Korkotuotteita Amerikan raitille

Osakepainotteisen sijoitusstrategian omaava unohtaa usein salkustaan korkoposition. Heikosti osakemarkkinoiden kanssa korreloivilla  korkotuotteilla on helppo saada salkkuun todellista hajautushyötyä.

Euroopan valtiolainoja vältellessä sijoittajat ovat suunnanneet katseensa kehittyville markkinoille jo muutaman vuoden ajan. Sinnekin on rahaa kaadettu jo niin monta miljardia, että riskikorjatut tuotot ovat valumassa alaspäin. Yhdysvaltojen suurilta markkinoilta sijoittaja voi löytää vielä mielenkiintoisia joukkolainoja kohtuulliseen hintaan. Etf:ien kautta riskien hajauttaminenkin onnistuu helposti.

Rapakon takanakin korkomarkkinat jaetaan lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin lainoihin. Valitsemalla sopivan etf:n sijoittaja voi valita minkä pituisia lainamarkkinoita haluaa salkkuunsa. Indeksejä, joita seuraamalla etf:t tuottonsa tekevät, löytyy useita kymmeniä. Korkoindekseissä lyhyiksi lainapapereiksi luetaan 0 – 3 vuoden juoksuajalla olevat. Keskipitkät ovat 4 – 9 vuotta ja pitkien lainojen juoksuaika menee päälle 10 vuoden.

Nordnetin kautta jenkkimarkkinoilta löytyy esimerkiksi Vanguardin Long -Term Bond- etf (tikkeri: BLV). 0,11 prosentin vuotuiskuluilla sijoittaja haalii salkkuunsa 1366 korkopaperia. BLV:n korkopaperit ovat nimensä mukaisesti juoksuajan pitkässä päässä. Vanguard tunnetaan laadukkaista indeksituotteistaan ympäri maailman.

ISharesin i Boxx High Yield Corporate Bond Fund  -etf (HYG) sijoittaa jenkkien yrityslainoihin. Pääpaino on korkeissa korkotuotoissa, eli yritykset ovat keskimääräistä riskisempiä. Riskiä on hajautettu 674 yritykseen. HYG kuuluu juoksuajaltaan keskipitkään kategoriaan. HYG:in vuosittainen hallinnointi- ja säilytyspalkkio on 0,50 prosenttia.

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:
Timo Ruokolainen21 Syyskuu, 2012

Onhan tuossa varmasti hyvät korkotuotteet. Mutta jotenkin tuntuu vähän oudolta sijoittaa nyt korkoon kun korot on lähes olemattomat. Miten noista voi tuottoja repiä, miksi ei sitten ota vähän pienemmällä positioilla vaikka yrityslainoja joissa jotain oikeaa tuottoakin on saatavilla?

Tässäpä yhden ihmettelinjän typerä kysymys.

petre21 Syyskuu, 2012Moikka, koroilla on tärkeä salkkua tasapainottava rooli. Varsinkaan BLV ei tuottane kummoisesti, mutta tuotto on suhteellista. Jos kävisikin niin, että koko osakesalkkusi tippuisi 25 prossaa, BLV:n 1-2 prosentin vuosituotto vaikuttaisi varsin hyvältä.
HYG:ssä tuottopotentiaalia lienee vielä jäljellä, vaikka juna lähtikin jo vuosi sitten.

jolo22 Syyskuu, 2012Kiitos tästä kirjoituksesta Petre! Olenkin jo pidempään miettinyt, miten piensijoittaja voisi päästä käsiksi corporate bondeihin kustannustehokkaasti vähän pienemmilläkin summilla. HYG vaikuttaisi olevan aika lähellä sellaista tuotetta, jota olen etsinytkin. Lisääkin voit (tai joku muu) kertoa tästä aiheesta, kun kerran tietoa löytyy.

jolo22 Syyskuu, 2012Tuli vielä sellainen mieleen, että miten Suomen verottaja kohtelee bond-ETF:n “osinkoja”?

Timo Ruokolainen22 Syyskuu, 2012Ymmärrän tuon salkkua tasapainoittavan roolin. Mutta itsellä ikää vasta 33 vuotta, eikä tässä ole mikään kiire mihinkään. Joten taas toistakautta ajatellen jokainen euro poissa osakemarkkinoilta, on poissa paremman tuoton piiristä? Pitkässä juoksussa siis uskoisin osakesalkun tuottavan paremmin kuin korkotuotteita sisältävän.

Yrityslainat toki kiinnostaa, mutta itseänikin kiinnostaa miten noiden verokohtelu on jos on muita kuin kotimaisia ja millaisia palkkioita niiden merkitsemisestä ja säilytyksestä revitään?

Salkunrakentaja22 Syyskuu, 2012Yrityslainoissa ja niihin sijoittavissa ETF:ssä on mahdollisuus alhaistenkin korkojen aikana saada kohtuullista tuottoa, varsinkin noissa junk bond -rahastoissa.

Mutta entäs se hajautushyöty? Yrityslainarahastojen ja -ETF.in korrelaatio osakeindeksien kanssa saattaa olla melko korkea. Eli hajautushyöty ei ole itsestäänselvää.

peku22 Syyskuu, 2012Verottaja pitää ETF:stä saatavia “osinkoja” pääomatuloina yhtymän tuotoista ja perii niistä veroa 30%.

petre24 Syyskuu, 2012Timo:
etf:ien osto Nordnetin kautta maksaa vähintään 15 euroa/kauppa, joten kovin pienillä summilla ei kannata olla liikenteessä. Itse pidän nyrkkisääntönä 1000 euroa, jolloin kustannus 1,5 prosenttia kaupasta+ pieni kulu valuutanvaihdosta, jos ostat jenkeistä. Ilmaista homma ei siis ole, mutta jos omaat osta ja pidä-asenteen, tulee kokonaisvuosikulut järkeviksi (ostokulut+ hall. ja säilytyspalkkio).. Säiltyshän ei maksa mitään Nordetillä, joten kustannuslaskelmaasi tulee vain etf:n omat kulut päälle.Salkunrakentaja:
hajautushyödyt riippuvat aina tutkittavasta ajanjaksosta. Korkotuotteet kokonaisuudessaan tuovat rajusti hajautushyötyjä verrattuna mihin lähes mihin tahansa osakekomboon.
USA bondimarkkinat vs USA osakemarkkinat -korrellatio vuodesta 1926 on keskimäärin ollut 0,25. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä heittely on ollut rajua. Suurimmillaan korrellaatio on ollut vuonna 1975, jolloin päättynyt 5 vuoden keskiarvoperiodi antoi korrelaatioksi 0,75. Parhaimmillaan 5 vuotisperiodi antoi korrelaatioksi -0,54!!! Tämä tapahtui vuonna 2005.

Määritelty aikajänne siis vaikuttaa todella paljon. Esimerkiksi 20-vuotisjakso ,joka päättyi 1985 antoi korrelaatioksi 0,57. tämä tarkoittaa, että 10 prosentin korkojen lisäys 100 % osakesalkkuun vähensi volatiliteettia 6,8 prossaa. Parempana korrelointiaikana ,esimerkiksi 1986-2011 realisoitu korrelaatio oli -0.10. Näin loistava korrelaatiohyöty tarkoitti käytännössä, että 10 % korkojen lisäys 100 % osakesalkkuun vähensi kokonaissalkun volatiloteettia jopa 10,2 %. Todellista hyötyä oli siis tarjolla.

mutta, mutta…

Mitä riskisempiin yrityslainoihin mennään, sitä pienemäksi korrelaatiohyödyt jäänevät. Allekirjoittaneella ei ole tästä tutkimusaineistoa, ainoastaan perstuntumanäkemys.

Toivottavasti näistä mietinnöistä on apua teiile. yhteenvetona voi sanoa, että hajauttaminen reaalituottoa tekevien komponenttien välillä kannattaa aina.

Timo Ruokolainen24 Syyskuu, 2012Täytyy pitää mielessä nämä Petren sanat. Toki itsellä se tilanne, että on myös asuntolainaa eli sen maksaminen on jonkinlaista korkosijoittamista ja kiinteistösijoittamista.

Isoa pääomaa en meinaa oman talon seinissä pitää. Jossain vaiheessa sitä vastaan saa edukasta lainaa esim. asuntosijoittamiseen. Taas jos korot nousee, niin hyvää “korkosijoittamista” on lyhentää lainaa reilummin osakesijoittamisen ollessa jopa jäissä. Taas näillä koroilla ei viitti edes miettiä että lyhentääkö lainaa suunniteltua nopeammin vai ostaako niitä osakkeita.

Vähän tämä oman asunnon maksu siis mutkistaa laskelmia.

/Petre Pomell

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit