Kullan romahdus ja uusi salkkuyhtiö

Kullan viimeaikoinen hintaromahdus on mielestäni monella tapaa mielenkiintoinen ilmiö. Käsittelen tässä kirjoituksessa kullan romahtamista, sekä uusinta salkkuyhtiötäni.

Kullan hinta on tullut viimeaikoina todella rajusti alas. Tämä romahdus on jälleen paljastanut kullan ongelmat sijoituskohteena. Mielestäni kullan suurin ongelma on se, että se ei tuota mitään. Kilo kultaa on kilo kultaa vielä 50 vuodenkin päästä. Sillä ei ole mitään merkittäviä käyttötarkoituksia elämän välttämättömyyksiemme kanssa (vrt. esim. elintarvikkeet tai metallit joita tarvitaan arjen erilaisissa esineissä). Kullasta valtaosa meneekin sijoitustarkoitukseen ja toinen suuri kullan käyttäjä on koruteollisuus, jota ei kuitenkaan ainakaan allekirjoittaneen mielestä voida laskea välttämättömyyksiin.

Sijoitusmaailmassa kullan tarkoituksena onkin ennen kaikkea toimia suojana etenkin inflaatiota vastaan. Inflaatiohan tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä ja historiallisesti kullan arvo on toiminut hyvänä inflaatiosuojana, sillä kullan on ajateltu säilyttävän arvonsa. Nykyisessä hyvin erikoisessa taloustilanteessa jossa käytännössä jokainen keskuspankki pyrkii elvyttämään talouttaan ja heikentämään valuuttaansa painamalla rahaa, on hyvin ymmärrettävää, että monet toimijat ovat halunneet suojata salkkujaan kullalla. Mielestäni kullan spekulatiivista luonnetta kuvaa hyvin se, että sen arvo romahtaa ympäristössä jossa keskuspankit painavat rahaa ja kullan tulisi juuri toimia turvasatamana. Nyt tässä on käynyt juuri päinvastoin.

Kultaan sijoittamisessa on myös toinen ongelma joka toki liittyy vahvasti edelliseen. Koska kullalla ei ole mitään varsinaista käyttötarkoitusta, eikä se tuota mitään, ei sen arvoa voida myöskään määrittää. Onko kulta halpaa jos sen hinta puolittuisi? Entä olisiko se kallis jos se tuplaantuisi? Omalta osaltani koen kullan edulliseksi silloin, kun korujen hintoja voi alkaa pitää edullisena. Tällaista skenaariota en ole vielä koskaan kohdannut.

Tämä kullan arvon mahdoton määrittäminen on mielestäni myös toiminut eräänlaisena katalyyttinä hinnan laskussa. Koska kukaan ei tiedä koska kulta on halpa tai miten se käyttäytyy tulevaisuudessa, pitää tukea hakea ei fundamenttipuolelta (kuten tekninen analyysi tai markkinapsykologia).

Itse en ole sijoittanut kultaan vaikka olenkin melko huolissani nykyisen rahapolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksista. On hyvin vaikea arvioida mihin tämä massiivinen rahanpainaminen tulee johtamaan ja näin ollen kulta tarjoaisi edes jonkinlaista suojaa tätä vastaan.  Jos itse haluaisin sijoittaa kultaan inflaatiosuojana sijoittaisin todennäköisesti kultakaivosyhtiöihin. Yhtiöiden tulos on vahvassa korrelaatiossa kullan hinnan kanssa ja ne tekevät voittoa tällä kullalla. Samalla ne myös jakavat voittojansa omistajilleen. Yhtiöiden kautta sijoittamalla rajaisin riskiäni absoluuttiseen kullan hintaan, sillä yhtiöt kykenevät tekemään tulosta myös matalammilla kullan hinnoilla. Asiasta kiinnostuneille mahdollisia kohteita ovat mm: Harmony Gold, Newmont, Barrick Gold ja Freeport McMoran. En kuitenkaan ole vielä ehtinyt perehtyä alan yhtiöihin kuin hyvin pintapuolisesti.

Yksi mielenkiintoinen kysymys liittyen kullan hintaan on askarruttanut minua jo pdemmän aikaa. Voiko kulta menettää arvoaan perinteisen kysynnän ja tarjonnan kautta? Mitä tapahtuu kun kultaa löydetään jatkuvasti enemmän ja korkeat hintatasot ruokkivat uusia kaivoksia ympäri maailmaa. Mitä tapahtuu kun tarjonta kasvaa esimerkiksi rahamäärän tai kansatalouden kasvua nopeammin ja samaan aikaan kultaa poistuu markkinoilta/maailmasta vain todella pieniä määriä.

Ilmeisesti kullan määrä ei lisäänny riittävällä vauhdilla joka estää kullan hinnan laskun perustuen tarjonnan kasvamiseen. Onko asiasta enemmän tietävillä vastausta tähän kysymykseen?

 

Uusi salkkuyhtiö

Ostin viimeviikolla salkkuuni UPM:n osakkeita. Aluksi on hyvä todeta, että UPM ei täytä sijoituskriteerejäni kilpailuedun tai laadun osalta. UPM onkin sijoitusprofiililtaan hyvin poikkeava sijoituskohde.

Näkemykseni mukaan UPM:n nykyinen kassavirtataso on lähivuosille hyvin turvallinen ja vakaa. Sama koskee myös yhtiön osingonmaksukykyä ja pidän nykyistä osinkotasoa täysin turvattuna. Osingossa olisi jopa pientä korotuksen varaa, sillä UPM haluaa todennäköisesti säilyttää taseessaan tietyn velkamäärän oman pääoman tuoton nostamiseksi.

Näin ollen UPM tulee tarjoamaan minulle vähintään noin 7.5% osinkotuoton. Näen osakkeessa myös mahdollista arvonnousupotentiaalia kahdella tavalla.

Ensimmäiseksi: yhtiön hinnassa on mielestäni selkeitä paineita ylöspäin, mikäli Euroopan talous osoittaa edes pieniä elpymisen merkkejä. Tämä tapahtuisi pelkästään kertoimien nousun avulla ja ei olisi mielestäni ollenkaan tavatonta, että UPM hinnoilteltaisiin P/B 0.8x ja +5% osinkotuotolla. Tämä toki vaatisi edes hieman valoa eurooppalaisen teollisuuden tunnelin päähän. Tähän väliin on hyvä todeta, että en vastaavasti näe skenaariota jossa kukaan olisi valmis maksamaan UPM:stä sen kirja-arvoa korkeampaa hintaa.

Toinen mahdollinen arvonnousu voisi mielestäni syntyä rakennejärjestelyjen kautta. Yhtiön hallitus on erittäin nimekäs (Wahlroos ja Alahuhta etunenässä) ja kovan track-recordin omaava ja pidän hyvin mahdollisena, että jollain aikavälillä hallitus harkitsee strategisia rakennejärjestelyjä.

 Mielestäni mahdollisia rakennejärjetelyjä olisivat ainakin:

Paperitoimintojen yhdistäminen jonkun toisen suuremman pelurin kanssa. Tämä antaisi yhtiölle ”gorillan” aseman jonka avulla se kykenisi saavuttamaan selkeitä mittakaavaetuja. Suurimpana esteenä olisivat todennäköisesti kilpailuviranomaiset.

Energialiiketoiminnan eriyttäminen omaksi yhtiökseen. Energia liiketoiminta arvostettaisiin sen mukaisilla kertoimilla ja sitä voitaisiin kehittää tasetta merkittävästi leveroimalla.

Suhteessa muihin Euroopan metsägoljatteihin, UPM oma erään vahvimmista taseista. Tämä antaa sille merkittävää liikkumavaraa toimialajärjestelyissä, varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa markkinatilanteessa, jossa moni toimija on hätää kärsimässä. Näin ollen UPM voi halutessaan käyttää hyödyksi heikoimpien pelureiden akuuttia hätää. Näin kävi esimerkiksi Myllykosken kanssa, jonka UPM osti pilkkahinnalla. Toki Myllykoski kaupasta on pakko antaa rukkasia UPM:llä siinä mielessä, että siitä saatavat hyödyt valuivat pitkälti alan muille toimijoille, joiden kapasiteettikuri ei pitänyt alkuunkaan.

Viimeisenä näen UPM:n osakkeessa nykyisellä hintatasolla erittäin vähän laskuvaraa. Yhtiön P/B kertoimen ollessa 0.6x ja osinkotuoton 7.5% on vaikea nähdä osakkeen voivan juurikaan laskea nykytasolta, ilman merkittäviä markkinahäiriöitä.

Kokonaisuutena siis, näen UPM:ssä turvallisen 7,5% osinkotuoton, höystettynä kohtuullisella nousupotentiaalilla ja rakennejärjestelyoptiolla. Sijoitushorisonttini UPM tapauksessa on 2-3 vuotta, eikä osake ole missään tapauksessa tarkoitettu pidempään salkkuun.

Ostin nyt ensimmäiset osakkeeni ja tarkoitukseni on kanavoida ainakin osa osinkorahoistani UPM:ään. Mikäli hinta jatkaa laskuaan olen kiinnostunut kasvattamaan omistustani. En tule nostamaan yhtiön osuutta salkustani yli 10% tasolle, johtuen sen kilpailuedun puutteesta.

Omistan UPM:n osakkeita

Photo credit: Lordkinbote / Foter.com / Public domain

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
14 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
01.05.2013 17:49

Mielestän kultaa ei tule pitää sijoituskohteena eikä hyödykkeenä. Kulta tulisi mieltää vaihdon välineenä, eli rahana. Yksi tärkeimmistä rahan ominaisuuksista on arvon säilyttäminen, tässä kulta on ylivertainen kaikkiin valuuttoihin nähden. Kultarahaa ei voi luoda “tyhjästä” ja täysin ilman kustannuksia. Kulta on paljon helpommin ymmärrettävissä kun sen mieltää nimen omaan rahaksi, eikä sijoitukseksi tai hyödykkeeksi. Kulta on ollut rahaa niin kauan kun ihmiskunta on ylipäätänsä ymmärtänyt käsitteen “raha”. Vaikea uskoa että kulta tulisi menettämään tätä asemaansa. Mitä tulee kysymykseesi tarjonnan kasvusta, mittasuhteiden ymmärtämistä kuvaa mielestäni hyvin eräs kuulemani vertaus: jos kaikki kulta mitä ikinä on maasta kaivettu kerättäisiin yhteen paikkaan, niin tämä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
01.05.2013 23:50

Itse asiassa kaikki historian saatossa louhittu kulta, 165 000 tonnia, mahtuisi 20,7m halkaisijaltaan olevaan kuutioon. Maaperässä on arviolta enää noin 30 000 tonnia kultaa vielä louhimatta. Maailman merivesissä on myös noin 15 000 tonnia kultaa. Aivan lähivuosina kullan tarjontaan ei ole siis tulossa mitään suuria muutoksia. Hieman pidemmällä aikavälillä tilanne voi kuitenkin muuttua täysin. Tällä hetkellä alkutekijöissään olevat asteroidikaivosyhtiöt, esim. Planetary resources, voivat vauhtiin päästessään moninkertaistaa (monikymmenkertaistaa, satakertaistaa, tuhatkertaistaa?) käytettävissä olevien jalometallien määrän. Itse asiassa kaikki maapallon kuorikerroksessa olevat jalometallit ovat peräisin juuri asteroiditörmäyksistä, sillä Maan syntyessä kaikki raskaat aineet upposivat Maan ytimeen. Nykyinenkin kultasormuksesi on siis peräisin asteroidista. Maapallon… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
03.05.2013 11:12

Kiitos molemmille kommenteista. Avaruuskulta kiinnostaa hauskalta ajatukselta, en tiennyt että tätä varten on ihan pörssiyhtiöitäkin olemassa. Mikäli Mikon luvut ovat oikeassa on kullan arvon inflatoituminen mahdotonta johtuen jatkuvasta niukkuudesta. Olen Timo kanssasi samaa mieltä, että kulta on juurikin vaihdonväline, ei muuta.

Nimetön
Nimetön
03.05.2013 19:11

OneUp, Timoa jatkaen, kullan arvoa voisi kenties lähteä haarukoimaan sen valmistuskustannuksista. Esimerkiksi Harmony Gold:n fact sheet sivunumero 18 esittää että sen 14 tuotantolaitoksen cash cost/oz on keskimäärin $950-$990. Itse kuintekin uskon vakaasti että jos haluaa säilyttää ostovoimansa, tulee sijoittaa yrityksiin jotka tuottavat lisäarvoa tuotteillaan/palveluillaan. Jos ostat nyt kilon kultaa hintaan $47000, niin mistä tiedät mikä se arvo on markkinoilla 50 vuoden päästä, jos markkinat päättävät sinä aikana sen olevan sittenkin huono turva inflaatiota vastaan. Saatko silloin kulta grammalla saman säkillisen perunoita kuin nyt? “What motivates most gold purchasers is their belief that the ranks of the fearful will grow. During… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
03.05.2013 22:12

Samin kysymys: “Jos ostat nyt kilon kultaa hintaan $47000, niin mistä tiedät mikä se arvo on markkinoilla 50 vuoden päästä, jos markkinat päättävät sinä aikana sen olevan sittenkin huono turva inflaatiota vastaan. Saatko silloin kulta grammalla saman säkillisen perunoita kuin nyt?” Tämä on hyvä kysymys. Ei sitä tosiaan voi tietää, sillä kaikki on viime kädessä kiinni pelkästä uskosta. Toisaalta saman kysymyksen voisi esittää koko meidän nykyisestä rahajärjestelmästä (tai pankkijärjestelmästä). Kaikki tämän päivän valuutat ovat periaatteessa vain mitättömän arvoisia paperilappusia tai numeroita tietokoneruudulla. Me vain uskomme että euroja dollareita ja jenejä voi vaihtaa haluamiimme hyödykkeisiin. Usko voi periaatteessa kadota vaikka yhdessä… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.05.2013 19:42

Olen samoilla linjoilla rahan arvosta. Tästä johtuen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pidän huomattavan pientä osaa varallisuudestani käteisenä. Jos omistat 100 osaketta esimerkiksi McDonaldsista, niin uskallan veikata että omistat vieläkin 100 osaketta 10 vuoden kuluttua (pl. splitit). Omistuksesi arvo tulee vaihtelemaan radikaalisti ajoittain, mutta se seuraa yhtiön kehitystä pitkässä juoksussa. 50 vuoden päähän en lähde arvailemaan, mutta tässä välissä voit muuttaa omistuskohdetta odotustesi mukaan. Jatketaan yksinkertaistamisen vuoksi MCD:llä. Yhtiö on 10 vuodessa kasvattanut liikevaihtoa noin 80% ja kertaerillä korjattua liikevoittoa 190%. Samassa ajassa rapakon takana ostovoima on heikentynyt 28%. U.S. inflaatio ei ole kenties paras vertailukohde kansainvälisen yrityksen ostovoiman säilymisessä, mutta ajakoon… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
04.05.2013 19:07

Sam, kaivosyhtiöiden ilmoittammat cash cost/oz luvut ovat täysin hyödyttömiä sijoittajalle. Lainaus artikkelin http://seekingalpha.com/article/1361321-the-production-cost-of-gold-may-surprise-you kommenteista: “Mining companies have various grades of ore in their mines. Some high grade ore may contain several times more gold per ton than low grade ore. The long term goal of management is to extend the profitable productive life of the mining company. When the price of gold is low, the mining company will mine and process an ore grade that will result in enough gold per ton to offset operating expenses and show a profit. When the price of gold goes up, the mining company… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
04.05.2013 21:51

Onhan se toki totta että kultaraha on ollut vähän talviunilla viimeiset 40 vuotta. Nykyinen fiat-raha vaan on mielestäni äärimmäisen huono arvon säilyttäjä. Mitä itse aiheeseen kullan hinnan viimeaikaisesta romahtamisesta tulee, olen sitä mieltä että viime aikainen lasku on fundamenttien vastainen, eikä voi olla pysyvä. Uskon että lasku johtuu lähinnä etf-sijoittajien peloista siitä, että Euroopan kriisimaat joutuvat dumppaamaan kultansa markkinoille Kyproksen tapaan. Jotkut odottavat myös sitä, että keskupankkien elvytys tulisi loppumaan, mikä on kyllä aika “high hopes”. Minulle ei mene kalloon että jos keskuspankit ympäri maailman pumppaavat markkinoille uutta rahaa pelottavan kovaa vauhtia ja valuuttasota käy kuumana, niin samaan aikaan kullan… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
04.05.2013 22:56

“Dollarin arvo suhteessa kultaan on laskenut trendinomaisesti vuodesta 1971 lähtien (katso linkki)” Antamassasi linkissä ei analysoida dollarin tai kullan “arvoa” tai arvon muutosta. Siinä vain esitetään graafisesti kullan HINNAN nousu dollareissa. Pari pointtia: 1) Se, että jonkin hinta nousee ei tarkoita sen arvon nousevan. Useimmiten hinta heilahtelee huomattavasti enemmän kuin arvo. 2) Se, että kullan hinta on viimeiset x vuotta noussut, ei tarkoita että hinta tulee jatkamaan nousua. Mielestäni hyvä aika ostaa jotakin on silloin, kun se on halpaa, ei silloin kun se on kallista. “Sijoittaminen” on ainoa ala, jolla ihmiset toimivat juuri päinvastoin. “Kullan hinnan nousu pitäisi tulkita ennen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
05.05.2013 23:16

Adrenon postaus seekingalphassa oli oikein mielenkiintoinen. Siinä pohdittiin hieman myös hopean arvoa. Hopeaahan käytetään teollisuudessa käsittääkseni enenevissä määrin. Se kuitenkin putosi kultashokin johdosta melko hyvin. Onko OneUpilla tai kommentoijilla mielipiteitä hopeaan sijoittamisesta? Itse pidän sitä turvasatamana, jolla hieman järkeenkäyvempi mahdollisuus myös arvonnousulle.

Nimetön
Nimetön
08.05.2013 19:23

Oma suhtautumiseni hopeaan on sama kuin kultaan. En ymmärrä dynamiikkaa sen taustalla mutta turvasatamana hopea toimii käsittääkseni lähes samalla tavalla kuin kulta (tai muut jalometallit). Arvonnousu metalleissa perustuu aina loppukädessä siihen, että joku on valmis ostamaan sen sinulta korkeammalla hinnalla mitä itse maksoit.

Nimetön
Nimetön
13.05.2013 19:40

Itse asiaan, eli tuohon UPM ostokseen. Mille aikajänteelle ajattelit tuota positiota? Toimialan keskijohtoa ja järjestelmätoimittajien kavereita haastatellessa kaikilla on hirveä huoli markkinan sulamisesta alta. Newsprintin -12% vuosilasku tulee usein esille. Vaikka pidän metsäteollisuutta toimialana, josta jotakin tajuan, en ole uskaltanut ottaa positiota sitten 2011 jälkeen. Tämä johtuu tuosta kysynnän laskusta ja kroonisesta ylituotannosta kaikilla segmenteillä. Pidemmän ajan 5+ vuotta näkymät ovat todella heikot itse perusbisnekselle. Energiatuotannon hinta on todella halpa, mutta varsinaisten tehtaiden liqvidointi on kallista.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
23.05.2013 10:24

Aikajänteeni sijoitukselle on 1-3 vuotta. Myyn positioni jos hinta nousee P/B ~0.8x tasolle. Niin pitkään kun en näe selkeää riskiä osingon laskussa, en näe myöskään tarvetta myydä osakkeita. Toimialan näkymät ovat surkea, agreed. UPM tilanteessa on hyvä muistaa, että jos UPM:llä menee huonosti, niin valtaosalla muista toimijoista menee vielä selvästi huonommin. Konkurssiaallot tulevat pyyhkimään toimialaa jossain välissä ja UPM tulee olemaan selviytyjien joukussa. UPM:n vahva tase nousee arvoon arvaamattomaan tässä pelissä.

Nimetön
Nimetön
17.05.2013 22:45

Tämä järjettömyys investoida kultaan on myös, kuten kaikki hyvin tietävät, Buffettin mieliaiheita. Ei ole kauaa, kun koko maailman kullan arvolla olisi voinut ostaa Yhdysvaltain maanviljelysmaat, kuusitoista Exxon Mobilia ja vielä olisi jäänyt tuhat miljardia käyttörahaa.