Konepajat ja markkinapsykologia

3.2.2011 kolme suurta konepajayhtiötä eli Konecranes, Metso ja Cargotec paljastivat viime vuoden tilinpäätöslukunsa. Wärtsilän ulostulo tapahtui jo edellisellä viikolla. Luvut olivat pääosin miellyttäviä, joskin sijoittajien kiinnostus konepajasektoria eli viime vuoden suosikkialaa kohtaan näyttää jo hiipuneen. Hämmästyttävintä ei kuitenkaan ollut lukujen kertoma suhdannetilanteen paraneminen vaan pörssin hyvin erikoinen tapa reagoida tiedotteisiin. On sanottu, että pörssipsykologiaan liittyy hyvin vähän järkeä ja hyvin paljon ennalta-arvaamatonta tunteilua. Siihen on helppoa yhtyä.

Suurten konepajayritysten ehkä heikoin lenkki on Cargotec, joka oli kuitenkin viime vuonna kurssikehityksen perusteella pörssin kirkkaimpia tähtiä. Tulos parani suhteellisesti eniten, mikä johtui lähinnä siitä, että vuodelta 2009 tehtiin nollatulos. Liikevaihto polki viime vuonna paikallaan ja liikevoitto suhteessa liikevaihtoon eli liikevoittomarginaali oli heikompi kuin kolmella muulla konepajayhtiöllä. Cargotecin B-osakkeen osinkoehdotusta 0,61 euroa on pidettävä pettymyksenä, vaikka se nouseekin edellisen vuoden 0,40 eurosta. Toisaalta osinkoa leikattiin rajulla kädellä finanssikriisin aikana. Vuodelta 2007 jaettiin vielä 1,05 euroa B-osaketta kohti.

Sekä viime vuoden voitosta lasketulla P/E-luvulla että osinkotuotolla mitattuna Cargotecin osake näyttää hyvin hintavalta. Tulos parantunee selvästi kuluvana vuonna, mutta tuskin niin paljon, että olisi aiheellista muuttaa käsitystä osakkeen kalleudesta. Tilinpäätöksen julkistamispäivänä kurssi laski kolmisen prosenttia, mikä on ymmärrettävää.

Sen sijaan ei ole helppoa ymmärtää sijoittajien ajatuksenjuoksua Konecranesin ja Metson luvuista. Konecranesin tilinpäätös aiheutti poikkeuksellisen voimakkaan ilonpurkauksen, sillä osakekurssi vahvistui peräti yhdeksän prosenttia. Metson tapauksessa peukut sojottivat tiukasti alaspäin ja kurssi heikkeni. Löytyykö luvuista selitys?

Metso kasvatti myyntiään 11 prosentilla, kun Konecranesin myynti supistui seitsemisen prosenttia. Metson liikevoitto nousi yli 50 prosenttia Konecranesin vastaavan parannuksen jäädessä noin 15 prosenttiin. Metson liikevoittomarginaali on parempi kuin Konecranesin, ja tilauksetkin kasvoivat viime vuonna nopeammin ensinmainitulla yhtiöllä. Silti Metson markkina-arvo on vain 2,7-kertainen yhtiön nettovarallisuuteen verrattuna. Konecranesin omasta pääomasta maksetaan 4,3-kertaisesti pörssissä. Vuosi 2011 ei myöskään selitä eroa, sillä molemmat yhtiöt odottavat sekä myyntinsä että kannattavuutensa paranevan kuluvana vuonna.

Todella merkittävä ero Metson ja Konecranesin välillä on voitonjaossa. Metso aikoo nostaa osinkoaan yli kaksinkertaiseksi, eli 0,70 eurosta peräti 1,55 euroon, minkä on täytynyt olla enemmän kuin mitä edes pinttynein optimistikaan olisi osannut odottaa. Konecranesin osinko nousee loivasti 0,90 eurosta tasan euroon. Sekä Metso että Konecranes ovat erinomaisia yhtiöitä, ja siksi molemmat löytyvät eksperttisalkustamme. Kuitenkin Metson hyvän päivätyön tehnyt ja pian eläköityvä toimitusjohtaja Jorma Eloranta voi kokea tulleensa kaltoin kohdelluksi pörssissä.

Wärtsilä on lähes kaikista muista pörssiyhtiöistä poiketen menestynyt erinomaisesti myös finanssikriisin aikana vahvan tilauskantansa turvin. Liikevoittomarginaali oli tässä käsitellyistä yrityksistä korkein, joskaan myynti ei yltänyt aivan vuoden 2009 tasoon. Myös Wärtsilä on optimistinen kuluvan vuoden kehityksen suhteen.

Olemme myös tottuneet siihen, että yhtiö kohtelee osakkeenomistajiaan erittäin hyvin. Osinkoehdotus 2,75 euroa (edellisenä vuonna 1,75 euroa) oli ilahduttava, mutta ei kuitenkaan varsinainen yllätys. Osinkoehdotukseen sisältyy euron lisäosinko, joka johtunee Assa Abloyn osakkeiden myyntivoitosta.

Wärtsilän yhtiökokouskutsuun sisältyy mielenkiintoinen ehdotus maksuttomasta osakeannista. Kaikkien osakkeenomistajien omistamien osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistuu. Periaatteessa tämän pitäisi toimia samalla tavalla kuin splitti, eli osakekurssin tulisi puoliintua eikä kenenkään sijoituksen arvon tulisi muuttua. Markkinapsykologian sävyttämä todellisuus on kuitenkin tässäkin asiassa tarua ihmeellisempi. Kurssin puoliintumisen vuoksi Wärtsilän osake alkanee näyttää monen sijoittajan mielestä halvalta, ja näin saadaan lisäkysynnästä eli käytännössä tyhjästä luotua lisäarvoa omistajille. Tuskin omistajilla on siten syytä vastustaa hallituksen esitystä.

Omistamme myös itse osakkeita kaikissa edellä mainituissa yrityksissä.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit