Kuinka kauan musiikki soi? vol.3

Blogisarjani ”kuinka kauan musiikki soi?” jatkuu ja tällä kertaa suuntana on Suomi ja kotimainen OMXH pörssimme. Tässä kirjoituksessa käsittelen pörssimme arvostustasoja ja talouden yleisiä näkymiä.

Aikaisemmat blogikirjoitukset löytyvät alla olevista linkeistä, ja suosittelen sijoittajia tutustumaan niihin ennen uusinta kirjoitusta:

https://www.nordnet.fi/blogi/kuinka-kauan-musiikki-soi-vol-1/29/10/2013/

https://www.nordnet.fi/blogi/kuinka-kauan-musiikki-soi-vol-2/05/11/2013/

Ensimmäisissä kahdessa blogikirjoituksessani ilmaisin luottamukseni Yhdysvaltojen taloutta kohtaan ja vastaavasti epäluottamukseni Euroopan taloutta kohtaan. Kirjoituksissa on ilmeisesti selkeä trendi havaittavissa, sillä tässä kirjoituksessa ilmaisen erittäin suuren epäluottamukseni Suomen taloutta kohtaan. Suomen taloudella on edessään valtavia haasteita tulevien vuosien aikana. Merkittävimmät näistä haasteista ovat:

  • Huoltosuhteen rapautuminen (yksinkertaistettuna: liikaa eläkeläisiä ja liian vähän työikäisiä)
  • Liian suuri julkinen sektori ja sen hallitsematon kasvu (56% BKT:stä, nakertaa talouskasvua)
  • Heikentynyt kilpailukyky, joka heijastuu viennin volyymin laskuna (kulut nousseet liikaa)

Taloutemme on tällä hetkellä pahasti tuuliajolla joka heijastuu mm. siinä, että budjettimme on raskaasti alijäämäinen (menot ylittävät tulot), vaihtotaseemme on kallellaan väärään suuntaan ja taloutemme supistuu tänä vuonna. Myös ensi vuonna taloutemme uhkaa jäädä kasvussa selvästi jälkeen muista pohjoismaista ja uhkaamme tätä menoa jäädä selvästi jälkeen muun Euroopan mahdollisesta elpymisestä. Suomen tapauksessa tilanne ei vielä ole täysin menetetty, koska taloutemme perusrakenne on edelleen kohtuullinen, meillä ei ole massiivisia kuplia eri varallisuusluokissa ja valtion velka on edelleen siedettävällä tasolla. Ongelma on kuitenkin se, että päättäjämme ovat täysin kyvyttömiä tekemään riittävän voimakkaita päätöksiä jolla Suomen laiva saataisiin käännettyä. Talouden kääntämiseksi nousu-uralle pitäisi meillä toteuttaa massiivisia remontteja julkiselle sektorille, jotta sen kustannukset ja koko saadaan hallintaa, sekä leikkauksia kustannustasoon (veroja alas ja palkkoihin joustavuutta). Valitettavasti päättäjien toimet tuntuvat olevan jatkuvasti päinvastaisia ja veroja korotetaan, yritysten toimintaympäristöstä tehdään vaikeampaa ja valtion roolia kasvatetaan. Viimeisin päätös ”suurista rakenneuudistuksista” on toki oikean suuntainen, mutta mielestäni tämä on enemmänkin Titanicin kansituolien uudelleenjärjestelyä, kuin laivan suunnan kääntämistä pois jäävuoren linjalta.

Oikeilla toimilla Suomen talous ponkaisi nousuun hyvin nopeasti, sillä vientisektorimme on riittävän iso vetämään meidät tästä suosta ylös. Valitettavasti poliitikot yrittävät kuitenkin nostaa meitä tästä suosta omista hiuksista kiskomalla. Olen kokonaisuutena hyvin huolissani Suomen taloustilanteesta ja uhkaa pahasti näyttää siltä, että meille on syntymässä vakava tyhjiö menetettyjen teollisten työpaikkojen tilalle. Toivon todella Suomen kansalaisena ja veronmaksajana, että poliitikot onnistuvat näyttämään heiltä vaadittavaa johtajuutta ja tekemään tarvittavia kipeitä päätöksiä. Valitettavasti historian perusteella näitä päätöksiä yleensä tehdään vasta sen jälkeen, kun se on liian myöhäistä.

Suomen talouden heikkous heijastuu kotimaassa etenkin kuluttajiin. Näin ollen uskonkin, että suomalainen kuluttaja tulee todennäköisesti olemaan erittäin kovilla lähivuosina, kun nousevat verot, kohoava työttömyys ja heikentyvä ostovoima pitävät kuluttajat puristuksessaan. Näin ollen sijoittajien on syytä tarkastella kriittisesti kotimaisista kuluttajista riippuvaisia yhtiöitä ja niihin liittyviä tulevaisuuden odotuksia.

Helsingin Pörssi

Vaikka kotimaan talousnäkymät ovatkin pelottavan huonot, ei tämä kuitenkaan tarkoita, että sama pätisi pörssiimme. Pörssistämme löytyy iso nippu yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta vain murto-osa tulee Suomesta ja näillä yhtiöillä Suomen vajoaminen ei ole merkittävä ongelma. Kuten olen aikaisemmin blogissani tuonut esille, on Helsingin Pörssissä tapahtunut suuri kahtiajakautuminen vuoden 2008 jälkeen. Hyvät yhtiöt (NRE, Sampo, Kone, Outotec, Tikkurila) ovat jatkaneet siitä mihin ne ennen Lehmania jäivät ja vastaavasti huonot yhtiöt (Componenta, Ruukki, Incap, Ahlstrom) ovat romahtaneet pysyvältä tuntuvaan heikon suorittamisen tilaan. Koko pörssin osalta arvostustaso on mielestäni edelleen kohtuullinen ja hieman alle historiallisten keskiarvojen. Arvostuserot eri yhtiöiden välillä ovat kuitenkin valtavat ja myös arvostustasoissa on havaittavissa selkeää kahtiajakautumista. Laatuyhtiöt kuten Kone, Sampo ja Tikkurila ovat hinnoiteltu erittäin korkealle, kun taas surkeita yhtiöitä saa selvästi alle niiden kirja-arvojen. Koska Helsingin Pörssin otanta on myös verrattain heikko (yhtiöitä vain 120kpl) ei pörssin keskiarvo tai mediaani luvuista saada mielestäni kovinkaan hyvää viitekehystä koko pörssin arvostustasojen hahmottelua varten. Näin ollen sijoittajien on Helsingin Pörssin arvostustasoja tarkasteltaessa syytä keskittyä yksittäisiin yhtiöihin ja seurata indeksikehitystä ennemmin maailmalta. On nimittäin täysin selvää, että kun DAX , S&P500 ja muut merkittävät indeksit kääntyvät laskuun, ei Helsingin Pörssillä ole mahdollisuuksia räpiköidä vastavirtaan.

Helsingin Pörssi on edelleen selvästi alle vuoden 2007 huipputasojen ja moni sijoittaja pitääkin pörssiämme halpana johtuen tästä. Tämä on suuri harhaluulo sillä vuonna 2007:

  • OMXH oli poikkeuksellisessa kuplassa arvostustasojen kannalta (P/B ~2,4x)
  • OMXH:n tulokset olivat poikkeuksellisen pahasti inflatoituneita (konepajat etunenässä)

Näin ollen ei ole mitään syytä odottaa, että OMXH yhtiöiden tulostasot nousisivat lähivuosina vuoden 2007 tasolle tai, että OMXH ajautuisi samanlaiseen ulkomaalaisten sijoittajien puhaltamaan kuplaan, kuin vuonna 2007.

Laatuyhtiöiden osalta Helsingin Pörssistä on mielestäni tällä hetkellä melko vaikea tehdä hyviä löytöjä ja itse olen alkanut entistä enemmän suosia käteistä. Heikomman laadun yhtiöistä sijoittajien kannattaa analysoida tarkkaan onko kyseessä vain syklinen ongelma, vai onko yhtiö suuremman rakenteellisen murroksen kourissa. Esimerkiksi jo viimeisetkin konevuokraajauskovaiset voivat todeta, että vuokraajien ympäristö oli vuonna 2007 poikkeuksellisen hyvä ja, että nykyinen new normal ympäristö johtaa näiden yhtiöiden osalta väistämättä vain kohtalaisiin pääoman tuottoihin.

Jatkan blogisarjaa vielä yhdellä kirjoituksella jossa vedän yhteen oman näkemykseni markkinoiden tulevasta kehityksestä ja portfolioni nykytilasta.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia ja kirjoitukset edustavat kirjoittajan omia mielipiteitä. Kirjoittaja omistaa osakkeita Sammossa

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.11.2013 17:47

Päätöksenteko ontuu poliittisen järjestelmän vioista johtuen. Jos hallitus toimisi yritysten lailla, niin päätökset olisivat järkevämpiä ja toiminta huomattavasti nopeampaa. Poliitikkojen sijasta kun valittaisiin ammattijohtajat hoitamaan asiat kuntoon, niin nämä velkaantumis ja muut ongelmat olisi hoidettu jo aikaa sitten. Kun päätökset tehdään jokaista puolueen jäsentä kuunnellen, niin sehän olisi sama kuin Koneen liiketoimintaa johdettaisiin työntekijöiden äänestyksillä. Kumpi toimii paremmin?