Kolme askelta sijoittajan tilinpäätökseen vuodelta 2013

Useat pörssiyhtiöt julkistavat tilinpäätöstiedotteensa ja tulevan kevään osingonjakoehdotuksensa jo kuluvan tammikuun lopussa. Valtaosa pörssiyhtiöistä kertoo vastaavat tiedot tulevan helmikuun aikana. Sijoittajalle tarjoutuu tässä yhteydessä mahdollisuus perehtyä osakesalkkunsa vuositason kehitykseen liiketoimintojen kehitystä tarkastelemalla. Näkökulma poikkeaa merkittävällä tavalla perinteisestä lähestymistavasta, jossa sijoittaja tarkkailee lähinnä osakesalkun markkina-arvon muutoksia. Nyt siis tarkastellaan itse yhtiön kehityskaarta suhteessa omistettuihin osakkeisiin, ei kurssimuutoksia. Esittelen tässä merkinnässä pääkohdat osakesalkun seurantaan alkavalla tuloskaudella.

Listaan seuraavaksi vaihe vaiheelta pääkohdat, joita seuraamalla osakesalkun kehityksestä saa kohtuullisen hyvän kuvan varsin nopeasti. Tunnusluvut sisältävät sekä absoluuttisia että suhteellisia tarkasteluja ja ne keskittyvät erityisesti pörssiyhtiön jatkuvien liiketoimintojen tuloksellisuuteen ja osingonmaksukykyyn. Tarkastelukulma ei ole verottajaa, vaan pitkällä aikavälillä menestyvää osakesijoittajaa varten.

1) Laske osakesalkun tulostuotto

Sijoittajan kannattaa laskea osakesalkussaan yksinkertainen kertolasku osakelajeittain. Tulostuoton kaavan mukaan lasku tehdään kertomalla omistettujen osakkeiden lukumäärä yhtiön täydeltä tilikaudelta raportoimalla osakekohtaisella tuloksella (EPS). Jos sijoittaja omistaa esimerkiksi 100 kappaletta osakkeita ja yhtiö tekee täydellä tilikaudella nettotulosta 2,00 euroa osaketta kohden, on tulostuotto kyseisen osakelajin osalta 200 euroa. Koko osakesalkun tasolla tulostuotto (E/P) saadaan laskettua summaamalla yhteen kaikkien osakelajien tulostuotot.

Nyrkkisääntönä tulostuoton vastauksen osalta on, että suuri tulos on parempi kuin pieni tulos. Mitä enemmän yhtiö ansaitsee nettotulosta sijoittajan osakkeille, sitä enemmän yhtiö todennäköisesti kykenee jakamaan omistajilleen voittoa ja investoimaan tulevaisuuteensa.

Tulostuoton yhteenlasketun euromäärän voi jakaa lopuksi koko osakesalkun markkina-arvolla, jolloin tulostuotto on suhteellinen eli prosenteissa suhteessa vallitseviin pörssikursseihin. Tämä kertoo, millaista efektiivistä osinkotuottoa salkkuyhtiöt voisivat maksaa nykykursseilleen 100 %:n osingonjakosuhteella. Toisin sanoen vastaus ilmaisee, paljonko yhtiöt ansaitsevat nettotulosta suhteessa vallitseviin pörssikursseihinsa.

Tulostuotosta saadaan laskettua yksinkertaisesti myös käänteisluku, jolloin sijoittajan osakesalkku saa P/E-luvun eli tuloskertoimen. Käytännössä laskussa tulee jakaa luku yksi salkun tulostuotolla prosenttimuodossa. Jos sijoittajan osakesalkun tulostuotto on esimerkiksi 5 %, on salkun P/E-luku 20.

Nyrkkisääntönä P/E-luvun vastauksen osalta on, että alhainen P/E-luku sisältää enemmän turvamarginaalia kuin korkea P/E-luku. Jos sijoittaja havaitsee pitkällä aikavälillä osakesalkkunsa P/E-luvun kasvavan, merkitsee se yleensä sitä, että osa kurssinoususta on tapahtunut arvostuskertoimien kasvun kautta. Se kasvattaa lähtökohtaisesti yhtiön tulevien vuosien tuloskasvuodotuksia ja lisää siten sijoituksen riskitasoa.

2) Laske osakesalkun osingonjakosuhde

Osingonjakosuhde kertoo yhtiön maksaman osingon suuruuden suhteessa yhtiön nettotulokseen. Jos yhtiö maksaa osinkoa esimerkiksi 0,50 euroa osakkeelta ja ansaitsee samaan aikaan osakekohtaista nettotulosta täydeltä tilikaudelta 1,00 euroa, on osingonjakosuhde 50 %. Tämä ei ole synonyymi efektiiviselle osinkotuotolle, joka kertoo osinkotuoton suhteessa osakkeen viimeisimpään pörssikurssiin. Yleensä osingoista puhuttaessa viitataan juuri efektiiviseen osinkotuottoon.

Sijoittaja saa määritettyä osakesalkkunsa osingonjakosuhteen laskemalla salkkuyhtiöiden maksamat brutto-osingot ennen veroja yhteen ja jakamalla summan koko salkun euromääräisellä tulostuotolla, joka laskettiin edellä. Käytännössä laskelma kertoo, millaisen osuuden vuotuisesta nettotuloskertymästään salkkuyhtiöt jakavat omistajilleen ulos voitonjakona eli osinkoina. Osakesalkun tulostuoton ja osinkosumman erotus jää kasvamaan korkoa korolle itse pörssiyhtiöihin.

Koko osakesalkun tasolla osingonjakosuhteen pitäisi jäädä mielellään selvästi alle sadan prosentin, jotta vuotuisten osinkojen taso olisi kestävällä pohjalla. Jos osakesalkussa olevat pörssiyhtiöt maksavat keskimäärin enemmän osinkoa vuodessa kuin ne ansaitsevat nettotuloksena, on todennäköisenä lopputuloksena yhtiöiden ylivelkaantuminen tai osakekohtaisen osingonjaon laskeminen tulevaisuudessa.

Jos yhtiö maksaa tilikaudelta ansaitsemaansa tulosta enemmän osinkoa, täytyy raha löytää joko aikaisempina vuosina kertyneestä kassasta tai pankin lainatiskiltä. Lyhyellä aikavälillä on tosin mahdollista, että pörssiyhtiön nettotulos ja osingonmaksukyvyn mahdollistava kassavirta poikkeavat toisistaan.

Tilanteessa, jossa osakesalkun osingonjakosuhde jää keskimäärin alle 60 %:iin, voi sijoittaja odottaa pitkällä aikavälillä asteittain kasvavaa osinkovirtaa. Tämä perustuu siihen, että yhtiölle jää vuosituloksestaan riittävä osa kasvuinvestointien rahoittamista varten. Nopean kasvun yhtiöillä osingonjakosuhde voi olla esimerkiksi kolmasosa nettotuloksesta.

Osingonjakosuhteen tarkastelun keskeinen opetus on, että sijoittajan tulee suhteuttaa salkkuyhtiön osinkotuotto aina paitsi osakekurssiin, myös yhtiön ansaitsemaan nettotulokseen – ja toki mielellään myös omaan hankintahintaansa. Sanomalehtien sivuilla kerrottava efektiivinen osinkotuottohan kertoo vain sen, millaisen osinkotuoton uusi sijoittaja saisi osaketta tarkasteluhetkellä ostaessaan.

3) Laske osakesalkun vuotuiset osinkotulot

Sijoittaja voi laskea osakesalkun vuositason osinkosumman summaamalla yhteen salkkuyhtiöidensä maksamat brutto-osingot ennen veroja. Brutto-osingoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sijoittajan omistamien osakkeiden määrää kerrottuna yhtiön maksamalla osakekohtaisella osingolla.

Jos sijoittaja omistaa esimerkiksi 100 kappaletta osakkeita ja yhtiö maksaa osinkoa 3,00 euroa osakkeelta, ovat brutto-osingot yhteensä 300 euroa osakelajin osalta. Tarkastelu kannattaa tehdä ensin osakelajeittain, ja vasta sitten summata vastaukset yhteen osakesalkun kokonaistilanteen hahmottamiseksi.

Osinkotarkastelu on aiheellista tehdä vuosittain. Järjestelmällisen sijoittajan kannattaa seurata osinkokertymän muutosta pitkällä aikavälillä. Sen tulisi olla mielellään kasvava, koska jo keskipitkällä aikavälillä pörssikursseilla on taipumus seurata osingonjaon kehitystä.

Menestyvä osinkosijoittaja saa näin ollen tuplavoiton, kun osinkoperusteinen sijoitusanalyysi johtaa viime kädessä sekä vuodesta toiseen vahvistuvaan osinkovirtaan että lopulta myös tuntuvaan kurssinousuun. Etenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle osinko on ainoa sijoitusaikana käteiseksi tuloutuva rahavirta, joten sen merkitys sijoitustuottoihin on hyvin keskeinen.

Tässä yhteydessä esitetyllä laskukaavalla salkun osinkokertymä muodostuu euromääräiseksi. Sijoittaja voi kuitenkin tarkastella myös osinkokertymän suhteellista muutosta osakesalkussaan. Tämä onnistuu jakamalla viimeisimmän yhteenlasketun euromääräisen osinkosumman vertailukauden aloituskohdan vastaavalla kertymällä. Vastauksen selkiyttämiseksi lopputuloksesta voi vielä vähentää luvun yksi. Nyrkkisääntönä on edellä esitettyyn viitaten, että vuosimuutoksen tulisi olla positiivinen eli osinkovirtaa kasvattava.

On huomioitava, että erityistapauksissa pörssiyhtiö saattaa harjoittaa mittavia omien osakkeiden takaisinostoja käteisosinkojen sijaan. Tällöin sijoittaja voi huomioida omien osakkeiden takaisinostojen määrän suhteessa yhtiön koko osakekantaan osinkoa vastaavana voitonjakona.

Sijoittaja voi harjoittaa tämän blogimerkinnän välivaiheita vuosi toisensa jälkeen, jolloin on mahdollista seurata esimerkiksi osakesalkun P/E-luvun, tulostuottoa kuvaava E/P-luvun, osinkovirran ja osingonjakosuhteen kehityskaaria. On esimerkiksi olennaista, että osinkovirran kasvu ei tapahdu ainoastaan osingonjakosuhteita nostamalla, vaan takana tulee olla myös aitoa tuloskasvua. Vastaavasti osakesalkussa tapahtuvan kurssinousun ei ole suotavaa olla pitkällä aikavälillä ainoastaan P/E-arvostuskertoimien nousuun perustuvaa, vaan siltäkin osin yhtiöiltä on lupa odottaa tuloskasvua.

Näiden muuttujien ymmärtäminen konkretisoi lyhyellä aikavälillä sen, onko osakesalkun tuottokehityksen veturina ollut yhtiön liiketaloudellinen menestys vai osakkeiden arvostuskertoimien muutos. Pitkällä aikavälillä on toki edelleen selvää, että näistä kahdesta yhtiön tosiasialliset saavutukset painavat vaakakupissa eniten. Kärsivällinen metsästäjä saa sijoitustuottonsa suhdanteiden yli suoraan pörssiyhtiöltä, ei muilta sijoittajilta, jotka ovat valmiita maksamaan yhtiöstä jatkuvasti korkeampia arvostuskertoimia.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit