Laatuyhtiö PepsiCo – kasvava kuluttajatuoteyhtiö

New Yorkin pörssissä noteerattu Pepsico täytti vastikään 50 vuotta. Yhtiö ansaitsee lyhyen esittelynsä muunakin kuin pelkkänä Coca-Colan verrokkiyhtiönä. Kyseessä on vakaa ja jatkuvasti kansainvälistyvä kuluttajatuoteyhtiö. Sen menestys rakentuu useiden eri tavaramerkkien ympärille. Yhtiön liikevaihto saavutti 66 miljardin dollarin rajan viime vuonna, mikä kertoo liiketoiminnan massiivisesta laajuudesta. Esittelen Pepsicon tässä merkinnässä yleistasolla.

Mainettaan suurempi yhtiö?

Alkuun on täräytettävä kenties useimpien yllätykseksi, että Pepsicon vuotuinen myynti ylittää selvällä marginaalilla Coca-Colan vastaavan. The Coca-Cola Companyn liikevaihto oli viime vuonna ”vain” 46 miljardia dollaria. Se jäi 20 miljardia dollaria Pepsicon vastaavasta. Tosin on huomattava, että Coca-Cola on selvästi fokusoituneempi yhtiö, joten sen markkina-asema ydintuotteissaan on Pepsicon asemaa vahvempi globaalisti.

Kokonaisuutta tarkastellen Pepsicon liiketoiminta on hajautettu hiilihapotettujen, sokeroitujen ja makeutettujen virvoitusjuomien (47 prosenttia) sekä ruokatuotteiden (53 prosenttia) kesken. Elintarvikedivisioona ja virvoitusjuomasegmentti muodostavat kumpikin siis varsin tarkasti puolet Pepsicon liikevaihdosta.

Vastaavasti yhtiön myynnin maantieteellinen jakauma on yksinkertainen. Myyntiä kertyy maailmantalouden kasvumoottorista, Yhdysvalloista, kokonaiset 51 prosenttia. Luonnollisestikin maan ulkopuolelta Pepsico kasaa 49 prosenttia myynnistään.

Vahvasta jenkkipainotteisuudesta mainittakoon lisätietona, että Pepsico dominoi maan ”snacks”-tuotekategorioita 36,4 prosentin markkinaosuudellaan. Seuraavaksi suurin yksittäinen toimija on Kellogg vain 6,8 prosentin siivullaan.

Tältä osin yhtiö eroaa merkittävällä tavalla The Coca-Cola Companystä, joka on keskittynyt merkittävässä määrin juomatuotteisiin, sivuuttaen snacksit ja muut elintarvikkeet. Pepsico on viime vuosina hyötynyt tuoteportfolionsa hajautuksesta, sillä sokeroitujen virvoitusjuomien myyntiluvut ovat pudonneet koko markkinan osalta Yhdysvalloissa läpi 2010-luvun. Näin ollen ei olekaan enää ihme, että myös Coca-Cola on viime aikoina osoittanut kiinnostustaan laajentaa tuoteportfoliotaan mm. jogurtteihin ja maitopohjaisiin tuotteisiin.

Kahden globaalin virvoitusjuomajätin välillä on havaittavissa ero paitsi tuotevalikoiman, myös maantieteellisen toiminta-alueen näkökulmasta. Pepsicolla kehittyvät taloudet – ml. BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina – edustavat vain 35 prosenttia myynnistä. The Coca-Cola Companyllä Yhdysvaltain ulkopuolisen myynnin osuus on peräti 80 prosenttia, ja kehittyvien markkinoiden osuus kohoaa 63 prosenttiin.

Edeltävän voi nähdä joko Pepsicon valttikorttina selvän maantieteellisen fokuksen kautta, tai vaihtoehtoisesti heikkoutena liian voimakkaan jenkkisidonnaisuuden kautta. (Kai se voi olla myös mahdollisuus kansainväliseen kasvuun?)

Tuloskehitys

Pepsicon operatiivinen kannattavuus on liikkunut arviolta 15 prosentin tasolla liikevaihdosta, joten kyseessä on keskimääräistä selvästi kannattavampi laatuyhtiö. Tappioita yhtiö ei ole tehnyt operatiivisella tasolla miesmuistiin.

Viimeisten 10 vuoden aikana Pepsicon osakekohtainen tulos on kasvanut keskimäärin yhdeksän prosentin vuosivauhtia. Myös viime vuonna yhtiön valuuttakurssimuutoksilla oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi tasan 9 prosenttia. Tämä selittyy sekä miljardin dollarin kustannussäästöohjelman onnistumisella että 4 prosentin myynnin kasvulla (orgaanisesti eli ilman yritysostoja).

Pepsicon osakekohtaisen tuloksen kasvua tukee omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma, jonka kautta yhtiö on kyennyt mitätöimään osakekannastaan viime vuosina keskimäärin 1,1 prosenttia tilikausittain. Osaltaan tuloskasvun tavoitteeseen yltämistä tukee myös yhtiön tavoite kohottaa operatiivista kannattavuuttaan 0,30–0,50 prosenttiyksikköä vuodessa, nostaen samanaikaisesti sijoitetun pääoman tuottoa yli 0,50 prosenttiyksikköä per tilikausi. Tavoitteet ovat mahdollisia mutta haastavia saavuttaa.

Omien osakkeiden takaisinostojen ja liikevoittomarginaalin asteittaisen nostamisen kautta Pepsicon tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista tulosta hieman liikevaihtoa nopeammin. Toisin sanoen tuloksen kasvutavoitteena on korkea yksinumeroinen vuotuinen prosenttiluku, mikä toteutuessaan kaksinkertaistaisi yhtiön osakekohtaisen tuloksen jatkossa keskimäärin noin 8 vuoden välein.

Lähtökohtien perusteella Pepsico vaikuttaa yhtiökohtaisten kasvun ja kannattavuuden lukujen valossa konservatiivisen laatuyhtiösijoittajan ostokohteelta, kunhan sisäänmenohinta muodostuu järkeväksi esimerkiksi suhdannetekijöiden johdosta.

Tavaramerkit

Pepsicon oman arvion ja ilmoituksen mukaan yhtiö omistaa 22 kappaletta vähintään miljardin dollarin arvoista tavaramerkkiä. Näistä osa liittyy perinteiseen virvoitusjuomaliiketoimintaan, mutta yhtiön fokuksessa on kehittää portfoliotaan jatkossa myös ei-hiilihapollisten juomien kategoriassa. Unohtaa ei sovi myöskään hiilihapotettujen juomien markkinoiden sisällä vähäkalorisia, keinotekoisesti makeutettuja juomia.

Konsernitasolla Pepsicon tavaramerkkeihin lukeutuvat ydinbrändin ohella muun muassa Pepsi Max, 7up, Lays, Walkers, Mountain Dew, Doritos, Tropicana ja Lipton. Vastaavasti The Coca-Cola Companyllä on tarjota lippulaivansa ohella muun muassa Sprite, Fanta, Minute Maid ja Powerade.

Viime aikoina Pepsico on vyöryttänyt markkinoille uutta Next-tuoteperhettään. Tässä yhteydessä voisikin kysäistä markkinajohtajalta, missä viipyy Life-tuoteperheen lanseeraaminen Suomeen?

Pepsicon markkina-asema valitsemissaan houkuttelevissa kuluttajatuoteryhmissä on vahva maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi suolaisissa snackseissä ja urheilujuomissa yhtiö on globaali markkinajohtaja. Mehuissa ja virvoitusjuomissa yhtiö on globaali markkinakakkonen, jääden molemmissa hienoisesti The Coca-Cola Companyn varjoon.

Koko liiketoiminnan mittakaavassa Pepsico on markkinajohtaja useilla avainmarkkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, Venäjällä, Intiassa, Egyptissä ja Saudi-Arabiassa. Iso-Britanniassa ja Meksikossa yhtiö on kaikki tuotekategoriat yhteenlaskettuna markkinakakkonen.

Osingot

Vuosikymmenen aikana Pepsicon osingonjakosuhde on kohonnut selvästi. Tämän voi havaita ennen kaikkea siitä, että yhtiön maksamat osakekohtaiset osingot ovat nousseet viimeisten 10 vuoden aikana vuosittain keskimäärin jopa 14 prosentin tahtia – selvästi nopeammin kuin osakekohtainen tulos. Kun voitonjako kohoaa nettotulosta nopeammin, kasvaa voitonjakosuhde. Tämä trendi ei voi kohota ikuisesti.

Pidemmän päälle yhtiö kuin yhtiö kykenee kasvattamaan voitonjakoaan kestävällä tavalla ainoastaan ansaitsemalla aiempaa enemmän nettotulosta. Vuonna 2003 Pepsicon osingonjakosuhde oli 30 prosenttia, vuonna 2014 se oli jo 52 prosenttia. Tämän vuoden osinkokorotuksen jälkeen se saavuttanee jo 60 prosenttia.

Nyrkkisääntönä on mahdollista esittää, että mitä alhaisempi on yhtiön osingonjakosuhde, sitä turvallisemmalla pohjalla nykyosinko on arvaamattomien ja turbulenttien taloussuhdanteiden vuoristoradassa. Toisin sanoen alhaisen osingonjakosuhteen yhtiöllä on taantumassa enemmän turvamarginaalia voitonjakotasonsa säilyttämisen suhteen, vaikka nettotulos laskisikin.

Pepsicon viimeisten 10 vuoden aikana saavuttama osingonjaon kasvuvauhti on merkinnyt yhtiön osakkeenomistajien saaman vuotuisen osinkosumman kaksinkertaistumista vain hieman yli viiden vuoden aikavälein.

Historiadatasta on mahdollista tiivistää, että Pepsico on kyennyt kaksinkertaistamaan osakekohtaisen osinkonsa keskimäärin noin 5 vuoden välein jo vuodesta 1965 lähtien. On kuitenkin huomattava, että yhtiön osinkosumman kasvu on hidastunut merkittävällä tavalla aivan viime vuosina. Silti on todettava, että esimerkiksi viime vuonna Pepsico jakoi käteisosinkoja ja osti takaisin omia osakkeitaan (eli maksoi nämä laskettuna yhteen voittoa takaisin omistajilleen) yhteensä 8,7 miljardilla dollarilla.

Osinkoja kolmen kuukauden välein

Pepsico on jakanut osinkoa perinteisesti neljä kertaa vuodessa. Huomionarvoista on, että yhtiö on korottanut osakekohtaista voitonjakoaan vuosi toisensa jälkeen yhtäjaksoisesti jo 42 tilikauden ajan.

Seuraavassa kuvataan Pepsicon osakekohtaisen osingonjaon kasvutrendi 2010-luvulla.

Pepsicon osakekohtainen vuosiosinko per osake 2010–2014 (dollaria)

2010-luvun aikana Pepsicon osingot ovat kasvaneet keskimäärin liki 8 prosenttia vuodessa. Yhtiö maksanee tänä vuonna osakekohtaista osinkoa yhteensä 2,81 dollaria, mikä merkitsisi osakkeen nykyhintaan nähden 2,7 prosentin efektiivistä osinkotuottoa.

Tuottolukema on samalla pallokentällä mutta hieman alhaisempi kuin The Coca-Cola Companyllä. Sen osinkotuotto kohoaa nykyhetken 42,30 dollarin osakekurssilla tasolle 3,1 prosenttia. Mainittakoon myös, että Coca-Colan yhtäjaksoinen osingonkorotussarja on kymmenen vuotta Pepsicon vastaavaa pidempi, peräti 52 vuotta.

Osakkeen hinnoittelu

Laadukkaimmat virvoitusjuomayhtiöt eivät ole lyhyellä aikavälillä erityisen halpoja, vaan sijoituskohteina niiden houkuttelevuus perustuu siihen, että yhtiöiden kasvattaessa todennäköisesti tulevinakin vuosina osakekohtaisia osinkojaan, kohoaa sijoittajan omaan hankintahintaan saatava osinkotuotto vuosi toisensa jälkeen.

Toki osingonjaon kasvuodotusta hinnoittelee lähtökohtaisesti aina myös laatuyhtiön osakekurssi, ja sijoittajan näkökulmasta hyvä tuottovaatimus toteutuu ainoastaan voitonjaon kasvaessa. Olennaisena lisänä osinkopohjaiseen sijoitustuottoon tulee kuitenkin osakekurssin liikehdintä, jonka pääsuunta seuraa yleensä yhtiön osingonjaon trendiä ennemmin tai myöhemmin.

Tällä hetkellä analyytikot odottavat Pepsicon ansaitsevan osaketta kohden kuluvalla tilikaudella 4,56 dollaria ja ensi vuonna 4,84 dollaria. Viime vuonna yhtiö teki osakekohtaista tulosta 4,63 dollaria. Vuonna 2015 raportoitua tuloskasvua rajoittaa valuuttakurssiturbulenssi.

Yhtiön osakkeella käydään kauppaa New Yorkin pörssissä hintatasoon 102 dollaria, joten P/E-luku asettuu kuluvalle tilikaudelle tasoon 22,4. Ensi vuodelle se laskee arviolta tasoon 21. Viime vuoden toteutuneesta tuloksesta laskettuna P/E-luku on 22.

Tulevaisuus

Pepsicon pitkän tähtäimen näkymä on valoisa. Yhtiö tavoittelee keskimäärin 5 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua, josta suurin osa on suunnitelman mukaan orgaanista eli ilman yrityskauppoja tapahtuvaa. Viime aikojen kasvuvauhdin osalta tavoite vaikuttaa varsin kunnianhimoiselta. Esimerkiksi tilikaudella 2014 orgaaninen kasvu jäi pitkän aikavälin tavoitteesta, ollen 4 prosenttia.

Kasvun on tarkoitus keskittyä enimmäkseen kehittyville markkinoille, mikä onnistuessaan nostaisi kasvumarkkinoiden suhteellista osuutta Pepsicon myynnistä edelleen. Myös osakkeen arvostustaso saattaa nousta hieman, jos yhtiö kykenee kasvattamaan läsnäoloaan kehittyvillä markkinoilla kannattavasti. Mahdollinen arvostustason nousu voisi olla myös indikaatio sijoittajien kokemasta riskitason hienoisesta laskusta nykyistä paremman maantieteellisen hajautuksen kautta.

Toimialakohtaisesti suurimmat riskit liittyvät hyvinvointitrendeihin ja elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin. Vaikka nämä trendit eivät kyseenalaistaisi yhtiöiden ansaintamallien olemassaoloa, ne saattavat vaikuttaa kuitenkin kannattavuuden marginaaleihin. Myös private label -trendi eli vähittäiskaupan valmistamien omien merkkituotteiden markkinat voivat syödä globaaleilta brändiyhtiöiltä voitto-osuuksia.

Lisäksi erilaiset haittaverot saattavat ohjata kulutustottumuksia kohti terveellisempiä elämäntapoja. Tänään länsimaissa, mutta myöhemmin myös kehittyvissä kansantalouksissa, joissa asuu lukumääräisesti maailman suurin kuluttajapotentiaali.

Ei enää pelkkä haastaja

Osakekantojen markkina-arvoilla mitattuna Pepsico kuuluu jo tänään S&P 500 -indeksissä arvokkaimpaan kymmeneen prosenttiin yhtiöistä. Yhtiöllä on hintaa nyt 149 miljardia dollaria, osakkeen yksikköhinnan liikkuessa 102 dollarissa.

Tämän merkinnän alussa mainitsin, että Pepsico täytti 50 vuotta. Tällä ajanjaksolla yhtiön osake on tuottanut keskimäärin 13,2 prosenttia vuodessa. Samalla ajanjaksolla S&P 500 -indeksin tuotto on jäänyt keskimäärin 9,8 prosenttiin.

Toivonkin tämän merkinnän yleisesittelyn osoittaneen, ettei Pepsico suinkaan ole Daavidin asemassa verrattuna Coca-Colaan. Sijoituskohteena valintaprosessi yhtiöiden välillä on kuitenkin vaikea, sillä Coca-Cola tarjoaa paremman pohjaosinkotuoton, mutta toisaalta sen omistajat saattavat kuitenkin nauttia Pepsicon omistajia hitaammasta osakekohtaisten osinkojen kasvusta tulevina vuosina.

—

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä The Coca-Cola Companyn osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Ricecracker. / Foter / CC BY-NC