Kannattaako IPO?

Muutaman routavuoden jälkeen listautumisannit ovat palanneet kasvavassa määrin otsikoihin. Kauppalehti teki hyvän yhteenvedon viimeisen kolmen vuoden listautumisista, sekä niihin osallistumisen kannattavuudesta. Kannattaako listautumisanteihin sitten osallistua?

Listautumisanti

Listautumisannissa (Initial Public Offering, IPO) yritys listaa osakkeensa pörssiin jatkuvan kaupankäynnin kohteeksi. Listaava yritys voi olla vanha tai uusi, olennaista on se, että yritys sitoutuu tietyn pörssilistan vaatimaan läpinäkyvyyteen. Jatkuva, määrämuotoinen ja säännöllinen informaatiotarjonta on toimivien markkinoiden edellytys.

Paraneva läpinäkyvyys on arvokasta sijoittajien kannalta. Listattua yritystä pidetään usein  20-30 prosenttia arvokkaampana kuin listaamatonta yritystä.

Suomessa osakemarkkinat on käytännössä jaettu First North ja Helsingin pörssin päälistan välillä. Edellisessä on päälistaan nähden hieman kevyemmät informaatio- ja muut vaateet. First North listan kustannukset yritykselle ovat siten pienemmät, mutta sijoittajien kannalta läpinäkyvyys ei ole päälistan luokkaa. Jos pörssin päälista on salonki, niin First North on eteinen. Kolmas, niin sanottu pre-lista onkin sitten lähinnä tuulikaappi.

Miksi listautua?

Kasvutavoitteiden rahoittamiseksi uusia osakkeita voidaan lasketaan liikkeelle pörssilistauksen yhteydessä, oman pääoman kasvattamiseksi. Toinen syy listautua pörssiin voi olla vanhojen osakkeenomistajien halu päästä realisoimaan omistustaan yrityksessä. Silloin vanhat osakkeenomistajat myyvät listautumisannissa merkittävät osakkeet uusille sijoittajille.

Kolmas syy liittyy uskottavuuden nostattamiseen ja markkinointiin yleensä, leviäväthän pörssitiedotteet automaattisesti kaikkien mediatalojen ruuduille uutisoitavaksi. Myös listautumisen synnyttämä markkinahinta yrityksen arvolle voi olla listautumisen peruste, esimerkiksi tulevien yritysjärjestelyiden kannalta.

Yleensä ajurit listautumiseen ovat edellä mainittujen syiden yhdistelmä.

Kannattaako?

Listautumisanteihin osallistuminen on keskimäärin kannattavaa, jos myy osakkeen heti ensimmäisen julkisen kaupankäyntipäivän päätteeksi. Noususuhdanteessa, hypepetyn yrityksen kohdalla enenevässä määrin kuin laman keskellä, jonkin ‘never heard’ yrityksen kohdalla. Keskipitkän- ja pitkän aikavälillä sijoituksena listautumisannit eivät tutkimusten valossa ole yhtä kannattavia kuin jo listatut verrokit.

Pitkällä aikavälillä sijoituskohteella on eroa. Lyhyen aikavälin pörssiliikkeiden sattumanvaraisuudesta siirrytään pitkässä juoksussa enenevässä määrin johdonmukaisuuteen. Pitkässä juoksussa jyvät erottuvat akanoista. Listautumisantien ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä näin ei vielä ole ehtinyt tapahtua.

Paradoksi

Yhden päivän aikavälillä vaikuttaa siis siltä, että annin järjestäjät hinnoittelevat annin keskimäärin vajaan viidenneksen alle tulevaa markkinatasoa. Toisaalta annin hinnoittelu on keskimäärin liian korkea pitkän aikavälin tuoton kannalta. Lähtötasosta ei synny tarpeeksi tuottoa. Tätä epäkohtaa on rahoitustieteissä yritetty selittää aatamin ajoilta asti.*

Selitykset perustuvat muun muassa informaatio-asymetriaan (riski), annin järjestäjän intresseihin (huoli oikeustoimista) ja esimerkiksi omistuspohjan hajauttamisesta (vaikka jotkin sijoittavat haluavat maksaa osakkeesta annin yhteydessä enemmän, hinta säädetään tasolle jolla saadaan laajempi omistuspohja).

Itse näkisin paradoksin selittyvän informaatiopuutteesta. Ennen listausta kukaan ei tiedä mikä yrityksen markkinahinta on. Tästä epätietoisuudesta (listattava yritys) joutuu maksamaan korvausta, ylisuuren tuotto-odotuksen muodossa (alihinnoiteltu anti). Yhden listattuna ollun päivän jälkeen kaikki ovat sitten viisaampia ja riski pienempää.

Joten…

Näyttää siis siltä, että listautumisanneista on keskimäärin ‘pikavoitot’ saatavissa. Jos haluat yrittää hyödyntää ilmiötä, sijoita noususuhdanteen aikaan sellaisiin anteihin joita uutisoidaan Kymmenen uutisissa. Kansainvälisesti hajautettu osallistuminen tuo lisää (mahdollisesti) kannattavia kokemuksia. Muista toki, että mikään paitsi kuolema ja verot ei ole varmaa.

*  No, rahoitustiede on Eugene Fama myötä varsinaisesti ollut olemassa vasta 60-luvulta lähtien, mutta kuitenkin…

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.