Kriisiytyneet osakemarkkinat

Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli geopoliittinen riski, joka toteutui. Sen myötä Putinista tuli länsimaissa hylkiö ja Kiinasta länsimaita ainakin jossain määrin korvaava tulonlähde Venäjälle. Sotilasliitto Nato ei Ukrainaa pelasta, koska Ukraina ei ole sotilasliiton jäsen. Naton yllätyspuuttuminen sotaan johtaisi lähinnä tilanteen eskalointiin, jossa ydinsodan syttymistä ei voisi poissulkea.

Maailman osakemarkkinoiden silmin kyse on yhdestä sodasta muiden joukossa, joita valitettavasti aina käydään jossain päin maailmaa. Euroopan osalta vaikutukset ovat toki totuttua merkittävämmät. Sotaa käydään nyt Euroopassa ja sanktiot vaikuttavat myös niiden asettajiin. Euroopan Unionin BKT tulee siksi laskemaan, inflaatio kiihtymään ja EKP joutuu mahdollisesti jatkamaan määrällistä elvytystä.

Keskuspankkien erkanevat polut

Yhdysvaltain keskuspankin FED:in ja EKP:n polut erkanevat sodan myötä toisistaan. Yhdysvalloissa tullaan vuoden aikana kiristämään rahahanoja lopettamalla määrällinen elvytys. Markkina hinnoittelee jo nyt puolentoista prosentin koron nostoa. EKP:n tilanne sen sijaan monimutkaistuu entisestään.

Vaikka houkutus sallia inflaatio on suuri, on EKP ainakin tähän asti indikoinut, että sen fokus on hintavakaudessa ja inflaation torjumisessa. Keskipitkä inflaatiotavoite on edelleen siinä sopivassa noin kahdessa prosentissa. Tämä tarkoittaisi määrällisen elvytyksen lopettamista ja korkojen nostoa. Muuttaako Putinin hyökkäys tilannetta, se jää nähtäväksi. Tekosyy olisi kuitenkin monelle mieleinen.

Mikäli EKP pitää korot matalina ja kun sota kiihdyttää EU:n inflaatiota entisestään, varsinkin ylivelkaantuneiden maiden velkataakka kevenee merkittävästi. Kysyntä kävisi kuumana ja energiasta ja muustakin olisi kasvavaa puutetta, mutta pitkien lainojen reaaliarvo puolittuisi. Mikäli EKP sen sijaan pysyy roolissaan ja nostaisi korkoa inflaatiota hillitäkseen, joutuisivat monet maat ongelmiin ja EKP:n syliin.

Nousevat korot

Nouseva korko on ongelma myös monelle USA:n pörssilistatuille yhtiöille, joilla on jo nyt vaikeuksia suoriutua lainojensa korkomaksuista. Inflaatiota aliarvoineen FED:in mielestä zombieita on kymmenys pörssiyhtiöistä. Bloombergin mielestä määrä on toki laskenut neljänneksestä 22 prosenttiin, mikä edelleen on paljon. Kysymys kuuluu, miten nämä selviävät puolentoista prosentin koronnoususta?

Rotaatio käynnissä?

Vaikka yleiset osakemarkkinaindeksit ovat tulleet merkittävästi alas, se ei kerro koko totuutta markkinoiden sisäisestä myllerryksestä. Kasvuyritysten keskuudessa monen yhtiön osakkeen arvo on puolittunut. Tai enemmän. Jopa Tesla on tippunut 45 prosenttia huipustaan. Riskien kasvaessa ja rahahanojen kiristyessä markkinoilla on siirrytty kasvuyhtiöistä arvo- ja varsinkin laatuyhtiöihin.

Markkinoiden epäjatkumo

Elämme nyt markkinoiden epäjatkuvuuskohtaa. Edellisen finanssikriisin synnyttämät keskuspankkien määrällisen elvytyksen velkakirjojen osto-ohjelmat ja alhaiset korot ovat tulleet tiensä päähän, ainakin Yhdysvalloissa. Mahdollisesti myös Euroopassa. Sotien vaikutus osakemarkkinakehitykseen on alkutöyssyn jälkeen yleensä ollut kursseja nostattavaa, osittain jo ihan sodan synnyttämän inflaation takia.

Siitäkin huolimatta nousevat korot tulevat kylvämään tuhoa markkinoilla. Riskiä aletaan taas hinnoittelemaan, positiivinen korkotaso syö tulevia kassavirtoja ja siten yritysten markkina-arvoa ja keskuspankkien näkymätön osakemarkkinoita kannatteleva (osto-)käsi on poissa. Kahdentoista vuoden kurssinousun jälkeen markkinoiden luonne saattaa nyt normalisoitua totutusta hyvinkin erilaiseksi.

Pitkäaikaisen, kustannustehokkaan osakesäästäjän ei kannata tästäkään välittää.