Kivijalkapankit tiensä päässä?

Kivijalkapankit ovat viime vuosina sulkeneet konttoreita ja siirtäneet asiakaspalvelun verkkoon. Peruspankkitoiminnan katteet on saatava kuntoon. Samalla pankit ovat huoletta laiminlyöneet asiakkaidensa useimmin käyttämän toiminnon kehittämistä.

Maksaminen synnyttää edelleen jonoja lounasravintoloissa ja kaupoissa. Muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat. Perusteltu kysymys kuuluu, kulkevatko kivijalkapankit dinosaurusten jalanjälkiä? Vai onnistuvatko pankit kääntämään jopa kuusi sukupolvea vanhat järjestelmänsä ja uudistamaan asenteensa nykyaikaan tarpeeksi nopeasti?

Teknologia on luonut mahdollisuudet täysin uudenlaisille pankkipalveluille joita muutaman vuoden ikäiset start-upit hyödyntävät edukseen.

PayPal

PayPal on palvelu jolla voit maksaa ostoksesi netissä antamatta luottokorttitietosi uuden ostoksen yhteydessä tuntemattomalle vastapuolelle. PayPal maksaa ostoksesi ja veloittaa luottokorttiasi.

PayPal mahdollistaa kuitenkin myös rajat ylittävät rahasiirrot. Vuonna 2013 näitä kertyi 180 miljardin edestä. Lisäksi nämä PayPalin kansainväliset rahasiirrot ovat ilmaisia mikäli varat lähtevät PayPal tililtäsi (eikä luottokortilta).

Luottokortit

Luottokorttitoimijat MasterCard, Visa ja American Express ovat lähteneet uusien teknologioiden kyytiin. Tämä oligopoli kuuluu nykykehityksen voittajiin, koska se osaa hinnoittella palvelunsa mahdollistaessaan uusia teknologioita.

Uusissa maksuratkaisuissa fokus onkin usein maksutapahtuman helppoudessa tai puuttumisessa, eikä niinkään kulujen minimoimisessa.

Puuttuvat maksutapahtumat

Esimerkki palvelusta jossa maksutapahtuma “puuttuu” on viihteen tavaratalo iTunes. Sisään kirjautuneena voit ostella mitä lystäät ja maksut kerääntyvät luottokortillesi. Toinen esimerkki on Wolt, jonka avulla älypuhelimellasi voit tilata ja maksaa ruuat valmiiksi, noudettavaksi, ravintolassa syötäväksi tai kotiin kuljetettuna. Ei enää jonottamista.

Woltin avulla voitkin hoitaa suurimman osan arkipäivämaksamisesta huomattavalla helppoudella. Lounas ja kahvilaostokset edustavat normikuluttajan maksutapahtumista selkeää enemmistöä. Mikäli palveluun vielä liitettäisi ruokakauppaostokset, Woltin arkipäivämaksamisen potentiaali kattaisi (lähes) kaiken oleellisen.

NFC

Vaativammissa, mutta samalla huomattavasti harvempilukuisissa ostoksissa, kuten esimerkiksi vaateostoksissa tarvitaan usein “paikallista” maksutapahtumaa. Luottokorttitoimijat, eivätkä pankit ovat kuitenkin myös näissä uusien teknologisten maksuratkaisujen mahdollistajia.

Euroopassa älypuhelinten lähilukutekniikkaan perustuva NFC -maksaminen on käytössä MasterCard- ja Visa-korteilla lähes kaikissa maissa. Peukalo vaan puhelimesi sormenjälkilukijaan ja pyyhkäisy niin ostokset on maksettu. Suomessa ollaan vasta ottamassa käyttöön tätä uutta tekniikkaa.

Vertaislainat

Pankit eivät säästy kilpailulta lainaamisessakaan vertaislainaamisen (peer-to-peer lending, joukkorahoitus – crowd funding) yleistyessä. Siinä kuluttajat voivat lainata toisilleen suoraan palveluntarjoajan välityksellä, ilman pankkia tai luottolaitosta. Kuluttajien vakuudettomissa vertaislainaamisissa lainakorko on suomessa jossain vippi-lainojen ja luottokorttien välillä, ulkomailla se on näitä alempi. Vakuudellisissa yrityslainoissa korot lähentelevät markkinakorkoja.

Suurimpien vertaislainaajien vuosittaiset lainamäärät liikkuvat miljardeissa ja vuosittainen kasvu on lähes sadan prosentin luokkaa. Yksittäiset lainamäärät liikkuvat muutaman sadan euron ja muutamaan kymmeneen tuhannen euron välillä. Yhdysvalloissa kuitenkin jopa miljoonalainat saattavat hoitua vertaislainoilla. Myös viranomaisten asenteet vertaislainaamista kohtaan on ainakin tähän mennessä ollut ilmeisen myönteistä.

Lisäarvopalvelut

Paitsi rahansiirroissa, maksamisessa ja lainaamisessa, pankkien asiakkaista kilpaillaan myös lisä-arvoa tuottavilla palveluilla. Esimerkiksi suomalainen Holvi tarjoaa yrittäjille lisäpalveluita joista pankkiasiakkaat voivat vain uneksia.

Holvista saat käyttötilin, verkkokaupan, laskutustyökalut ja kulukorvaukset sekä raportit käyttöösi ilmaiseksi ilman kiinteitä kuluja. Samalla voit kuitenkin tehdä suoria tilisiirtoja samaan tapaan kuin perinteiseltä pankkitililtä.

Asiakaslähtöistä palveluntarjontaa… anyone?

Yritysasiakkaiden lisäksi niin sanotun big datan aikakautena kuvittelisi että pankit hyödyntäisivät omissa putkissaan liikkuvaa tietoa asiakkaidensa käyttäytymisestä. Pankit kuitenkin hyödyntävät tästä tiedosta vain noin 10 prosenttia. Miksi pankit eivät esimerkiksi asiakasprofiilien pohjalta tarjoa asiakaslähtöisiä palveluita olemassa olevan tiedon pohjalta?

Näin esimerkiksi vastavalmistunut opiskelija työn saatuaan voisi saada valmiin tarjouksen siitä, miten säännöllisen tulonsa kannattaisi hallinnoida. Esimerkiksi älypuhelinsovelluksella viesti “nämä vakuutukset, säästämiset ja kulutustavat ovat muiden saman profiilin omaavien henkilöiden käytössä: otetaanko käyttöön? Kyllä/ Ei / Räätälöi”. Profiileja voisi sitten olla vaikka yksinhuoltaja-isästä lottovoittajaan.

Pankkien legacy:t

Syyksi pankkien näennäiselle toimimattomuudelle kilpailun kiristyessä ilmoitetaan usein raskas järjestelmäkokonaisuus joka lisäksi osaltaan on todella vanhaa. Tätä järjestelmien tilkkutäkkiä on lisäksi vaikea lähteä kehittelemään kun ehdotetun päivityksen vaikutusta on mahdotonta etukäteen arvioida. “Täytyy testata”, ja niin aikataulut sitten paukkuvat, uusien kilpailijoiden ajaessa oikealta ja vasemmalta ohi.

Suurten pankkien järjestelmätoimittaja Temenos on kuitenkin onnistunut siirtämään pankkialustansa kokonaisuudessaan pilveen, koeajattanut sitä Afrikassa missä älypuhelimet ovat ensimmäinen/ ainoa olemassa oleva asiakasrajapinta ja mahdollistanut mikropankkitoiminnan pyörittämisen kannattavasti. Vaihtoehtoja siis löytyy.

Kivettyneet kivijalat

Jotkin, varsinkin pienemmät pankit ovatkin viime aikoina tehneet kattavia järjestelmähankintoja ja päivittäneet strategiansa nykyaikaan. Pankkipalvelumyllerryksessä näyttääkin ensimmäistä kertaa siltä, että skaalabisneksessä eivät pärjää isot, vaan pienet.

Isojen pankien tilannetaju ei näytä riittävän tarpeeksi merkittäviin järjestelmä- ja asennemuutoksiin. Nopean muutoksen aikaan, vain nopeat sopeutujat selviävät. Siinä dinosaurukset ovat tunnetusti heikoilla.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club