Kohtuulliset osinkonäkymät palvelusektorissa

Kommentissamme 18.9.2011 (“Osinkotuotto luonnottoman korkea”) käsiteltiin yleisellä tasolla pörssin nykyistä poikkeuksellisen korkeaa osinkotuottoa. Viime kevään osingoilla tämä tuotto on edelleen keskimäärin lähes kuuden prosentin tasolla. Kolmessa kommentissa tarkastelemme nyt vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden osinkonäkymiä. Ensin on vuorossa palveluelinkeinot. Myöhemmin käsittelemme teknologiateollisuutta (konepajat ja metallien perusteollisuus) sekä lopuksi muuta teollisuutta.

Epävarmuus tulevasta taloudellisesta kehityksestä on nyt tavallista suurempi. Tämän takia osinkoarviot ovat vain suuntaa antavia. Tätä kirjoitettaessa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsaukset ovat vielä pääosin julkistamatta. Niistä saamme todennäköisesti lisävalaistusta osinkoarvioiden tekemiseen. Epävarmuudesta huolimatta tulevien osinkojen pohtiminen ei ole turhaa ajankäyttöä, sillä vähävelkaisilla, kannattavilla ja anteliasta osinkopolitiikkaa harjoittavien yritysten mahdollisuudet selvitä kunnialla tulevista koettelemuksista on muita yrityksiä parempi.

Seuraavassa käsitellään palveluelinkeinoja edustavia pörssiyhtiöitä, ja ensimmäisenä vuorossa on Euroopan velkakriisin ytimessä oleva pankkiala. Rahalaitoksemme kuuluvat maanosamme parhaimmistoon, mutta tartuntariski on olemassa. Rahoitusmarkkinoiden turbulenssi rasittaa kannattavuutta alaskirjausten muodossa. Voimistuneet vaatimukset pankkien pääomittamiseksi saattavat myös heijastua osinkopäätöksiin. Tästä huolimatta uskomme, että sekä Nordealla että Pohjola Pankilla on halua ainakin marginaalisesti nostaa osinkojaan psykologisista syistä. Nordeassa saattaisi tulla lisäsentti viime kevään 0,29 euroon ja Pohjola Pankissa (sarja A) pari-kolme senttiä viime kevään 0,40 euroon. Kummassakin tapauksessa osinkotuotto olisi viitisen prosenttia. Tämä tosin edellyttää, ettei velkakriisi kärjisty.

Rahoitusryhmään voi myös laskea Nordean suuromistajaa Sampoa, joka lisäksi harjoittaa vahinko- ja henkivakuutustoimintaa. Markkinoiden levottomuudesta huolimatta yhtiön tulos näyttää kehittyvän vakaasti. Uskomme, että osinko nousee ensi keväänä. Nousua voisi parhaimmillaan tulla jopa kymmenisen senttiä lisää viime keväiseen 1,15 euroon. Nykykurssilla osinkotuotto olisi varsin hyvä eli runsaat kuusi prosenttia.

Operaattoreiden kassavirta pysyy vahvana; olkoon taloustilanne melkein mikä tahansa. TeliaSonera maksanee vähintään yhtä paljon kuin keväälla eli 2,75 kruunua. Itse uskomme, että osinkopolitiikkansa mukaisesti yhtiö pyrkii osingon lievään korottamiseen. Elisa on vuodesta 2004 harjoittanut erittäin osakasystävällistä osinkopolitiikkaa, minkä ansiosta osakekurssi ei ole juuri lainkaan kärsinyt viime aikojen pörssiromahduksessa. Anteliaan osingonjaon jatkaminen edellyttäisi nykyistä enemmän tuloseuroja. Ensi vuonna osinko pysynee kuitenkin entisessä 1,30 eurossa, jota jaettaneen yhdessä tai kahdessa erässä. Osinkotuotto pysynee siis ruhtinaallisena (yli 8 prosenttia).

Vuokrausyhtiöiden Cramon ja Ramirentin osinkonäkymät ovat heikohkot, sillä hyvässä vauhdissa ollut suhdannenousu loppui kesken. Odotamme kummaltakin noin 0,20 euron osinkoa, mikä ei houkuttele osinkosijoittajaa.

Kahden suuren kauppayhtiön Keskon ja Stockmannin käyrät menevät eri suuntiin. Keskon tulos paranee kuluvana vuonna. Osinkokin voi nousta 10-20 senttiä viime kevään 1,30 eurosta, minkä ansiosta osinkotuotto ylittäisi selvästi viisi prosenttia. Ainoastaan joulumyynti voi pelastaa Stockmannin tuloksen. On syytä varautua tuloksen heikkenemiseen. Yhtiöllä saattaa olla vaikeuksia pitää 0,82 euron osinkonsa ennallaan.

Hitaasti kasvava mutta hyvänä osingonmaksajana tunnettu Tieto raportoinee kuluvana vuonna lievästi parantuneesta tuloksesta. Uskomme, että tämä tulee näkymään myös ensi kevään osingossa, vaikka perinteisesti suurehko jakosuhde estää suuria muutoksia. Oma veikkauksemme tulevaksi osingoksi on 0,75 euroa (viimeksi 0,70 euroa).

Tuuliajolla oleva Lassila & Tikanoja lienee edelleen ilman vakituista toimitusjohtajaa. Kurssi on historiallisestikin erittäin alhaisella tasolla ja ala sinänsä erittäin mielenkiintoinen. Tuloskehitys on jo pitkään ollut tasaisen heikohko ja osinko on pysynyt 0,55 eurossa vuodesta 2006 alkaen. Yhtiö siirsi kuitenkin elokuussa ylikurssirahaston 51 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, mikä kasvattaa merkittävästi jakokelpoisia varoja. Ehkä me tästä voisimme odottaa lievää muutosta parempaan tylsään osinkosarjaan?

Meillä on osakkeita kaikissa muissa yllä mainituissa yhtiöissä paitsi Nordeassa.

Kim Lindström

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Uusi osinkokausi on jo käynnistynyt! | Nordnet Blogi10 Tammikuu, 2012

[…] Itse olemme osallistuneet keskusteluun neljällä kommentilla (Osinkotuotto luonnottoman korkea, Kohtuulliset osinkonäkymät palvelusektorissa, Konepajojen vuosi 2011 yllättävän vahva sekä Teollisuus menestyy velkakriisin varjossa). […]

Konepajojen vuosi 2011 yllättävän vahva | Nordnet Blogi10 Tammikuu, 2012[…] korkea käsiteltiin pörssin nykyistä poikkeuksellisen korkeaa osinkotuottoa. Kommentissamme Kohtuulliset osinkonäkymät palvelusektorissa tutustuttiin pörssin suurimpien palveluyritysten osinkotilanteeseen. Nyt tarkastelun kohteena ovat […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
16.05.2014 05:00

Tutkija Ernst Nolte oli Saksassa 1986 ke4ynniste4me4sse4 ns. historioitsijoiden kistaia ve4itteelle4e4n, jonka mukaan (rajusti tiiviste4en) kansallissosialismin toimeenpanema juutalaisten joukkomurha oli vain reaktiota site4 ajallisesti edelte4neeseen Stalinin kommunistiseen Gulagiin. Historikerstreitissa esitettiin myf6s ne4kemyksie4, joiden mukaan kansallissosialistinen Saksa oli hyve4lle4 asialla taistellessaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta iski kirveense4 kiveen sodassa le4nsiliittoutuneita vastaan ja ennen kaikkea juutalaisia murhaamalla. Sellaisiakin puheenvuoroja on esitetty, joiden mukaan Saksa (ja Suomikin sen mukana 1941-1944) ke4vi Kylme4e4 sotaa neukkuja vastaan jo ennen kuin Kylme4 sota oli alkanutkaan, ja oli siten kommunistista totalitarismia vastaan eurooppalaisen sivistyksen puolesta ke4ydyn taistelun pioneeri. Eli on site4 ideologisen aidan toisellakin puolella pyritty vetoamaan kauniisiin… Lue lisää >>