Jukka Oksaharju
Tässä blogimerkinnässä tarkastellaan Helsingin pörssin keskisuurista yhtiöistä (Mid Cap) osinkoyhtiöiden valiojoukkoa, yhdistämällä osinkotuotto ja osingon laatu. Ensin hahmotetaan jokaisen yhtiön nykyistä (viime vuoden toteutunutta) oman pääoman tuottoastetta (ROE-mittaria) ja muodostetaan sen perusteella osingon laatu -luokat siten, että yli 20 prosentin ROE nostaa yhtiön erinomaiseksi, 15–20 prosentin ROE saavuttaa hyvän tason ja 10–15 prosenttiin jäävä ROE oikeuttaa yhtiön kohtuulliseen luokkaan. Heikoksi yhtiöksi valahtaa alle 10 prosenttiin putoavalla oman pääoman tuottoasteella.
Seuraavassa Taulukossa 1 osinkotuottoa ja osingon laatua on sovellettu Helsingin pörssin keskisuuriin yhtiöihin. Osinkotuotto on laskettu osakekursseilla päivämäärältä 19.8.2019 ja vuodelta 2018 jaettavilla (jo keväällä jaetuilla tai päätetyillä) vuosiosingoilla. Tästä poikkeuksena toimii Fiskars, jonka kohdalla laskelmissa on käytetty vuoden 2019 osinkoennustetta. On syytä huomioida, että valtaosa yhtiöistä on jo maksanut osinkonsa kuluvalta vuodelta.
Oman pääoman tuotto (ROE eli nettotulos/oma pääoma) on laskelmissa vuoden 2018 toteuma. Tämän osalta taulukko on luotu vaaka-akselille siten, että mitä enemmän yhtiö sijoittuu kohti oikeaa laitaa, sitä parempi on ollut sen viime vuoden liiketoiminnan laatu tällä mittarilla. Puolestaan vasemmasta laidasta löytyvät yhtiöt ovat osinkotuottoprosentista riippumatta liiketoimien kannattavuudeltaan kyseenalaisia, ainakin peruutuspeilin kuvassa.
Seuraavaksi on muodostettu matriisi siten, että toisena jakoperusteena on osinkotuotto. Yli 5 prosentin osinko nostaa yhtiön erinomaiseen luokkaan. Neljän ja viiden prosentin väliin asettuvalla osinkotuotolla yhtiö yltää hyvälle tasolle. Kolmesta neljään prosenttiin osinkotuottoa nykykurssille maksavat yhtiöt jäävät kohtuulliseen kategoriaan ja alle 3 prosentin osinko pudottaa yhtiön heikoksi matriisin pystyakselilla. Silloin vika ei siis ole välttämättä yhtiön laadussa, vaan osakkeen arvostuksessa, jos tarkastellaan vain osinkotuottoprosenttia.
Jokaisen toki pitää itse arvioida erinomaisen, hyvän, kohtuullisen ja heikon osinkotuoton sekä oman pääoman tuoton tasoa omista lähtökohdistaan. Ympäröivän markkinatilanteen osalta näyttää siltä, että korkotaso markkinoilla pysyttelee edelleen nollan tuntumassa. Siitä perspektiivistä tarkastellen miltei kolmen prosentin osinkotuotto (taulukon mukaan heikko) ei välttämättä ole aivan niin heikko vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin nähden.
Taulukko 1. OMXH keskisuuret yhtiöt (Mid Cap). Osakekurssit 19.8.2019 ja tilinpäätöstiedot vuodelta 2018. Fiskarsin osalta laskelmissa osinkoennuste 2019.
Linkit ykkös- ja kakkoskorin osakkeiden kaupankäyntisivuille:
Osinkotuoton ja osingon laadun yhdistelmä on lähtökohtaisesti parhaimmillaan ykköskorin yhtiöissä. Sijoittajan on kuitenkin ykköskorisijoituksesta huolimatta aina tarkasteltava omatoimisesti sitä, miltä yhtiön tulevaisuus mahtaa näyttää. Taulukossa ykköskoriin on päädytty mekaanisesti historiatarkastelulla ja lopulta tulevaisuus ratkaisee. Erityisen keskeistä ykköskorissa on tarkastella vaaka-akselilla olevaa oman pääoman tuottokykyä. Löytyykö yhtiöltä edelleen eväitä säilyttää erinomainen kannattavuus kilpailluilla markkinoilla asiakkaiden keskuudessa? Kuinka paljon ROE:sta perustuu suhdanteeseen?
Ykköskorin ulkopuolelta haarukoitavia tutustumisen arvoisia kohteita seuloutuu useimmiten vastaamalla kysymykseen, arvostaako sijoittaja enemmän osingon laatua (tulevaa potentiaalia) vai nykyosinkotuottoa (joka yleensä kertoo sekä yhtiön alhaisesta arvostustasosta että osingon korkeasta osuudesta suhteessa yhtiön tulokseen). Todettakoon, että parhaiten tuottavat sijoitukset voivatkin löytyä ykköskorin ulkopuolelta siten, että yhtiö nousee ykköskoriin vasta sijoitusaikana, eikä ole siellä jo ostettaessa.
Lyhyellä aikavälillä tällaista seulontatapaa käyttävän sijoittajan päätehtäväksi jää yleensä seurata osakkeiden hintoja suhteessa yhtiöiden tuloksentekokykyyn ja aloittaa osto-ohjelmia sitä mukaa, kun yhtiöt hintojen laskiessa nousevat riittävän ylös pystyakselilla.
Lopuksi on myös paikallaan muistaa, että taulukko on mekaanisesti laadittu. Se ei sisällä subjektiivista yhtiön kannattavuuden ”normalisointia” tai arviota tulevaisuudesta. Onkin mahdollista, että ROE ei kuvaa kaikkien yhtiöiden kohdalla normaalia ja kestävää tasoa. Taulukko ei myöskään ota kantaa yhtiökohtaiseen trendiin eikä etenkään sen otaksuttuun tulevaan suuntaan. Parhaimmillaan taulukko kuitenkin voi herättää ajatuksia yhtiöistä, joihin kannattaisi tutustua omatoimisesti paremmin. Jos yhtiön nykyistä tilannetta voi pitää väliaikaisesti liian hyvänä tai huonona, tulee ROE normalisoida sijoittajan oman arvion perusteella pitkän aikavälin keskiarvojen pohjalta ja yhdistää nämä laskelmat omaan näkemykseen tulevaisuudesta. Kokonaisuutena taulukko edustaa mekaanisesti joko nykyhetkeä tai historiaa – lopulta tulevaisuus ratkaisee. Siksi listaus ei suoraan sovellu kenellekään sijoitustoimintaa ohjaavaksi välineeksi. Se voi silti toimia herätteenä aloittaa omatoiminen tarkempi perehtyminen yksittäisiin sijoituskohteisiin omista lähtökohdista.
Pikkuguru-uutuuskirjan ennakkomyynti on alkanut!
Kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Pikkuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös yhtenä vaihtoehtona osana sijoituskirjapakettia, joka pyynnöstä sisältää signeerauksen. Pikkuguru on 237-sivuinen ja kovakantinen. Se on painettu Suomessa Otavan kirjapainossa. Ennakkotilatut kirjat toimitetaan ennakkotilaajan etumatkalla elo-syyskuun vaihteessa. Kirjan julkistustilaisuus järjestetään 10.9.2019.
Tilaa Pikkuguru tästä linkistä. Lisätietoa Pikkugurusta ja muista julkaisemistani sijoituskirjoista löydät täältä.
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Tikkurilan ja Stockmannin osakkeita kirjoitushetkellä. Kirjoittaja ei sitoudu päivittämään tähän blogiin omistusmuutoksia tekstin julkaisun jälkeen. Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Teksti ei myöskään ota kantaa tulevaan kehitykseen. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
