Kvartaaliosingoilla lisää houkuttelevuutta Helsingin pörssiin

Suomessa pörssiyhtiöt maksavat osinkoa lähtökohtaisesti kerran vuodessa, jos niiden liiketoiminnat tuottavat kulujen ja verojen jälkeen jakokelpoista voittoa. Pidemmän päälle myös yhtiön keskimääräinen investointitarve vaikuttaa osingonjaon osuuteen vuosituloksesta. Yleensä voitonjaosta päättävä yhtiökokous ja osingonmaksu ajoittuvat kevääseen, mikä luo osinkokiiman nimellä kulkevan ilmiön korkeiden efektiivisten osingonmaksajien ympärille. Ulkomailla laatuyhtiöt maksavat osinkoja sen sijaan neljästi vuodessa eli kvartaaleittain. Olisiko Suomessa riittävän hyviä yhtiöitä, jotka kykenisivät siirtymään voitonjaossaan sijoittajan näkökulmasta katsoen vuosiosinkoa enemmän palkkaa muistuttavaan kvartaaliosinkoon?

Kuten edellä esitin, osingonmaksufrekvenssit poikkeavat Suomen ja ulkomaiden välillä selvästi. Äärilaidoista annettujen esimerkkien väliin mahtuu myös erityisesti Iso-Britanniassa harjoitettu kahdesti vuodessa maksettava osinko, joka jakautuu ”pääosinkoon” ja sitä jonkin verran pienempään ”jouluosinkoon”. Esimerkiksi vähittäistavarajätti Tesco harjoittaa kyseistä voitonjaon muotoa.

Ajan mittaan kasvava osakekohtaisten kvartaaliosinkojen trendi on hyvin tyypillinen kansainvälisillä arvopaperimarkkinoilla. Mainitsin muutamia esimerkkejä kyseistä filosofiaa harjoittavista yhtiöistä tämän kuun alun blogimerkinnässäni osingonjaon kasvattajista. Suomessa nousevan trendin kvartaaliosinkoihin on vielä valitettavan pitkä matka, sillä keskimääräinen kotimainen pörssiyhtiö kamppailee usein jopa nykyisen osinkotasonsa säilyttämisen puolesta.

Suomessa yksikään pörssiyhtiö ei maksa toistaiseksi kvartaaliosinkoa. Käsitykseni mukaan Nokialla oli kvartaaliosinkoon liittyviä intohimoja ennen kuin kannattava globaali liiketoiminta muuttui hetkessä palavaksi öljynporauslautaksi ja sittemmin sukellusveneeksi. Muutamat yksittäiset pörssiyhtiöt, kuten paikallisia sanomalehtiä kustantava Keskisuomalainen, ovat useana vuonna peräkkäin maksaneet sekä keväisen ”perusosingon” että loppuvuoden lisäosingon. Mainitussa esimerkkitapauksessa yhtiön hallitus on hakenut jo keväällä valtuutuksen yhtiökokoukselta myöhemmin saman vuoden aikana mahdollisesti maksettavaa lisäosinkoa varten.

Kuvatunlaista järjestelyä on täysin mahdollista harjoittaa vuodesta toiseen osakeyhtiölain perusteella. Lisäosinkovaltuutuksen perusteluksi kelpaa esimerkiksi epävarma markkinatilanne, jonka vuoksi yhtiön hallitus katsoo parhaimmaksi päättää osasta voitonjakoa vasta tilikauden edettyä.

Parin poikkeuksen takaa on kuitenkin mielestäni hedelmällistä pohtia kvartaaliosinkojen maksamisen edellytyksiä yleisemmin. Uskoakseni ”analyysin” tulee kiteytyä seuraavaan kysymykseen: Mitä pörssiyhtiöltä ja sen liiketoiminnalta vaaditaan, jotta osinkorahat ovat varmasti kassassa kolmen kuukauden välein? Kysymyksen oikeaan vastaukseen liittyvät mielestäni ainakin seuraavat tekijät:

a) vakaa markkina-asema ja pitkän aikavälin ajureiden osalta suotuisa toimiala
b) liiketoiminnan selvä voitollisuus suhdannesyklin yli
c) kurinalainen johtamistapa (kvartaaliosingot lisäävät kurinalaisuutta entisestään)
d) yksi tai useampi selkeä pääomistaja, mahdollisesti suuri ulkomainen
e) ennustettava liiketoiminnan kassavirta sekä investointitarve ja
f) alle sadan prosentin osingonjakosuhde.

Vakaalla markkina-asemalla tarkoitan sitä, että kvartaaliosingon maksamista harkitseva pörssiyhtiö ei voi olla ns. käänneyhtiön asemassa, jolloin koko liiketoiminnan olemassaolo on kysymysmerkillä varustettu jo muutaman vuoden tähtäimellä. Kassakriisin partaalla oleva yhtiö tarvitsee siis varoja ensisijaisesti itse yhtiössä. Vakaa markkina-asema liittyy myös yhtiön tuloksentekokyvyn ennustettavuuteen, mikä on tärkeää kvartaaliosingon tasoa päätettäessä.

Neljä kertaa vuodessa maksettavaa osinkoa puoltaa liiketoiminnan johtamisen näkökulmasta se tosiasia, että yhtiön johdon ei tarvitse voitonjaosta päättäessään ennustaa tulevaa markkinatilannetta kuin kolme kuukautta eteenpäin. Koska laatuyhtiö suosii osingonmaksussaan pitkällä aikavälillä tasaisesti nousee trendiä, on myös toimialan kasvunäkymien oltava mielellään suotuisia.

Liiketoiminnan selvän voitollisuuden pitäisi olla automaattinen kriteeri pörssiyhtiön harjoittamassa osingonjaossa. Tappiota tekevä yhtiö ei voi pidemmän päälle maksaa osinkoa, koska se tapahtuisi ennemmin tai myöhemmin velkaantumalla.

Suhdannesyklin yli ulottuva tarkastelu merkitsee sitä, että myös ns. sykliset yhtiöt voivat kunnostautua kvartaaliosinkojen maksajina, kunhan osingonmaksun taso sovitetaan kestäväksi liiketoiminnan keskimääräiseen tuloskuntoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö jakaa laskusuhdanteessa merkittävän osan tuloksestaan voitonjakona, ja vastaavasti noususuhdanteessa osinko jää verrattain pieneksi suhteessa yhtiön tuloskuntoon.

Kurinalainen johtamistapa on mahdollista ymmärtää käytännön kautta: pörssiyhtiöllä on oltava kolmen kuukauden välein rahaa kassassaan, koska osinkoja ei ole mahdollista maksaa osakkeenomistajien tileille kirjanpidollisilla tempuilla. Pörssiyhtiöön sisään tulevan rahavirran varmistaminen luo yritysjohdolle paineen johtaa liiketoimintoja jatkuvasti osakkeenomistajien intressissä.

Omistaja-arvon kasvuun tähtäävä johtamistapa korostuu niissä kvartaaliosinkoa maksavissa pörssiyhtiöissä, joissa ”markkinat” odottavat osingonmaksun tasoon pitkällä aikavälillä trendinomaista osakekohtaisen voitonjaon kasvua. Johtajan tulee olla kurinalainen vastatakseen yhtiön omistajien odotuksiin, koska epäonnistumisen seurauksena voi olla uuden työnantajan etsiminen.

Selkeän pääomistajan vaatimus tulee lähinnä siitä, että nykymuotoisen osingonmaksujärjestelmän muuttamiseen tarvitaan uskoakseni vahvaa omistajien tahtoa. Piensijoittajien kollektiivinen järjestäytyminen yhtiökokouksessa ei tunnu mielestäni kovin uskottavalta vaihtoehdolta, joten kvartaaliosinkojen suunnitteleminen varmasti vauhdittuisi, jos yhtiön merkittävä pääomistaja ottaisi asiaan puoltavan kannan näkyvästi. Ulkomaiset sijoittajat ovat usein tottuneet säännölliseen ja tiheään osinkovirtaan, joten heidän lienee luonnollisinta esittää vaatimuksia voitonjaon tiheyden kasvattamisesta.

Jo edellä mainitsin, että pörssiyhtiö maksaa osinkonsa kassasta, eikä esimerkiksi tuloslaskelmasta. Kassaan viitaten yhtiöllä tulee olla kyky luoda käteistä eli muuttaa tuloslaskelman osoittama voitto todellisuudessa kassaan virtaavaksi rahaksi. Tässä yhtälössä merkittävään asemaan nousee myös yhtiön korvausinvestointien tarve jo olemassa olevaan liiketoimintaan.

Luonnollisesti jokainen investointeihin käytetty euro virtaa pois yhtiön kassasta, mikä merkitsee osingonmaksupotentiaalin heikentymistä. Optimaalisessa tilanteessa pörssiyhtiö tietää etukäteen kohtuullisella tarkkuudella tulevat rahamääräiset investointitarpeensa, jotta voitonjaon taso on mahdollista sovittaa kestäväksi liiketoiminnan nettokassavirtoihin pohjautuvan tarkastelun kautta.

Lopulta on päivänselvää, että pörssiyhtiö ei voi maksaa pidemmän päälle kvartaali- tai vuosiosinkoa enemmän kuin se ansaitsee samalla ajanjaksolla liiketoimintansa nettotuloksen – ja edeltävään viitaten nettokassavirtojen – muodossa. Ylipäätään kestävän osingonmaksutason suunnitteleminen lähtee liikkeelle siitä, että yhtiö kykenee suoriutumaan voitonjaosta liiketoimintansa ansaitseman kassavirran kautta. Velkaantumiseen perustuvassa osingonjaossa ei ole mieltä pitkällä tähtäimellä, koska tällöin itse yhtiö ajautuu ojasta allikkoon voitonjakonsa vuoksi.

Mielestäni kvartaaliosingot ovat hyvin tervetulleita siksi, että ne muuttavat osingonmaksun luonteen kohti palkanmaksua. Tämä on kannatettavaa, koska pörssiyhtiön harjoittama voitonjako on lähtökohtaisesti nähtävissä korvaukseksi omistajan ”työstä”, eli yritystoimintaan sijoitetusta pääomapanoksesta. Asetan tässä tarkastelussa fyysisen työpanoksen ja sijoitetun pääomaresurssin samaan viitekehykseen tarkoituksella, koska molempia tarvitaan jatkuvassa liiketoiminnassa. Osingonmaksussa jatkuvuus on siis mielestäni vähintään yhtä tärkeää kuin palkkatyössäkin.

Käytännössä kotimaisesta yhtiötarjonnasta on haastavaa löytää sellaisia laatuyhtiöitä, jotka kykenisivät liiketoimintamallinsa puolesta selviytymään tasaisesti kasvavasta kvartaaliosingonmaksusta. Ensimmäisiä mieleen tulevia potentiaalisia kvartaaliosingosta teoriassa suoriutuvia yhtiöitä ovat Elisa, Fortum, Kone, Konecranes, Nokian Renkaat, Nordea, Olvi, Orion, Pohjola, Sampo, TeliaSonera, Tikkurila ja Wärtsilä.

Osakkeenomistajan näkökulmasta olisi käytännön tasolla mielenkiintoista tietää, miten kvartaaliosinkoihin siirtyminen vaikuttaisi pörssiyhtiön talouteen ja liiketoiminnan tunnuslukuihin. Kasvaisivatko esimerkiksi yhtiön hallintokulut, jos voitonjaon frekvenssi muuttuisi merkittävästi? Entä miten yhtiön rahoituskustannukset muuttuisivat, kun konsernitason kassaa rasitettaisiin jatkossa yhden kerran sijaan neljästi vuodessa? Ja millaisia käytännön järjestelyjä tulisi osakeyhtiölain näkökulmasta suorittaa, jotta keväinen yhtiökokous voisi hyväksyä osingonjaon kvartaaleittain?

Ja lopuksi lukijalle kaikista käytännönläheisin kysymys: Mikä yhtiö kykenisi sinun mielestäsi Suomessa ensimmäiseksi kvartaaliosinkojen maksajaksi?

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Elisan, Nokian Renkaiden, Nordean ja Sampon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde www.forbes.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
12.06.2013 08:48

Orava asuntorahasto jakaa jo nyt kvartaaliosinkoja; tullee pörssiin tänä vuonna

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
12.06.2013 17:56

Tarkoittaako, että vain oravan tasolla olevien kannattaa sijoittaa siihen?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
15.06.2013 13:30

Maksavatko osingot oravannahkoina?

Nimetön
Nimetön
23.06.2013 21:53

Olvi olisi erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto aloittamaan tällainen käytäntö. Itse kannatan vahvasti kvartaaliosinkoja.