Kuusi ohjenuoraa osinkokasvun löytämiseen

Aiemmissa blogimerkinnöissä olen korostanut laatuyhtiöiden suosimista keskinkertaisten yhtiöiden sijaan. Osta laatua kohtuuhintaan, älä keskinkertaista näennäisen halvalla, on ollut kantava teesini. Laadun kiteyttäjänä olen pitänyt ennustettavaa osakekohtaista osinkoa ja sen vakaata kasvunäkymää. Liian paljoa en ole kuitenkaan käsitellyt käytännön ohjenuoria sen suhteen, miten laatuyhtiöitä voisi löytää suuresta määrästä pörssikohteita. Tässä merkinnässä listaan kuusi yksinkertaista ohjenuoraa, joiden avulla voi suodattaa ostokohteiden listalle terävimmät kärkiyhtiöt.

Kuten olen aiemmin todennut, mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan keskeisin tavoite on salkun passiivisen osinkovirran kasvattaminen ajan mittaan. Lähtökohtana on saavuttaa paitsi ostovoimaltaan jatkuvasti kasvava jatkuva tulovirta, myös arvonnousu suhdanteiden yli. Viimeksi mainittuhan toteutuu todennäköisesti, jos sijoittaja onnistuu ensimmäisessä lähtökohdassa – osake kuin osake on teoriankin mukaan sitä arvokkaampi, mitä enemmän siihen kohdistuu osinkovirtoja tulevaisuudessa.

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että pelkästään osakekurssin historiallisesta kehityskaaresta ei ole mitään mahdollisuuksia ennakoida tulevaa nousuvaraa.

Sijoittaja menestyy varsin hyvin, jos hän saa vuosittain vakaata osinkovirtaa salkkuyhtiöiltään. Laatuyhtiöihin fokusoivalle – selvästi indeksiä kapeammin rajatulle – salkulle tämä ei kuitenkaan riitä. Siinä yhtiöiden ei tule vain maksaa ennustettavaa osinkoa, vaan myös säännönmukaisesti kasvattaa sitä osaketta kohden. Tämä edellyttää pitkässä juoksussa tietenkin yhtiön tuloskasvua, joten laatuyhtiötä tuleekin tarkastella osakevalinnassa nimenomaan liiketoiminnan, ei pelkästään kurssikäyrän, kautta.

Käytännössä osinkokasvuun tähtäävän salkun yhtiövalinnoissa tulee painottaa kolmea ulottuvuutta: osingon suuruutta, sen kasvunäkymää ja sen kestävyyttä. Valitettavan usein sijoittajien huomio kohdistuu vain ensin mainittuun ulottuvuuteen, vaikka kaksi muuta ovat vähintään yhtä olennaisia.

Pitkän tähtäimen tavoitteena sijoittajalla tulee olla tilanne, jossa sijoituskohde maksaa yli 10 prosentin osinkotuottoa suhteessa hankintahinnalle viimeistään 10 vuoden kuluttua ostohetkestä (yield on cost, jota olen aiemmin käsitellyt täällä).

Seuraavassa esittämäni kuusi ohjenuoraa on karsittu ja sovellettu yhdysvaltalaisesta DivGro-blogista. Henkilökohtaisesti jaan kuitenkin alkuperäisen pääviestin täysin.

1. Osinkotuotto ylittää ostohetkellä 2,75 %

Mikäli yhtiön osinkotuotto on efektiivisesti sijoitushetkellä alle 2,75 prosentin, tulee osingonjaon tulevan vuosikasvuprosentin olla kaksinumeroinen hyvin korkealla todennäköisyydellä, jotta edellä esitettyyn yield on cost -päämäärään voidaan päästä.

2. Ostohetken osinkotuoton ja osingon oletetun tulevan vuosikasvuprosentin summan tulee yltää vähintään 12 %:iin

Laatuyhtiön osakkeelle on koittanut lähtökohtaisesti hyvä sisäänmenohetki, mikäli vallitsevaan osinkotuottoprosenttiin lisäämällä viiden vuoden keskimääräinen osinkokasvuprosentti saadaan yhteenlaskun lopputulokseksi vähintään 12 prosenttia. Tuleva osingonjaon kasvuprosentti on luonnollisesti ennustettava omatoimisesti perehtymällä yhtiön liiketoimintaan (ja myös taloudellisiin tavoitteisiin).

3. Takana on vähintään 5 vuoden yhtäjaksoinen osingonkorotusputki

Vaikka historia ei ole tae tulevasta liiketoiminnan, kurssinousun tai osingonjaon kasvun osalta, on historiassa osoitettu suorituskyky jonkinlainen vihje siitä, että ansaintamalli on ainakin joskus toiminut. Mitä tasaisempi on yhtiön track record, sitä vakaammalta kohde pintapuolisesti näyttää. Jo osoitetun suorituskyvyn vaatimuksella sijoittaja kykenee väistämään yhtiöt, joilla osingonjaon kasvu on vasta powerpointin slideilla.

4. Osingonjakosuhde jää alle 65 %:iin

Yksinkertaistettuna on tärkeää, että yhtiölle jää nykyhetken osingonjakonsa jälkeen vielä voittovaroja, jotka se voi investoida liiketoiminnan kasvuun. Ilman tuloskasvua ei voi olla tulevien vuosien osinkokasvua kestävällä tavalla, vaikka lyhyessä juoksussa osinkoa voidaankin hilata ylöspäin jakosuhdetta nostamalla. Yli 65 prosentin osingonjakosuhde myös vaarantaa jopa vallitsevan osinkotason kestävyyden, koska se ei jätä merkittävää turvamarginaalia liiketoiminnan tuloskunnon notkahtamiselle.

5. Osakkeen p/e-luvun tulee ostohetkellä alittaa 16

Kohtuullisen p/e-luvun (osakekurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella) merkitys kiteytyy siihen, ettei sijoittaja maksa yhtiön laadusta ja tulevasta tuloskasvusta liikaa. Ylihinnan maksaminen ei tee liiketoiminnasta yhtään huonompaa, mutta sijoittajan yksilöllisestä tuotto-odotuksesta matalamman (ja ensimmäisessä kohdassa mainitusta yield on cost –tavoitteesta vaikeamman saavuttaa).

6. Sijoittajalla tulee olla luottamus osinkokasvun jatkumiseen

Edeltävät kohdat ovat karsineet ostoslistalle vain sellaiset yhtiöt, jotka ovat saavuttaneet jo historiassa liiketaloudellista menestystä. Viimeisessä vaiheessa sijoittaja voi huomioida myös laadulliset tekijät, kuten laadukkaan yritysjohdon ja sen osakeomistuksen yhtiössä, taseesta löytyvän aineettoman omaisuuden kuten brändin ja patentit, markkina- ja kilpailutilanteen sekä muiden yhtiön tulevaan kehitykseen välillisesti vaikuttavat tekijät. Osaltaan nämä tekijät myös selittävät sitä, miksi edeltävien kohtien numeerinen kehitys on niin vakuuttavaa kuin se on. Tulevaisuuden osalta on kuitenkin olennaista arvioida kilpailuedun kestävyys.

SIJOITUSKIRJAT OVAT NYT ALENNUKSESSA (hinnat sis. postituksen ja ALV:n):

Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen 14,90 euroa (norm. 19,90 euroa). 

Hajauta tai hajoa 19,90 euroa (norm. 25,00 euroa).

Molemmat kirjat pakettihintaan 29,90 euroa (norm. 39,90 euroa).

>> Sijoituskirjojen tilauslomakkeelle

Tarjoushinnat koskevat automaattisesti kaikkia uusia tilauksia. Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: Jim Blob Blann / Foter.com / CC BY-NC-ND

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
5 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
12.11.2015 01:27

“4. Osingonjakosuhde jää alle 65 %:iin”

Toisaalta Kone on maksanut esim. vuonna 2015 81,6 % ja vuonna 2014 73,0 % sekä silti pystynyt kasvamaan 🙂

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
13.11.2015 09:57

Tai mitenkäs sellanen pikku nakkikiska kun Altria (MO). Kasvavia osinkoja 46 vuotta ja osingonjakosuhde 87,6%.

Nimetön
Nimetön
12.11.2015 09:23

Nämä jutut olisi ehkä kannattanut otsikoida “Osinkoasiaa aloittelijalle, osa 5/10”, niin lukijalle ei ehkä tulisi niin herkästi mieleen, että kirjoittajalle on jäänyt levy päälle.

Tosin aloittelija saattaa ottaa jutut vähän turhan kirjaimellisesti. Nordeankin viimeisin osingonjakosuhde oli 70 %, ja ennusteissa ja tavoitteissa on puhuttu korkeammastakin, joten tämän jutun perusteella se on selvästikin huono sijoituskohde.

Nimetön
Nimetön
12.11.2015 10:51

Sain Koneesta 3 % osinkoa keväällä, mutta hankintahintaan nähden yli 6 %. Olen usein miettinyt että mikä on oikea tapa arvioida tuottoa? Kumpi vai kampi?

Nimetön
Nimetön
17.11.2015 09:52

Hyvää tekstiä. Perusasiat kiteytettynä. Taas muistaa paremmin, että osakekurssin sattumanvaraisten lyhytaikaisten muutosliikkeiden veikkaamisen sijaan kannattaa tarkastella kohdeyhtiön liiketoimintaa mieluummin.