Kotimaisen mediakentän hirttosilmukka kiristyy

Kirjoitin viimeksi kesällä (https://www.nordnet.fi/blogi/ilkka-alma-median-osakkeet-ja-mediakentta/12/06/2013/) siitä, miten kotimaisen mediakentän kuplavuosina rakentamat ristiinomistuspommit tikittävät eri yhtiöiden taseissa ja miten mielestäni on vain ajan kysymys koska ne alkavat räjähdellä. Tässä kirjoituksessa käyn läpi tätä asetelmaa hieman tarkemmin ja kerron näkemyksiäni asiasta.

Kotimaiset mediayhtiöt elivät vuosina 2003-2008 todellista kulta-aikaa. Talouskasvu oli ripeää, sanomalehtien levikit ja peitot olivat globaalillakin mittakaavalla erittäin korkealla tasolla, monilla maakunnallisilla sanomalehdillä oli käytännössä monopolistinen asema joka loi niille erinomaisen hinnoitteluvoiman ja valtio subventoi näitä yhtiöitä erilaisten veroetujen turvin (esim. matalampi ALV). Näin ollen ei ollutkaan mikään ihme, että mediayhtiöiden kannattavuudet olivat vuosien 2003-2008 välillä globaalissakin vertailussa erittäin korkealla tasolla. Esimerkiksi Ilkka-yhtymä ja Keskisuomalainen saavuttivat parhaimmillaan yli 20 prosentin liikevoittomarginaalit. Vahva kannattavuus yhdistettynä pieneen investointitarpeeseen johti tilanteeseen jossa mediayhtiöiden tarjoamat osinkovirrat olivat vuolaat ja ne tulivat kotimaassa tunnetuksi erinomaisina osingonmaksajina.

Yhtiöiden vuolaiden rahavirtojen ansiosta kotimaiset mediasektorin yritykset rakensivat massiivisen ristiinomistusten verkoston vuosien 2003-2008 aikana. Tästä ristiinomistusten verkostosta on saatavilla havainnollistava kuva oheisen linkin takaa: https://www.nordnet.fi/blogi/ilkan-oma-liiketoiminta-kaupan-paalle/14/03/2013/mediasektorin_ristiinomistus/. Tämä ristiinomistusverkosto rakentui mielestäni kolmesta komponentista:

1) Paikallisilla mediayhtiöillä olisi selkeitä synergioita tarjolla joista useat toimialan ulkopuoliset sijoittajat olivat kiinnostuneita tuottojen toivossa

2) Paikalliset mediayhtiöt eivät olleet halukkaita menettämään itsenäisyyttään ja näin ollen ne rakensivat ristiinomistusverkot ikään kuin omaksi suojakseen

3) Vuolaat rahavirrat ja omistaja-arvosta piittaamaton johto jotka mahdollistivat kaiken tämän tapahtumisen

Lopulta mitään toimialajärjestelyjä ei tapahtunut, sillä yhtiöt olivat lukittaneet itsensä ristiinomistusverkoston avulla siten, että ostaminen olisi ollut liian kallista. Jälkeenpäin voi mielestäni hyvin kyseenalaistaa palveliko ristiinomistusverkoston rakentaminen osakkeenomistajien etua, vai johdon ja hallituksen etua ja omaa asemaa?

Kun taivas romahti

Johtuen Sanomalehtien äärimmäisen vahvasta asemasta Suomessa (globaalistikkin poikkeuksellisen korkea peitto ja levikki), medianmurros (printti –> digitaalinen) on tapahtunut Suomessa monelta osin selvästi muuta maailmaa hitaammin. Tämä myös osaltaan johti tilanteeseen jossa useat paikalliset mediayhtiöt sivuuttivat täysin medianmurroksen ja keskittyivät oman perinteisen liiketoimintansa pyörittämiseen ja varjelemiseen. Tämä digitaalisen murroksen sivuuttaminen ja omaan vahvaan asemaansa nojaaminen on alkanut kostautua kunnolla vasta viimeisen parin kolmen vuoden aikana, kun yhtiöiden levikit ovat lähteneet roimaan laskuun ja digitaalisten assettien puutteen johdosta, nämä yhtiöt ovat todella heikossa asemassa ja lähtiessään mukaan digitaaliseen kilpailuun. Edellisessä kirjoituksessa vertasin tilannetta maraton juoksuun, jossa nämä yhtiöt lähtevät kiriin 35 kilometrin takaa kumisaappaat jalassa.

Ristiinomistusverkosto purkautuu brutaalilla tavalla

Kotimaiset mediayhtiöt ovat ajautuneet ristiinomistustensa kanssa erittäin hankalaan tilanteeseen. Omistukset hankittiin erittäin korkeilla hinnoilla ja ne nojasivat oletuksiin, että yhtiöiden perinteinen liiketoiminta jatkaa rahan jauhamista hamaan tulevaisuuteen asti. Todellisuus on kuitenkin karu, yhtiöiden kannattavuudet ovat laskeneet rajusti. Tämä lasku ei ole vain väliaikaista, vaan osa isompaa muutosta jonka ajureina ovat ainakin seuraavat asiat:

1) Perinteisen median kysyntä jatkaa laskuaan (levikit laskevat) = topline vuotaa

2) Kustannukset jatkavat nousuaan (Suomen palkat, jakelu) = kulupotti paisuu

3) Heikko digitaalinen osaaminen ja vähäiset omaisuuserät

4) Valtio purkaa yhtiöiden täysin perusteettomat subventiot (esim. ALV ylös)

5) Digitaalisessa maailmassa paikalliset lehtiyhtiöt kohtaavat täysin uudet kilpailijat, valtion oman mediahirviön YLE:n, Facebookin & Googlen (FB&Google nakertavat mainostuloja suvereeneilla mainoskanavillaan).

Näin ollen mediayhtiöiden kannattavuudet tulevat pysymään paineessa myös tulevaisuudessa. Tämän realiteetit ovat myöntäneet ensimmäisenä Alma Media ja Sanoma. Alma Media asetti hiljattain ROI-% tavoitteensa 15 prosenttiin (huippuvuosina reilusti yli 30%) ja Sanoma puolestaan luopui kokonaan 10% liikevoittomarginaalitavoitteestaan. Huvittavaa tässä on se, että nämä kaksi yhtiöitä ovat selvästi parhaiten positioituneet median murrokseen, sillä ne ovat molemmat investoineet tähän voimakkaasti ja useamman vuoden ajan. Vastaavasti paikalliset mediayhtiöt tuntuvat edelleen elävän jonkin sortin kuplassa toivoen ilmeisesti, että Internet olisi ohimenevä ilmiö.

Johtuen tulevaisuuden heikoista kannattavuusnäkymistä on tilanne mediayhtiöiden kannalta erittäin vaikea. Niillä on taseessa yliarvostettuja omaisuuseriä joiden hintaa ei voida mitenkään perustella. Osa mediayhtiöistä on jo myöntänyt tämän ja olemmekin viimeisen 6kk aikana nähneet useita alaskirjauksia liittyen vanhoihin virheisiin:

https://www.nordnet.fi/blogi/ilkan-tasepommi-vasta-osittain-purettu/04/01/2014/

http://www.almamedia.fi/uutishuone/tiedotteet/#alma-media-oyjn-arvonalennustestauksen-lopputulos

http://sanoma.com/en/news/sanomas-interim-report-1-january-30-september-2013-redesign-ahead

Valitettavasti tämä ei tule vielä alkuunkaan riittämään, sillä kuten jokainen voi ristiinomistuskuviosta päätellä, alaskirjattavaa on vielä paljon. Esimerkiksi PKK:lla on Ilkan osakkeet taseessaan 17 MEUR arvolla, vaikka niiden markkina-arvo on tällä hetkellä noin 8 MEUR. Ilmeisesti tämä alaskirjaamatta jättäminen ja kirjanpitosäännöistä räikeä poikkeaminen on koko alan yleinen tapa. Näitä alaskirjauksia ei kuitenkaan voi välttää loputtomiin ja uskonkin, että tulemme näkemään niitä kasvavissa määrin tulevaisuudessa. Uskonkin, että paikallisten mediayhtiöiden tulevaisuutta tulevat ohjaamaan kaksi yhtiöiden omaa “megatrendiä”: 1) Alaskirjaukset ja taseen jatkuva siivoaminen 2) Paniikkiyritysosto jolla yritetään epätoivoisesti päästä mukaan digitaaliseen kilpailuun.

En omista osakkeita edellä mainituissa yhtiöissä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä sen sisältöä pidä tulkita sijoitussuositukseksi. Blogi sisältää ainoastaan kirjoittajan omia näkemyksiä.

Photo credit: jocelyn.aubert / Foter.com / CC BY-NC-SA

/One Up on OMXH