Kymmenen varoittavaa merkkiä pörssissä

Kun markkinoilla taotaan miltei päivittäin uusia kurssihuippuja, moni alkaa jo pohtia exit-strategiaansa. Osa äänestää koko salkullaan olettamissaan käänteissä, osa pyrkii löytämään yksittäiset yhtiöt kaupattavaksi. Listaan tähän blogimerkintään kymmenen varoittavaa merkkiä, jotka liittyvät lähinnä jälkimmäiseen kategoriaan eli yksittäisten myyntilistalle joutavien yhtiöiden tunnistamiseen. Listaus perustuu enemmän kokemukseen kuin tutkimukseen. Siksi olisi mukava kuulla blogin kommenttiosiossa lukijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat varhaisia tai jonkinlaisia ”hiljaisia” signaaleja siitä, että sijoituksesta tulisi päästää irti.

Yleisellä tasolla sijoitustoimintaa tulee ohjata järjen, ei tunteen kautta. Siksi menestyvä sijoittaja laatii osakkeidensa myyntisuunnitelman jo hyvän sään aikana, jolloin se on mahdollista tehdä ilman kiirettä ja paniikkimielialaa.

Seuraavassa on eräänlainen check list eli muistilista, jonka valossa pitkäjänteisen – huom: pitkäjänteisen – sijoittajan on uskoakseni hyvä läpivalaista ja pohtia oman salkkunsa yhtiöitä säännöllisin väliajoin. Mikäli yksi tai useampi kriteeri täyttyy, voi sijoituksen myynnin järkevyyttä pohtia vakavalla ajatuksella.

Vaaran merkit

1. Yhtiö menettää trendinomaisesti markkinaosuuttaan. Kaikki ei ole yleensä kunnossa, jos asiakkaat äänestävät jaloillaan; maksava asiakas on tuloslaskelmassa karkeassa tarkastelussa ainoa rahavirta, joka tulee yhtiön sisään – muut rivit ovat kustannuksia. Tulee kuitenkin huomioida, ettei yhtiön yleensä kannata säilyttää tai kasvattaa markkinaosuutta kannattavuuden tai riskiprofiilin kustannuksella.

2. Yhtiö vähentää tuotekehitystään merkittävästi toimialalla, jonka päätuote ei ole ajaton kuin Coca-Cola.

3. Yhtiö ”päättää vauhdittaa kasvuaan” lukuisin yritysostoin saavuttaakseen ”strategiset tavoitteensa”. Näin kasvusta saattaa tulla itseisarvo ja omistaja voi joutua riskijärjestelyiden maksajaksi.

4. Johdon palkitsemisessa vaihdetaan mitattavia tunnuslukuja tai palkitsemisen kohteena olevaa kautta.

5. Yhtiön liikevaihto on trendinomaisessa laskussa, mutta tuloskunto on vielä toistaiseksi pitänyt. Jatkossa kustannuskuurien mahdollisuudet ovat rajalliset – tulos ja osake pitävät jatkossa pintansa vain volyymien lähtemisellä uuteen kasvuun.

6. Teknologisen kehityksen johdosta yhtiön kannattavimman tuotteen loppukysyntä kääntyy pitkän aikavälin laskutrendille.

7. Yritysjohdossa on paljon vaihtuvuutta, uudet johtajat tulevat talon ulkopuolelta ja vanhoista johtajista osa siirtyy kilpailijan leipiin.

8. Yhtiö on käynyt läpi jo useat matokuurit ja kenties osakeanninkin, mutta liiketoiminta ei ole edelleenkään kilpailukykyistä ulkomaisia toimijoita vastaan. Tästä johtuen liiketoiminnan kautta ansaitut pääoman tuotot yhtiön taseeseen sijoitetuille varoille jäävät minimaalisiksi tai jopa negatiivisiksi.

9. Yhtiön omistajakuntaan tulee valtio, joka määrittelee omistuksen strategiseksi. Silloin taloudellisen arvonkasvattamisen rinnalle tulevat alueelliset, elinkeinolliset ja työllistämiseen liittyvät intohimot.

10. Yhtiö leikkaa osinkoaan tai jättää sen kokonaan maksamatta. Tämä kriteeri jättää kokemuksesta myös monta hyvää ostotilaisuutta käyttämättä, mutta toisaalta se eliminoi tehokkaasti katastrofit. Usein osingonjaon leikkaaminen toimii indikaationa syvemmistä ongelmista liiketoiminnan fundamenteissa.

Joku saattaa miettiä, mihin unohdin listauksesta kohdan ”sisäpiiri myy osakkeensa”? Jätin sen pois tarkoituksella. Mitä enemmän olen tutustunut pörssiyhtiöiden vetäjiin, sitä vakuuttuneempi olen heidän keskimääräisistä taidoistaan liikkeenjohdossa, mutta samalla olen vähemmän vakuuttuneempi heidän kyvyistään sijoittajina eli omistajan kannalta järkevän arvonmäärityksen eli osakevaluaation tekemisessä. (Kolikon toisella puolella he saattavat ajatella samoin minusta.)

Toinen listauksen rajamailla käynyt kohta oli ”yhtiö rakentaa hulppean pääkonttorin”. En kuitenkaan välittömästi muista käytännön esimerkkejä tämän ajattoman viisauden konkretisoimiseksi, vaikka tietynlaisen leveilevän ja ylpeän rahankäytön vaaran merkki siihen ilmiselvästi kytkeytyykin.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät sijoitusgurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Sijoita kuin guru -uutuuskirja esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN MYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

NYT MYÖS PAKETTIHINTAAN KAIKKI KOLME SIJOITUSKIRJAA (SIJOITA KUIN GURU, HAJAUTA TAI HAJOA JA HYVÄSTÄ YHTIÖSTÄ HYVÄÄN SIJOITUKSEEN)! KIRJAPAKETIN TILAUSSIVULLE TÄSTÄ LINKISTÄ.

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Coca-Colan osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: CRANIO. / Foter / CC BY-ND

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
21.02.2017 02:47

Sijoitan aika paljon raaka-aine yhtiöihin yleisin syy miksi tradeta yhtiötä tai valmistautua jopa kokonaan omistuksen myyntiin on itselläni usein, fundamenttien vastainen liikehdintä ilman ulkopuolista uutisointia tai tapahtumaa. Harvoin myös sanotaan näin mutta liian maltillinen investointi aste on minusta kiljuva myy merkki. Henkilöstön mollaaminen yleisesti on ainakin lyhytaikanen myynti signaali, Suomessa jostain syystä meillä on toki ollut viine vuosina näemmä ihan ok sanoa julkisesti että työntekijät ei oo ansainnu palkkaansa. Mutta yleisesti se on mielestäni täysin sama kun johto sanoisi, että emme tiedä miten kasvaa ja bottom line ei kasva jos ette anna sitä omasta palkkapussista. Holtiton velanotto tietysti, varsinkin syklisissä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
21.02.2017 21:56

Islantilaispankkien pääkonttorit ^^ Sisätilavesiputous = Varma merkki jostain huonosta 😛