Korkorahastojen loogisuutta ihmettelemässä

Sijoitusinstrumentteja on fiksua tutkiskella silloin kuin niiden markkinat eivät ole tulikuumat. Juuri nyt turvallisuushakuisten lyhyen koron rahastojen tuotto-odotukset eivät päätä huimaa. Prosentuaaliset kulut ovat kuitenkin huimat.

Lyhyen koron rahastoja markkinoidaan usein riskittöminä vaihtoehtoina. Pidetäänhän kolmen kuukauden euriboreihin sidottuja vertailundeksejä usein riskittömän koron mittareina. Suomen Sijoitustutkimuksen ylläpitämä maanmainio Rahastoraportti kertoo, miten rahastovaltakunnassa asiat makaavat.

Lyhyen koron rahastoihin sijoittava voi maalaisjärjellä odottaa saavansa tuoton, joka  suurinpiirtein vastaa yhtälöä kolmen kuukauden euribor miinus kulut, jos riskitaso pidetään identtisenä vertailuindeksinä toimivankolmen kuukauden euriborin kanssa.

Rahastoyhtiöiden ja sijoittajien yhteisenä ongelmana on kuitenkin matala korkotaso. 31.7.2012 kolmen kuukauden euribor oli  vain 0,389 prosenttia.

Rahastoraportin viiden osuudenomistajamääriltään suurimman lyhyen koron rahaston hallinnointi-ja säilytyspalkkiot liikkuvat 0,4 – 0,6 prosentin haarukassa. Varojen hallinnointi siis syö yli 100 prosenttia odotettavissa olevasta tuotosta tällä hetkellä!  Näin toimitaan yli 140000 sijoittajan kanssa tällä hetkellä.

Jotta kuluista puhdistetut tuottolukemat näyttäisivät edes plussaa, tulee salkunhoitajalle kiusaus tehdä jotain. Esimerkiksi nostaa riskitasoa. Tapoja on monia. Luottokelpoisuusriskiä nostamalla ja duraatiota (kassavirroilla painotettu takaisinmaksuaikaa eli korkoriskiä) pidentämällä voidaan helposti  nostaa riskitasoa.

Ongelmana tietysti on riskien kasvaminen. Sijoittajahan on rykäissyt euronsa rahastoon nimenomaan vähäriskisyyden vuoksi. Olisiko  muuttuneista riskipositioista reilua kertoa avoimesti asiakkaille?

Aikaansaava rahastoyhtiö muuttaisi samalla vertailukohtana olevaa indeksiä vastaamaan paremmin käytettyä riski- ja tuottotasoa, jolloin salkunhoitajalle indeksin lyömisestä maksettavat bonukset tulisivat vaikeammin saataviksi, eikö vain?

Semminkin, kun muutamissa korkorahastoissa  yliriskisyys suhteessa vertailuindeksiin on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hmmmm…. tuoksuuko palaneen käry?

Jostain syystä tämän tyyppistä oma-aloitteisuutta ei juuri näy.

Sijoittajan on siis syytä olla varovainen vähäriskisyyttä hamutessaan.

Nyrkkisääntöjä lyhyen koron rahaston valintaan on muutama:

1. Älä maksa lyhyen koron rahastoista yli 0,2 prosentin hallinnointi-ja säilytyspalkkioita.

2. Katso mikä on tuotteen duraatio. Jos se on yli 0,3, riskit kasvavat.

3. Kysy ja tutki läpi lainaluokitukset. Onhan salkussa vain AAA-ja AA-tavaraa? Älä hyväksy matalampia luottoluokituksia.

Oleellisinta on olla hereillä. Jos pankkitoimihenkilösi tai rahastoneuvojasi mainostaa yrityksensä edustaman korkorahaston (jota sattumalta itse myy) voittaneen vertailuindeksinsä, kysy millä keinoilla tämä on tapahtunut. Mikään ei ole sijoittajalle ikävämpää kuin vähäriskiseksi luullun tuotteen pettäminen salkunhoitajan sähläilyn vuoksi.

Petre Pomell www.valistunutsijoittaja.com

 

 

/Petre Pomell

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit