkälti orgaanisesti. Tämä tarkoittaa, että yhtiö on rakentanut jakeluverkostonsa ja tehtaansa ruohonjuuritasolta asti itse.

Suorien investointien vuoksi taseessa ei ole käytännössä lainkaan liikearvoa, jota olisi saattanut kertyä esimerkiksi yrityshankinnoista (viitaten ostokohteen tasearvostukseen nähden maksettuun ylihintaan). Olen varma, että Nokian Renkaiden FY12 oma pääoma osaketta kohden (~11 EUR) on täysin kuranttia tavaraa.

Tammikuussa 2013 Nokian Renkaiden osakekurssin historian osalta havainto alkaa olla hätkähdyttävä: yhtiön pörssihinta on kirjoitushetkellä käytännössä samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Itse asiassa yhtiön gearingin huomioiva yritysarvo on tammikuussa 2013 jopa alhaisempi kuin vuonna 2008. Tämä juontaa juurensa edellä mainittuun lähes nettovelattomaan taseeseen: historiallisesti Nokian Renkaat on toiminut selvästi positiivisella nettovelkaantuneisuusasteella, jolloin yritysarvon laskennassa nettovelka on lisätty yhtiön oman pääoman markkina-arvoon eli koko osakekannan pörssiarvoon.

Miltei muuttumattoman yritysarvon näkökulmasta on hätkähdyttävää, että yhtiön nettotulos on kuitenkin taustalla kasvanut samalla aikavälillä noin 150%. Tämä tarkoittaa, että Nokian Renkaiden osakkeen arvostustaso on sukeltanut alamaihin viimeisten viiden vuoden aikana – joskin tarkastelussa tulee huomioida, että osakkeen arvostuskertoimet olivat kovat edellisen noususuhdanteen huipulla. Vuosia kestänyt arvostustason laskuputki on tietysti erinomainen uutinen osakkeita nykyhintaan ostavan sijoittajan näkökulmasta.

Lisään loppuun vielä viimeiset perustelut lisäosingon taakse. Mielestäni rengasyhtiön näkymät vuodelle 2013 ovat suhteellisen hyvät: raaka-ainekustannukset ovat selvässä laskussa, kustannustehokasta tuotantoa on siirretty jälleen kerran taantuman varjolla asteittain kohti Venäjää, viime syksyn talvirengassesonki oli erinomainen valkoisen myyntimiehen ansiosta ja myös Euroopan taloustilanne osoittaa jonkinasteisia vakaantumisen merkkejä.

Lisäksi Kiinan talous on kääntymässä kasvuun, mikä todennäköisesti tukee raaka-aineiden hintakehitystä ja siten välillisesti myös Venäjän talouskasvua. Uskon, että Nokian Renkaille elintärkeä venäläinen rengasmarkkina säilyttää suhteellisen vahvan vireensä myös vuonna 2013. Realistisesti on tosin havaittava, että uusien länsiautojen markkinan kasvu hiipuu väistämättä prosentuaalisesti, koska vertailukaudet alkavat olla jo varsin vahvoja.

Palaan Nokian Renkaiden kohdalla ostolaidalle viimeistään 25 EUR hintatasolla. Mielestäni yhtiö on markkina-asemaltaan uniikki. Konserni on edelläkävijä kapeassa, mutta äärimmäisen hyvin kannattavassa ja osin nopeastikin kasvavassa segmentissä. On mielestäni selvää, että yhtiöllä on dramaattinen kasvupotentiaali Itä-Euroopassa jo muutaman vuoden tähtäimellä. Kenties hieman yleisestä käsityksestä poiketen Itä-Eurooppa ja Balkan muodostavat euromääräisesti yli kaksi kertaa Venäjän kokoisen talvirengasmarkkinan. Markkinan, jossa talvirengaslainsäädäntö yleistyy kiihtyvällä tahdilla. Tämä maaperä on Nokian Renkaiden osalta vielä käytännössä korkkaamaton.

Kolmen viikon kuluttua olemme aavistuksen viisaampia yhtiön suunnitelmista kasvuhankkeiden ja voitonjaon suhteen. Nokian Renkaat julkaisee tilinpäätöstiedotteensa ja osingonjakoehdotuksensa keskiviikkona 6.2.2013 ennen pörssin avautumista.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde carsandlife.net. Kirjoittaja on julkaissut sijoituskirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.

 Kommentit:

  • Jussi Sormunen · Vuokrafarmaseutti yrityksessä Capsil Oy

    Kommentti yleisesti kirjaasi ja sijoitusfilosofiaasi koskien:Korostat usein “kasvusijoittamista” ja pienien osinkojen järkevyyttä. Vain silloin osinkosumma nousee jatkuvasti ja kurssit lyö uusia huippuja. Kirjassasi “puolustat osingottomuutta” sillä, että sijoittaja voi itse myymällä osakkeita ottaa itselleen sopivat “osingot”.Eikö kuitenkin sijoittaja saa vuosi vuodelta suurempaa osinkotuottoa ja sijoitusomaisuus kasva vuosi vuodelta jos sijoittaa osingot takaisin yhtiöön? Tällöin omistusosuus yhtiöstä kasvaa ja siten myös vuosittaiset osingot.Onhan se tyydyttävämpää kun saa hurjia osinkoja ostohinnalleen – kai kuitenkin pääasia on omaisuuden kasvu, ei niinkään upeiden nousukäyrien esittely tovereille?

    Pitkäaikaiselle sijoittajalle kasvuyhtiö on liene hieman veroedullisempi koska veroja ei tarvitse maksaa kun rahat jää yhtiöön kasvamaan osinkojen ollessa pienemmät. Toisaalta myyntiverot sitten aikanaan ovat toki suuremmat. Olisit kuitenkin voinut kirjassasi verrata kasvu- ja osinkosijoitusten verotuseroja sen sijaan että puolisokeasti kehut kasvua ilman yllämainittua näkökantaa osinkosijoittajan vuosittaisesti omaisuus-/osinkokasvusta

  • Kari Tuomo Kivistö · Tampere, Finland

    Kiitos! Palaat “ostolaidalle 25 euron tasolla”. Voi olla että niin alas ei aikoihin mennä, varsinkin jos USA:ssa ei tulee isompaa ongelmaa menoleikkauksista ja velkakatosta. NR olisi kirjoittamasi perusteella hyvä ostos jo nykyhinnalla. Euroopan autokaupan hyytyminen lienee pudottanut kurssia viime aikoina. Tulee mieleen Outotec, jonka kurssi oli vielä loppuvuodesta 35 tasolla (nyt 45 tasolla) ja josta täällä kirjoitettiin (sinä tai joku muu), että ostaisi 30 tasolta. Toivotaan toivotaan … Sekin juna taisi jo mennä, ehkä myös tuo 35 taso … Toki Outotecin osinko jäänee prosentuaalisesti tarkastellen surkeaksi mutta ovathan rahat osakkeessa hyvässä tallessa.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit