Kilpailuedut Helsingin pörssissä, B+ luokka

Viimeviikolla aloitin uuden kirjoitussarjan, missä käsittelen OMXH yhtiöitä ja niiden kilpailuetuja. Edellisellä viikolla kävin läpi ”parhaan A luokan” eli ne yhtiöt joilla on mielestäni OMXH:n vahvin kilpailuetu. Tässä kirjoituksessa käyn läpi luokan B+, eli ne yhtiöt joiden kilpailuetu on myös vahva ja näin ollen ne soveltuvat myös mainiosti salkun tukijaloiksi.

Yleisesti ottaen on pakko todeta, että myös B+ luokka jää Helsingin Pörssin osalta varsin suppeaksi ja A ja B+ luokassa on yhteensä vain reilut 10 yhtiöitä koko pörssimme osalta. Pörssissämme ei yksinkertaisesti ole erityisen montaa yhtiöitä joilla olisi vahva saatikka sitten kestävä kilpailuetu. Tarkastelussa minulla on mukava ainoastaan ne yhtiöt jotka tunnen ja joiden kilpailuetua kykenen järkevästi arvioimaan. Esimerkiksi monien pienten teknologiayritysten osalta minulla ei ole kompetenssia arvioida niiden kilpailuetua. Tuloskehityksen perusteella näiden yhtiöiden kilpailuedut eivät kuitenkaan vaikuta erityisen vahvoilta.

Rapala: Rapalan kilpailuetu perustuu etenkin sen omiin brändeihin ja niiden vahvaan hinnoitteluvoimaan. Jokainen uistimia joskus ostanut tietää varmasti kuinka suuret hintaerot merkkiuistinten ja kaupan omien brändien välillä on (sama koskee myös muita brändättyjä kalastusvälineitä). Lisäksi Rapalalla on myös tietyissä tuoteryhmissä selkeätä mittakaavaetua (esimerkiksi uistimissa jossa se on maailman suurin valmistaja). Toinen osa Rapalan kilpailuetua perustuu yhtiön jakeluverkostoon. Yhtiön jakeluverkosto on erittäin laaja (varsinkin, kun se suhteutetaan Rapalan liikevaihtoon). Jakeluverkostoa selvästi tärkeämpi kilpailuetu on kuitenkin yhtiön brändit, sillä ilman brändejä Rapala tuskin saisi riittäviä volyymejä aikaan jakeluverkostonsa kannattavaa pyörittämistä varten. Rapalan brändeihin pohjautuva kilpailuetu on mielestäni myös erittäin kestävä, sillä uistinten ja muiden kalastusvälineiden teknologinen kehitys on hidasta (ei kelkasta putoamisen riskiä) ja asiakkaat ovat hyvin brändiuskollisia. Jotain kilpailuedun kestävyydestä kertoo se, että sana Rapala on synonyymi uistimille useissa maissa.

Kesko: Vaikka Keskon muut osat eivät mielestäni omaa merkittävää kilpailuetua, on sen Ruokakaupan kilpailuetu Suomessa niin valtava, että sitä ei voida sivuuttaa kilpailuedusta puhuttaessa. Lisäksi Ruokakauppa tekee Keskon tuloksesta tällä hetkellä yli 80%. Sen Ruokakaupan kilpailuetu Suomessa perustuu hyvin yksinkertaiseen asiaan: volyymi, volyymi, volyymi. Keskon markkinaosuus Suomessa on hieman yli 35% ja kilpailija S-Ryhmän noin 45%. Yhdessä nämä kaksi yhtiöitä dominoivat Suomen päivittäistavaramarkkinaa mielin määrin. Arvoketjussa tämä heijastuu siten, että tuottajilla Suomessa on täysin olematon hinnoitteluvoima. Atria, HK, Saarioinen yms. ovat helisemässä neuvotteluissa jättiläisiä vastaan, sillä jommankumman kaupan puuttuminen niiden asiakaslistalta tarkoittaisi täydellistä katastrofia. Yksinkertaisuudessaan siis Kesko kykenee volyyminsä turvin painamaan omat kulunsa erittäin matalalle tasolle ja puristamaan erinomaiset hinnat tuottajiltaan volyymin ansiosta. Tämän ansiosta yhtiö kykenee tarjoamaan tuotteet kuluttajille edullisemmin ja kuten jokainen tietää, niin isot massat äänestävät aina lompakollaan. Ei siis ole mikään ihme, että Keskon ruokakauppa on eräs Euroopan kannattavimpia ruokakauppoja ja sen kannattavuus on samalla tasolla Walmartin ja Tescon kanssa. Ruokakaupan kilpailuetu on käytännössä mahdoton murtaa tästä hyvänä osoituksena Lidl & Suomen Lähikauppa, jotka eivät kovista ponnisteluista huolimatta ole onnistuneet edes värähdyttämään Suomen päivittäistavaramarkkinan tilannetta.

Revenio Group: Revenio Groupin omistava Icare on kokonaisuutena lähes uskomattoman hyvä liiketoiminta (tasainen +20% kasvu, marginaalit +40%) ja sitä suojaa erittäin vahva patenteilla suojattu kilpailuetu. Revenio Group on B+ ryhmässä puhtaasti sen takia, että liiketoiminnan muut osat (call center, kumiveneet yms.) eivät näkemykseni mukaan sisällä merkittäviä kilpailuetuja. Pelkkää Icarea tarkastellessa sen paikka on selkeästi parhaassa A luokassa. Ainoa miinus Icaren kilpailuetuun syntyy patenttien verrattain lyhyestä juoksuajasta, sillä ensimmäiset merkittävät patentit raukeavat jo vuonna 2019. Vaikka näiden patenttien raukeaminen tuskin tulee yhtiön tuloskehitystä vielä erityisemmin romahduttamaan, niin on helppo veikata, että se tulee lisäämään kilpailupainetta.

Wärtsilä, Outotec, Metso, Valmet, Ponsse: Näiden kaikkien konepajayhtiöiden kilpailuetu perustuu pitkälti teknologiseen etumatkaan ja sen tarkka kvantifioiminen on lähes mahdotonta. Syy miksi nämä yhtiöt kuuluvat B+ luokkaan A-luokan sijasta on mielestäni selkeä, niiden liikevoittomarginaalit eivät ole merkittävästi kilpailijoiden tasoja korkeammat ja niiden marginaalit eivät levene liiketoiminnan volyymin kasvaessa. Näin ollen kilpailuetujen vahvuus ei mielestäni täytä A-luokan kriteerejä (vrt. Kone). Yksittäisissä tuoteryhmissä monilla B+ luokan konepajoilla on erittäin vahva ja kestävä kilpailuetu, mutta nämä kattavat vain osan yhtiöiden portfoliosta, eivätkä näin ollen riitä nostamaan niitä parhaaseen A luokkaan. Osalla näistä konepajoista on myös selkeitä mittakaavaetuja (esim. Valmetin markkinaosuus monissa tuoteryhmissä ~50%). Nämä suuret markkinaosuudet eivät myöskään heijastu yhtiöiden marginaaleihin ja tämä niin ikään puoltaa niiden paikkaa B+ luokassa. Yhtiöiden kilpailuedun kestävyyttä on käytännössä täysin mahdoton arvioida, mutta teknologian jatkuvasta kehityksestä johtuen sitä ei mielestäni voida pitää erikoisen kestävänä.

RaisioRaision kilpailukyvyn keskiössä ovat sen brändit, jotka se on hankkinut pitkälti yritysostoilla. Raisio on onnistunut muutamaan itsensä vahvaksi länsi-eurooppalaiseksi kuluttajatuoteyhtiöksi viimeisen 10 vuoden aikana ja yhtiön riippuvuus Suomesta on verrattain pieni. Näin ollen se ei kärsi Atrian&HKScanin tapaan Keskon ja S-Ryhmän murhaavan kovasta neuvotteluvoimasta. Yhtiön marginaalit ovat jatkuvasti kehittyneet positiivisen suuntaan liiketoiminnan volyymin kasvun myötä, joka viestii mielestäni brändien vahvuudesta. Yhtiön brändiliiketoiminta tekee tällä hetkellä yli 10 prosentin liikevoittomarginaalia mikä on elintarvikeyhtiölle hyvä taso myös globaalilla tasolla.

Seuraavassa kirjoituksessa siirrytään tarkastelemaan kilpailuedultaan B luokan yhtiöitä.

Omistan osakkeita Revenio Groupissa. Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä sen sisältöä pidä tulkita sijoitussuositukseksi. Kirjoitus edustaa puhtaasti kirjoittajan omia mielipiteitä.

Photo credit: Englishpointers (Hate Sleep Apneoa) / Foter / CC BY-NC-ND

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.