<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	 xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" 
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Iran ja ostopaikka kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-lepikon-markkinakatsaus/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-lepikon-markkinakatsaus/</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Fri, 13 Mar 2026 06:48:41 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.7.5</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Urpo		</title>
		<link>https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-lepikon-markkinakatsaus/#comment-241812</link>

		<dc:creator><![CDATA[Urpo]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Mar 2026 06:48:41 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://www.nordnet.fi/blogi/?p=88251#comment-241812</guid>

					<description><![CDATA[&lt;span&gt;&quot;Oliko maanantai koko korjausliikkeen pohja? Hyvin todennäköisesti.&quot;&lt;/span&gt;
&lt;span&gt;Eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.&lt;/span&gt;
12.2.2026: S&#038;P 500 on nyt 4,4 % laskenut 27. tammikuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Nasdaq on 6,4 % laskenut  28. lokakuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Odotan edelleen 10–15 %:n korjausliikettä molemmissa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><span>&#8220;Oliko maanantai koko korjausliikkeen pohja? Hyvin todennäköisesti.&#8221;</span><br />
<span>Eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.</span><br />
12.2.2026: S&amp;P 500 on nyt 4,4 % laskenut 27. tammikuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Nasdaq on 6,4 % laskenut  28. lokakuuta saavutetusta ennätyshuipputasostaan. Odotan edelleen 10–15 %:n korjausliikettä molemmissa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: ilkka		</title>
		<link>https://www.nordnet.fi/blogi/jukka-lepikon-markkinakatsaus/#comment-241783</link>

		<dc:creator><![CDATA[ilkka]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 25 Feb 2026 16:09:27 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://www.nordnet.fi/blogi/?p=88251#comment-241783</guid>

					<description><![CDATA[Maanviljelijöiltä ja paperitehtaan työntekijöiltä voi tietenkin käydä kysymässä, miten kävi työllisten lukumäärälle tuotannon tehostuessa. Globaali talouden kasvu on riippunut pääosin väestön kasvusta ja fossiilipolttoaineiden kasvaneesta käytöstä.

Ja tämä: &quot;Talouskasvun mekaniikka on yksinkertainen: kun tuottavuus nousee, hinnat laskevat tai laatu nousee samalla hinnalla. Ihmiset ja yritykset ostavat enemmän.&quot;

Tässä ei sanota mitään ostovoimasta tai sen jakautumisesta.


Mikäli ostovoiman kasvu syntyy palkkatulojen kasvusta, pitää katsoa, mitä palkkapotille on tapahtumassa. Nyt taitaa olla niin, että USA:ssa yksi promille väestöstä omistaa kymmenesosan kansantalouden varallisuudesta. Sillä voi ostaa paljon hampurilaisia. Tai kryptoja ja Nvidiaa.

Logiikka on myös aika yksinkertaista siinä, että tulevaisuuden tekoälyosaajat saavat entistä parempaa palkkaa ja kuluttavat niin paljon, että talous senkun kasvaa. Yksilötasolla näin voi ehkä käydä, tai sitten ei. Nyt näyttää siltä, että huippuosaajille (ne muutama sata) ei ole palkkakattoa, mutta parin vuoden kuluttua voi käydä niinkuin excel-osaamiselle. Silloin määräväksi tekijäksi voi tulla se, tekeekö tekoäly työt ja maksetaanko sille palkkaa, jota se haluaa käyttää kaikenlaisten tavaroiden ja palvelujen ostamiseen.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Maanviljelijöiltä ja paperitehtaan työntekijöiltä voi tietenkin käydä kysymässä, miten kävi työllisten lukumäärälle tuotannon tehostuessa. Globaali talouden kasvu on riippunut pääosin väestön kasvusta ja fossiilipolttoaineiden kasvaneesta käytöstä.</p>
<p>Ja tämä: &#8220;Talouskasvun mekaniikka on yksinkertainen: kun tuottavuus nousee, hinnat laskevat tai laatu nousee samalla hinnalla. Ihmiset ja yritykset ostavat enemmän.&#8221;</p>
<p>Tässä ei sanota mitään ostovoimasta tai sen jakautumisesta.</p>
<p>Mikäli ostovoiman kasvu syntyy palkkatulojen kasvusta, pitää katsoa, mitä palkkapotille on tapahtumassa. Nyt taitaa olla niin, että USA:ssa yksi promille väestöstä omistaa kymmenesosan kansantalouden varallisuudesta. Sillä voi ostaa paljon hampurilaisia. Tai kryptoja ja Nvidiaa.</p>
<p>Logiikka on myös aika yksinkertaista siinä, että tulevaisuuden tekoälyosaajat saavat entistä parempaa palkkaa ja kuluttavat niin paljon, että talous senkun kasvaa. Yksilötasolla näin voi ehkä käydä, tai sitten ei. Nyt näyttää siltä, että huippuosaajille (ne muutama sata) ei ole palkkakattoa, mutta parin vuoden kuluttua voi käydä niinkuin excel-osaamiselle. Silloin määräväksi tekijäksi voi tulla se, tekeekö tekoäly työt ja maksetaanko sille palkkaa, jota se haluaa käyttää kaikenlaisten tavaroiden ja palvelujen ostamiseen.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
