Koira ja isäntä

Viimeiset puoli vuotta olen maannut sohvalla. Olen syönyt pizzaa, kakkua ja karkkia. Tämän tuloksena olen mahtavassa kunnossa ja minulla on nyt paljon suuremmat lihakset sekä kiinteämpi six pack kuin teillä kaikilla muilla.

Tietenkin yllä mainittu ei ole totta, mutta vallitsevan talouselämän ja rahoituksen idealismissa se on aivan vallallaan oleva ajattelutapa. Nähdäänhän ratkaisuna kaikkiin mahdollisiin talouden ongelmiin ja kasvuun nimittäin se, että yrityksiin pumpataan mahdollisimman paljon pääomaa ikään kuin “syöminen” ratkaisisi ongelmat ja itse “fyysisellä” aktiviteetilla olisi vain vähän merkitystä.

Toissijaisena seikkana nähdään siis se fyysinen aktiviteetti – eli miten yrityksiä johdetaan, kuinka liiketoimintaa harjoitetaan ja mihin pääomaa käytetään. Tästä Suomessa vastaa liialti pieni “hyvien ystävien” kopla. Koplan jäsenet pyörittävät muun muassa yritysten johtoa, hallitustyöskentelyä sekä eläkesijoitusyhtiöitä.

Erityinen ongelma on se, että kyseisen koplan toimijat ovet kiinteästi sidonnaisia toisiinsa. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja voi olla sekä eläkevakuutusyhtiön hallituksen jäsen että toisen yhtiön hallituksen jäsen, joten toimet sijoittajien ja yritysten johdon välillä menevät ristiin ja rastiin. Tämä estää sijoittajan ja yrityksen vastakkain asettelun, minkä jälkeen ei todellakaan ole selvää, että kuka on koira ja kuka on isäntä. Yrityksen arvon maksimoimisen sijaan maksimoidaan kaverin bonuksia ja etuuksia odottaen, että kaveri tekee saman itselle tulevaisuudessa. Poliitikkoja, jotka aivan liian usein päättävät poliittisen uransa toimiakseen myöhemmin kyseisten tahojen lobbareina, ei asia tarpeeksi kiinnosta.

Miten tällaiseen tilanteeseen sitten on tultu? Vielä 1970-luvulla Helsingin pörssilistan olennaisena osana oli joukko sukutaustaisia metsäfirmoja: Serlachius, Schauman, Rosenlew, Kaukas ja Waldenien alkuperäinen Yhtyneet Paperitehtaat. Suvut paljolti vastatasivat omalla rahalla yritysten johtamisesta.

Nyt pörssinoteerattujen yritysten omistajapohja on aivan liian hajautunut ja itse päätöksen tekijät harvoin laittavat omaa todellista rahaa likoon. Piensijoittajat ovatkin koplan herkkua, koska tällöin oma asema voidaan parhaiten turvata hajoita ja hallitse -periaatteella. Juuri tästä syystä ks. tahot lobbaavat sen puolesta, että Suomeen saataisiin enemmän piensijoittajia, jotka suosisivat juuri kotimaisia yhtiöitä.

Miten tällaisesta tilanteesta sitten päästäisiin eroon? Ensinnäkin pienten ja keskisuurten osakkeenomistajien pitäisi liittoutua ja saada siten hallintoelimiin oma edustuksensa.

Toisekseen valtionyhtiöissä puolueitten pitäisi haravoida nykyistä tarkemmin kannattajakuntaansa löytääkseen aktiivisia osakkeenomistajia. Paremman puutteessa poliitikoista osakesijoittajana aktiivinen Bjarne Kallis olisi varmasti pätevä ja sijoituksistaan kiinnostunut hallituksen jäsen.

Lisäksi kannattaa tarkoin harkita, että onko rahaa pakko sijoittaa suomalaisiin yrityksiin, jos siitä vedetään välistä. Eihän huonosti käyttäytyvälle koirallekaan anneta luita ja muita herkkupaloja. Yksinketaisin tapa opettaa “koirat” tavoille olisi tietenkin lopettaa pääoman tarjoaminen suomalaisille yrityksille siihen asti kunnes ongelmat on korjattu (lue myös kotimaisen suosiminen on vastuutonta). Suomalaisten eläkesijoittamisessakaan ei todellakaan tarvitse ottaa mitään tukemisen perspektiiviä – toimitusjohtajien asumista ei nimittäin eläkesäästöillä tarvitse tukea. Suomalaisten yritysten pitää pystyä kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla niin tuotteiden kuin pääomankin osalta.

En sijoita suomalaisiin pörssiyrityksiin.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia voi läytää Juha Vaheen merkinnöistä. Hän antoi ideoita myös tähän kirjoitukseen.

 

/Jarkko Peltomäki

 

Photo credit: h.koppdelaney / Foter / CC BY-ND

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Arvosijoittaja10 Huhtikuu, 2012

Hyvä avaus polittisesti epäkorrektista aiheesta!

Suomi on maailman näkökulmasta marginaalisen pieni valtio, jonka pörssin kapitalisaatio on alle prosentti koko maailman osakkeiden kapitalisaatiosta. On käsittämätöntä, että monien arvovaltaisten tahojen mielestä ainoa oikea sijoituskohde on “suomalainen korkeaa osinkoa maksava osake”. Kiitos että paljastit tuon mantran taustan…

SH11 Huhtikuu, 2012Tämä piensijoittajien liittoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että jollain keinoilla piensijoittajien on ryhdyttävä käyttämään yhteistä ääntään yhtiökokouksissa ja miksei myös yhtiöiden hallituksessa.

Osakesäästäjille hatun nosto koskien talvivaaran osakeantia. Osakesäästäjtä tarjosivat keinon vastustaa osakeyhtiölain vastaista osakeantia erittäin helpolla tavalla. Osallistumisaste oli vaisu, vaikka en suostu millään uskomaan, että loput piensijoittajat olisivat siunanneet osakeannin. Kyse on vain piensijoittajiin juurtuneesta passiivisuudesta eikä omistamiinsa yhtiöihin vaikuttamista olla tähän asti nähty mahdollisena. Tästä ei saa lannistua.

Piensijoittajat voisivat liittoutumalla käyttää merkittävää valtaa tämän hyväveli-järjestelmän puhdistamiseksi ja tiettyjen ylilyöntien torppaamiseksi. Eräs keino olisi tuoda Suomeen useissa länsimaissa sen eri muodoissa esiintyvä say on pay -lainsäädäntö, jolla mm. palkitsemisesta on erikseen kysyttävä omistajilta. Joissakin maissa äänestys on sitova, joissain suuntaa antava. Historia tuntee jo useita tapauksia, joissa johdon ylipalkitseminen meni uusiksi äänestyksen jälkeen.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin tehdä omistajan vaikuttaminen helpoksi. Yhtiökokousäänestys on kivikautinen nykyisen globaalisti hajautuneen omistamisen maailmassa. Yhtiökokouksesta on tehtävä joko interaktiivinen sähköinen tilaisuus tietyiltä osin tai tietyistä seikoista on voitava äänestää netissä. Näin saadaan pienomistajat mukaan vaikuttamaan. Hyväveliverkostosta on turha odotella tukea tälle.

Jarkko Peltomäki11 Huhtikuu, 2012Arvosijoittaja,

>On käsittämätöntä, että monien arvovaltaisten tahojen mielestä ainoa oikea >sijoituskohde on “suomalainen korkeaa osinkoa maksava osake”. Kiitos että >paljastit tuon mantran taustan…

Kyllä se on mielenkiintoista:) Olisi myös, että joku joskus laskisi yhteen sen, että mitä tämä uutinen

“Suomalaisyhtiöiden osinkotuotto maailman huippua”

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=201204148521

ja tämä uutinen

“Varo liian hyvää osinkotuottoa”

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/varo+liian+hyvaa+osinkotuottoa/a798308

yhdessä tarkoittaa…;)

Jarkko Peltomäki11 Huhtikuu, 2012SH,

Jokin äänestysmenetelmä netissä voisi olla hyvä… Kirjaudut, esim. pankkitunnuksilla äänestyksiin.

Olen kuitenkin aika varma, että ne samat tahot, jotka nyt lobbaavat piensijoittajien määrän lisäämikseksi, yrittäisivät kaikin tavoin estää yllä tällaiset järjestelyt…

J. Vahe11 Huhtikuu, 2012Jarkon viimeiseen kommenttiin. KOP-vainaa otti käyttöön yhtiökokouksissa konttorien kautta tapahtuvan postiäänestyksen. Siinä sai kyllä vapaasti äänestää esim. sen puolesta, että hallitukselta olisi evätty vastuuvapaus. Uudistus tuli vain liian myöhään ja osakkaat olivat KOP:lle liian lojaajeja nähdäkseen Kouri-kauppojen sopimattomuuden yms.

Arvosijoittaja12 Huhtikuu, 2012>Olisi myös, että joku joskus laskisi yhteen sen, että mitä tämä uutinen ja tämä >uutinen yhdessä tarkoittaa…;)

0+0 = 0:) Kaksi juttua joissa ei ole riittävästi informaatiota, että mitään päätelmiä kannattaa tehdä. Eivät siis tarkoita yhdessä eivätkä yksinään mitään – ei ainakaan mitään millä on arvoa.

Erityisesti Nefousen “helmet” lähinnä naurattavat. Kaverin fundin TER = 8,73% ja tuohon hintaan saa viisauksia kuten “Korkea osinkotuotto voi johtua myös osakkeen valmiiksi halvasta hinnasta, ja halpa hinta puolestaan odotettavissa olevista vaikeuksista”.

Arvosijoittaja

Jarkko Peltomäki12 Huhtikuu, 2012Arvosijoittaja,

Korkea osinkotuotto voi johtua siitä, että odotukset yrityksen tulevaisuudesta ovat heikot tai se voi olla merkki aliarvostuksesta ja siitä, että osake on “halpa” (vrt. esim Nokian osinkotuoton kehitys viime vuosilta). Ei siihen siis ketään tarvita siis sanomaan mitään, mutta palikat pyörii irrallaan julksiuudessa irrallaan…

Kaksi näkökulmaa asiaan, mutta suomalaisen osakkeen tapauksessa, se on aina hyvä asia. Nokian tapauksessa korkea osinkotuotto oli hyvä indikaatio huonosta tulevaisuudesta, mutta julkisuudessa sitä pidettiin merkkinä halpuudesta.

Kaiken logiikan perusteella, joku voisi sanoa, että Suomalaisten yritysten korkea osinkotuotto kertoo edessä olevista vaikeuksista ja huonosta johtamisesta, mutta ei…

Jarno Lönnqvist12 Huhtikuu, 2012Piksussa moni kirjoittelee fiksuja. Viittaan itseeni, koska ne löytää helpoiten:
http://www.piksu.net/artikkeli/p%C3%B6rssin-harhak%C3%A4sityksi%C3%A4-osa1-korkean-osinkotuoton-osakkeet-tuottavat-hyvin

Arvosijoittaja12 Huhtikuu, 2012Jarkko,

Yksittäisen yrityksen yksittäinen tunnusluku kertoo ainoastaan sen, mitä tunnusluku mittaa. Esimerkiksi Nokian 4% osinko kertoo että Nokia maksaa neljä prosenttia osinkoa verrattuna senhetkiseen pörssikurssiin. Kaikki muu on tulkitsijan omaa päätelmää ja arvausta yrityksen tulevaisuudesta. Lehtijutuissa päädytään usein hämmästyttäviin johtopäätöksiin vain muutaman tiedonjyvän perusteella, mutta sijoitusjournalistia mitataankin jutuilla eikä sijoitustuloksilla.

En olisi valmis vetämään minkäänlaista johtopäätöstä siitä, että suomalaisten large cap -yritysten keskimääräinen osinkotuotto on korkeampi kuin muualla.

Jarkko Peltomäki12 Huhtikuu, 2012“Esimerkiksi Nokian 4% osinko kertoo että Nokia maksaa neljä prosenttia osinkoa verrattuna senhetkiseen pörssikurssiin. Kaikki muu on tulkitsijan omaa päätelmää ja arvausta yrityksen tulevaisuudesta.”

http://www.investopedia.com/terms/d/ddm.asp#axzz1row5TKIF

Arvosijoittaja12 Huhtikuu, 2012Nyt en ymmärtänyt tuon linkin pointtia?

Jo Gordonin malli vaatii arvausta osinkojen kasvuvauhdista ja tuotto-odotusta. Eli arvausta yrityksen tulevaisuudesta…

Jarkko Peltomäki12 Huhtikuu, 2012Mitä tapahtuu, jos malliin laittaa osingon ja osakkeen hinnan?

Arvosijoittaja12 Huhtikuu, 2012Kaavasta saa ulos markkinan kasvuodotuksen edellyttäen että uskoo määrittäneensä discount raten samalla lailla kuin “markkina” ja lisäksi uskoo käyttävänsä samankaltaista mallia kuin muut.

J.Peltomäki12 Huhtikuu, 2012Niin… Ehkä joku sijoittaja hinnoittelee osinkojen kasvuodotuksen käänteisesti osakkeen hintaan. Osakkeen hintaan voi toki vaikuttaa moni tekijä, mutta hieman pelkään, että kasvuodotusten laskiessa sijoittajat myyvät osaketta ja näin ollen osakkeen hinta laskee, joten kasvuodotukset ovat yksi selitys korkealle osinkotuotolle.

Osakkeen tunnusluku on seurausta jostakin kuten esim. veren alkoholipolipitoisuus. Samalla tavalla voisi sanoa, että 2 promillea veressä kertoo veren alkoholipitoisuuden ja siinä se. Alkoholipitoisuuteen vakuttaisi kuitenki esim. se että paljonko olisin juonut suhteessa painooni. Jos kerron pelkän vereni promillepitoisuuteni sinulle, voit tietysti alkaa vääntämään, että et tiedä tarkkaa mallia miten elimistöni polttaa alkoholia, kauanko olen juonut ja paljonko painan. Mutta kyllä kuka tahansa ymmärtää, että veren promillemäärä kertoo jotain siitä, että paljonko viinaa on juotu. Samalla tavalla osinkotuotto ja p/e kertovat jotain kasvuodotuksista…. ellei jonkun sijoittajan mallissa osinkojen kasvulla ole mitään väliä.

Arvosijoittaja13 Huhtikuu, 2012Nokian 4 prosentin osinko on trikkikysymys.. Nokian nykyistä ahdinkoa ei olisi muutama vuosi sitten pystynyt ennustamaan minkään Nokian tunnusluvun perusteella. Useimmat arviot osakkeen halpuudesta perustuivat enemmän tai vähemmän sofistikoituneeseen ekstrapolointiin menneisyyden datasta. Koko ekosysteemi Nokan ympärillä kuitenkin muuttui perustavanlaatuisesti ja suurin osa arvosta siirtyi Applelle ja Androidiin. Nokian arvostusta pelkästään yrityksen tunnuslukuja saatikka vain osinkotuoton perusteella miettinyt ei nähnyt metsää puilta.

Juodun viinan määrää voi päätellä monin tavoin, mutta lähes jokainen vaatii muitakin tunnuslukuja kuin promillemäärän veressä. Esimerkiksi juomarin paino lienee oleellinen tieto. Painon ja promillemäärän avulla saadaan aikaan jonkinlainen arvio, jota voitaisiin parantaa jos tiedettäisiin milloin viina on juotu jne. Ainoa fakta, mitä promillemäärä veressä välittää, on promillemäärä veressä – kaikki muu on päätelmää joka riippuu käytetystä mallista ja oletuksista.

Yllä olevassa ryyppäysesimerkissä (joka muuten on ajankohtainen näin perjantaina:)) tuo promilletietokaan ei ole tarkka, vaan riippuu mittarista. Oikea arvo on 2 +/- toleranssi. Kun tuollaisia epätarkkoja ennusteita ja arvioita pinotaan päällekkäin, saadaan usein arvio, jonka vaihteluväli on käyttökelvoton – markkinan kasvuoletuksella 8% +/- 20% on harvoin käyttöä.

Sijoittaja ei voi koskaan kehittää täydellistä mallia kohteensa tulevaisuudesta, vaan joutuu tyytymään jonkinlaiseen yleensä karkeaan arvioon. Tuosta arviosta on parasta ymmärtää oman analyysin rajoitukset ja tarkkuus – useimmiten arviossa on niin paljon epävarmuustekijöitä että sijoittajalla ei ole minkäänlaista etua ja markkina on siis sijoittajan näkökulmasta hinnoitellut kohteen tehokkaasti.

Media on täynnä heikosti perusteltuja väitteitä alkaen lähes banaalista markkinan liikkeiden kommentoinnista, kun juttua pitää saada ulos. Sijoituspäätösten tekeminen tuollaisen tiedon perusteella lienee yhtä tuottavaa kuin se kuuluisa apinan tikanheitto:) Eli siis ”kertoo jotain” on kaukana faktasta. Tunnusluku voi olla oire jostain, mutta tauti on paras diagnosoida laajemman datan ja analyysin perusteella ennen johtopäätösten tekemistä.

Jarkko Peltomäki13 Huhtikuu, 2012Arvosijoittaja,

Nyt en kyllä tiedä, että mitä pitäisi enää extrapoloida ja en ymmärrä, että mitä vastaan sinä yrität väittää.

Kyllä minulle korkea osinkotuotto kielii siitä, että odotukset osinkojen kehityksestä ovat heikot ja näin myös sattuu tapahtumaan. Googleta vaikka “Characterizing the Ability of Dividend Yields to Predict Future Dividends”

Myös Nokian tapauksessa osinkotuotto oli korkea ennen kuin sitä laskettiin ja samoin tapahtui monelle korkeaa osinkotuottoa tarjoavalle eurooppalaiselle yritykselle.

Valitettavasti sijoittajalla ei koskaan ole täydellistä tietoa ja asioita joudutaan päättelemään. Mutta eiköhän tehdä niin, että tämä oli tässä. Minä sijoitan omia rahojani ja sinä sijoitat omia rahojasi.

Arvosijoittaja13 Huhtikuu, 2012Keskimäärin korkea osinkotuotto varmasti korreloi heikkojen kasvuodotusten kanssa.

Sijoitan itse pieneen määrään huolella valittuja kohteita. Keskitetyssä salkussa analyysin laatutason täytyy olla korkea, eikä sitä voi perustaa tuollaisiin yleistyksiin. Tässä lienee keskustelun fundamentaalinen ongelma – sinä kirjoitat yleisistä mekanismeista, minä analyysin laatutasosta.

Olen samaa mieltä kanssasi, että keskustelu ei näytä konvergoitutuvan, eikä sitä kannata tästä enää jatkaa.

Arvosijoittaja17 Huhtikuu, 2012Juu ja vielä mahdollisimman nopeasti netistä lukaistuista uutisista ekstrapoloituihin päätelmiin nojautuen.

http://xkcd.com/605/

Toisinaan täytyy ostaa niin kiivaasti, että tulee typon takia ostettu väärä lappu, mutta tekevälle sattuu.

J.Peltomäki17 Huhtikuu, 2012Hei arvosijoittaja,

Joo, olen kyllä nyt sanaton…:)

Arvosijoittaja18 Huhtikuu, 2012Niin minäkin. Pyydän anteeksi kommentointia, vaikka lupasin lopettaa. En voinut vastustaa kiusausta vastata Vaheen kommenttiin:)

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit