Lehtiyhtiöiden tulevaisuus usvainen

Suomessa lehtiyhtiöt omistavat toisiaan ristiin, kuten kerroimme kolumnissamme “Lehtiyhtiöiden ristiinomistus” (8.9.2012). Pörssiyhtiöistä Alma Media on Ilkka-Yhtymän osakkuusyhtiö ja Talentum Alma Median osakkuusyhtiö. Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja Keskisuomalainen ovat Ilkka-Yhtymän suurosakkaita. Suomen media-ala on tällä hetkellä historiansa suurimmassa murroksessa eikä ole helppoa ennustaa, miltä ala näyttää 2020-luvulla. Myös alan kannattavuus on tällä hetkellä totuttua heikompi, mikä voi vaikuttaa kielteisesti lehtiyhtiöiden maineeseen anteliaina osingonmaksajina.

Lehtien kustantaminen on hitaasti kasvavaa liiketoimintaa. Tuloksentekokyky on kuitenkin pysynyt melko vakaana, sillä tilaustuotot ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla vuodesta toiseen. Suhdanteista riippuvaisissa ilmoitustuotoissa on ollut enemmän vaihtelua, mutta silti lehtiyhtiöiden tulokset ovat olleet suhteellisen helposti ennustettavissa. Investointitarve on ollut vähäinen, minkä ansiosta vapaa kassavirta on pysynyt suurena ja osinkovirta vuolaana. Vaatimattomien kasvunäkymien ja riskiä alentava ennustettavuus on tehnyt lehtiyhtiöiden osakkeista eräänlaisia osakkeen ja obligaation välimuotoja. Tästä kaavasta on näyttävästi poikennut vain Sanoma, jonka 2000-luvulla käynnistynyt kansainvälistyminen on merkinnyt liiketoiminnan monipuolistumista, mutta myös riskitason merkittävää kasvua.

Suomen joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli viime vuonna noin 4,3 miljardia euroa eli runsaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Sanomalehtien osuus tästä oli runsas neljännes. Sanomalehtien Liittoon kuuluu 183 sanomalehteä, joista  48 on päivälehtiä eli vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä. Liittoon kuuluu myös 56 kaupunkilehteä, jotka pääasiassa jaetaan ilmaiseksi. Pörssissä noteeratut mediayhtiöt kustantavat huomattavan osan näistä lehdistä.

Media-alan sekä uhka että mahdollisuus on toimintaympäristön digitalisoituminen, jonka vuoksi perinteiset paperilehdet ovat pitkällä aikavälillä näivettymässä. Paperilehdissä on vahva virtaus tabloidkokoon, jonka vaikutusta ilmoitustuottoihin on vaikea ennustaa. Epäselvää on miten ilmoittajat suhtautuvat uuteen kokoon ja miten tabloidkoon ilmoitukset hinnoitellaan aikaisemman broadsheetkoon ilmoituksiin verrattuna. Vajaan kahden kuukauden kuluttua maan suurimmasta sanomalehdestä Helsingin Sanomista tulee tabloidlehti. Se toiminee suunnannäyttäjänä muille sanomalehdille ja selventänee uusien ilmoituskokojen hinnoitteluperiaatteita. Sanomalehtien yhtenä keskeisenä ongelmana on painoalan ylikapasiteetti, joka jatkunee uusien investointien johdosta. Ylikapasiteettia kasvattavat myös siirtyminen tabloidkokoon sekä verkon näköislehtien kasvava suosio.

Suomessa varhaisjakelu on pitänyt sanomalehtien asemaa vahvempana kuin useimmissa muissa maissa. Postipalvelujen muutokset ovat lisänneet jakeluun liittyvää epävarmuutta. Jakelukustannukset on muutenkin huomattava kuluerä, jonka merkitys vähenee sitä mukaa kun yhä useampi alkaa lukea lehtensä näköispainoksena netistä. Maakuntalehtien vahvuutena on paikallisen uutisnäkökulman ja paikallisten erityispiirteiden vaaliminen, joka on taannut korkean lukijauskollisuuden.

Mediamainonnassa sanomalehtien osuus on ollut täysin hallitseva. Se on kuitenkin pienentynyt ja on tällä hetkellä alle 40 prosenttia. Verkkomedian osuus kasvaa jatkuvasti ja lienee tällä hetkellä jo lähes viidennes. Erityisesti aikakauslehdet ovat kärsineet mediamainnon uusjaosta, sillä radio- ja tv-mainonta ovat pitäneet hyvin pintansa.

Pörssin media-alan yritysten kannattavuus on viime vuoden tapaan heikentynyt tuntuvasti kuluvana vuonna. Arvonlisäverotuksen ulottaminen lehtimaailmaan vuoden 2012 alusta heikensi alan työllisyyttä ja on osasyynä tuloslaskuun. Toinen merkittävää syy on vaisut talousnäkymät, jotka ovat heijastuneet kielteisesti erityisesti työpaikkailmoitteluun.

Perinteikkäästi antelias osingonmaksaja Sanoma alensi keväällä osinkoaan poikkeuksellisen paljon eli lähes puoleen. Osakkeenomistajat voivat olla tyytyväisiä, mikäli ensi keväänä voidaan pitää kiinni tästä alennetusta tasosta. Osingon uusi lasku saattaisi olla paha virhe ottaen huomioon, että yhtiön osake on ollut kurssikehitykseltään pörssin surkeimpia viime vuosina. Osakeriskiä lisäävät yhtiön velkaantuneisuus sekä taseen poikkeuksellisen suuri goodwill-erä.

Alma Media ja sen pääomistajan Ilkka-Yhtymä ovat kustannuspaineiden hillitsemiseksi vastikään sopineet laajamittaisesta lehtiyhteistyöstä. Koko laajuudessaan yhteistyö on voimassa vuoden 2014 alusta alkaen. Alman tulos heijastuu luonnollisesti voimakkaasti Ilkan tulokseen. Kumpikaan ei pystyne pitämään osinkoaan ennallaan ensi keväänä. Kirjoja sekä aikakaus- ja ammattilehtiä julkaisevan Talentumin tulos tammi-syyskuulta 2012 oli tappiollinen.

Keskisuomalainen ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino, joiden osakkeita ei juuri liike markkinoilla, poikkeavat hieman edellä selostetusta synkästä yleiskuvasta. Keskisuomalaisen kannattavuus heikentynee kuluvana vuonna, mutta pysynee kuitenkin hyvällä tasolla. Pohjois-Karjalan Kirjapaino näyttää kuluvalta vuodelta erinomaista tulosta kertaluonteisen myyntivoiton ansiosta. Siten on odotettavissa, että yhtiö nostaa osinkoaan ensi keväänä. Keskisuomalaisella puolestaan ensi kevään osinko pysynee ennallaan, ellei yhtiön hallitus käytä loppuvuonna mahdollisuuttaan jakaa lisäosinkoa viime vuodelta.

Omistamme Sanoman, Ilkan, Alma Median ja Talentumin osakkeita.

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Akke12 Marraskuu, 2012

Hyvää tekstiä, ei muuta.

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit