Joko ostetaan osakkeita, ja miten?

Kokemukset ovat osoittaneet, ettei kukaan pysty ostamaan tai myymään osakkeitaan kurssikäyrän pohjassa tai huipussa. Tämä ei onnistu ainakaan säännönmukaisesti ilman virhearvioita. Pitkäjänteiseltä sijoitustoiminnalta totuus ei kuitenkaan vie menestyksen edellytyksiä. Vuosien mittaan saavutettavaan menestykseen riittää, että osakkeita ostetaan alle yhtiön todellisen arvon eli sen suhdanteiden yli ulottuvan ansainta- ja osinkopotentiaalin. Tarkastelen tässä merkinnässä järkevän osto-ohjelman yleispiirteitä.

Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut nyt 14 prosenttia kuluvan vuoden huippunoteerauksestaan. Yksistään viimeisten kahden viikon aikana osakekurssit ovat pudonneet Suomessa yli 7 prosenttia, miltei pörssin pitkän aikavälin keskimääräisen vuosituoton verran. Edeltävät koko pörssiä koskevat tuottolukemat kertovat yhtiöiden hintojen muutoksista, jotka syntyvät lyhyellä aikavälillä sijoittajien keskinäisen kaupankäynnin tuloksena.

”Find a difference between a business’s intrinsic value and its share price”

Menestyvän sijoittajan on syytä erottaa heti alussa toisistaan yhtiön hinta ja arvo. Ensin mainittu kertoo osakkeen hetkellisen yksikköhinnan (sijoittajien välille määräytynyt). Jälkimmäinen hahmottaa liiketoiminnan pitkän aikavälin osakekohtaista arvoa eli osaketta kohden korvamerkittyjä tulevia voittoja (yhtiön kehityksen tulokset). Käytännössä arvo purkautuu sijoittajille usein kasvavana osinkovirtana.

Kun hinnat ovat nyt hieman laskeneet, saa sijoittaja samalla rahamäärällä tänään lähtökohtaisesti enemmän ”arvoa” kuin vielä jokin aika sitten. Tämän edellytyksenä on, että osakkeen kurssilasku johtuu yleisestä markkinatilanteesta, ei yhtiökohtaisesta erityisen negatiiviseksi kääntyneestä uutisvirrasta.

Arvo ja hinta kulkevat pitkällä aikavälillä käsi kädessä. Tämän olen havainnut sekä käytännössä että teoriaan tutustuessa. Ilmiö merkitsee sijoittajalle toisin sanoen sitä, että osakekurssi seuraa yhtiön tosiasiallista kehitystä, kunhan sijoitushorisontti vain on riittävän pitkä. Tässä pitkällä tarkoitetaan ainakin yli viittä vuotta.

Arvon ja hinnan välisessä tandemissa lähtökohta nojaa voimakkaasti rahoitusteoriaan ja se myös luo pohjan osto-ohjelmastrategialle, jossa sijoittaja pyrkii hyödyntämään markkinoiden maanis-depressiivistä lyhyen aikavälin luonnetta. Arvonäkökulman sisäistävä sijoittaja voi itsenäisen ajattelun keinoin pyrkiä ottamaan irti hyödyn laumakäyttäytymisestä. Arvosijoittaja ikään kuin näkee osakkeen osuutena yrityksestä (kuin liiketoiminta olisi listaamatonta), ei jatkuvasti myynnissä olevasta arvopaperista.

Todettakoon silti, että pikavoittoja tämä(kään) strategia ei tarjoa, sillä ”markkinat voivat lasketella vailla järkeä pidempään kuin sinä pystyt säilyttämään maksukykysi”.

Markkinapsykologialla tarkoitan sijoittajien aika ajoin ilmenevää taipumusta laumakäyttäytymiseen. Tämä johtaa epäsäännöllisesti mutta kuitenkin toistuvasti siihen, että yhtiön hinta poikkeaa hetkellisesti arvosta joko pitkäjänteisen nousun aikaansaaman kuplan tai liioitellun romahduksen muodossa.

Hädän ja kiiman hetkinä menestyvä sijoittaja kykenee itsenäiseen ajatteluun, tehden sen pohjalta sijoituspäätöksensä vertaamalla itse arvioimaansa yhtiön arvoa siitä kulloinkin pörssissä maksettuun hintaan. Omien kokemusten valossa arvoa saa yleensä halvalla silloin, kun yleinen näppituntuma on, että osakkeet laskevat varmasti huomennakin.

Tässä merkinnässä en paneudu siihen, milloin osakkeita tulisi lähtökohtaisesti myydä. Sen verran voin kuitenkin todeta, että pitkällä aikavälillä sijoitettaessa laatuyhtiön myynti on vain harvoin järkevää – ainakaan siten, että sijoittaja luopuu koko omistuksestaan kerralla, maksaen ”maksimaalisen” verotaakan voitoistaan. Olen toki vuosien mittaan tehnyt itse useamman virhearvion tässä suhteessa, ja myyntiohjelmien laatimisesta lieneekin syytä kirjoittaa tulevaisuudessa seikkaperäinen, erillinen katsaus.

Hajauta ostot ajallisesti ja tasaisin euromäärin

Yhtä kaikki, haluan tässä merkinnässä painottaa, että kylmähermoisen sijoittajan lähtiessä ostolaidalle kurssiturbulenssin aikana, on yksittäisen osakelajin hankinta usein syytä hajauttaa ajallisesti jakamalla ostoihin varattu euromääräinen summa usealle eri kuukaudelle tai kvartaalille. Tämä johtuu enimmäkseen siitä, ettei lyhyen aikavälin kurssipohjaa ole mahdollista ennakoida, koska osakemarkkinoilla viimeisin kurssi määräytyy kahden eri sijoittajan tarjousten kohdatessa. Hyvin lyhyellä tähtäimellä tähän kaupankäyntimekanismiin vaikuttavat esimerkiksi tunteet ja markkinauutisointi.

Mutta kuten todettua, pitkän aikavälin perspektiivissä sijoittajalle riittää, että osakkeita hankitaan alle niiden todellisen arvon. Sillä ei ole juuri merkitystä, saako seuraava sijoittaja osakkeilleen vielä paremman tuotto-odotuksen hankkimalla omistuksensa hieman edullisemmin.

Tässä viitekehyksessä lienee vielä syytä alleviivata, että ennalta laadittua ostosuunnitelmaa on yleensä syytä toteuttaa orjallisesti, vaikka markkinauutisointi muuttuisi maailmanloppua maalaavaksi kesken ohjelman (itse asiassa osakkeiden netto-ostajan kannattanee tällaista skenaariota jopa toivoa siihen asti, kun rahaa riittää ostoihin, samalla rahalla kun saisi kappalemääräisesti enemmän osakkeita ja siten tulevia osinkoja).

Esimerkki osto-ohjelmasta käytännössä

Kuvitellaan, että osakkeella käydään kauppaa kalenterivuoden aikana hintahaarukassa 50–150 euroa per osake. Näin ollen kalenterivuoden osakekohtainen keskihinta on 100 euroa, mitä lähelle sijoittaja todennäköisesti osuisi osakehankinnassaan, mikäli hän ei hyödyntäisi tasaisiin euromääriin ajallisesti jaettua osto-ohjelmaa.

Kuvitellaan edelleen, että sijoittaja hyödyntää 3000 euron sijoituksessaan järkevää osto-ohjelmaa, suorittaen osakeostot kolmena eri ajankohtana kalenterivuoden aikana. Ostot tehdään 1000 euron tasaisilla kertasummilla. Ensimmäisessä ostoajankohdassa osakekurssi liikkuu 100 eurossa, joten sijoittaja saa 10 osaketta. Toisessa erässä osakekurssi on vain 50 euroa, joten sijoittaja saa 20 osaketta. Kolmannessa eli viimeisessä erässä osakekurssi on 150 euroa, ja sijoittaja saa ainoastaan 6,6 osaketta.

Sijoittaja on käyttänyt vuoden aikana osakeostoihinsa suunnitelman mukaiset 3000 euroa, saaden yhteensä 36,6 osaketta. Kun käytetyn euromäärän jakaa osakkeiden lukumäärällä, saadaan osakekohtaiseksi keskihankintahinnaksi 82 euroa. Tämä on 18 prosenttia alle osakkeen vuoden keskikurssin. Miten tämä on mahdollista?

Järkevän osto-ohjelman salaisuus on se, että sijoittaja osti osakkeita kappalemääräisesti enemmän silloin, kun kurssi oli alhaalla – ja vastaavasti kappalemääräisesti vähiten silloin, kun kurssi oli korkeimmillaan.

Sijoittaja ei olisi päätynyt vastaavaan lopputulokseen, jos osto-ohjelma olisi jaettu eri ostoajankohdittain tasaisten osakemäärien periaatteella.

Silloin salkkuun olisi tullut ensimmäisessä ostoerässä osakkeita 1000 eurolla (10 kpl), toisessa eli halvimmassa erässä vain 500 eurolla (10 kpl) ja kalleimmassa erässä suurimmalla, jopa 1500 euron potilla (10 kpl).

Yhteensä sijoittaja olisi saanut vaihtoehtoista strategiaa noudattamalla 30 osaketta, jolloin keskihankintahinnaksi olisi muodostunut kalenterivuoden keskikurssi 100 euroa osaketta kohden.

Ps. Tämän merkinnän otsikossa esitettyyn kysymykseen ”joko ostetaan osakkeita” vastaisin, että yksittäisiä yhtiöitä alkaa jälleen saada järkevillä arvostuskertoimilla, mutta indeksitasolla ole vielä aivan yhtä innostunut laittamaan panoksia kiinni ainakaan yhdeltä istumalta. Shareville-salkkuni oli koko kesän noin 60 prosentin käteispainossa. Eilen hyödynsin laskeneita hintatasoja ostamalla Shareville-salkkuun Nordean osakkeita hieman ennen pörssin sulkeutumista, laskien käteispainoa selvästi.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä kirjoitushetkellä merkittävän määrän Nordean osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: / Foter / CC BY

Jukka Oksaharju
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
4 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
21.08.2015 18:18

Tuo onkin hyvä menetelmä jakaa ostot ja myynnit tasasummiin ja eri ajankohtiin. Yhä ostaisin kuitenkin osakkeet, kun hinta on reilusti 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella ja myisin kun hinta on reilusti 200 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella sekä hajauttaisin tasasummiin ja eri ajankohtiin. Tällä simppelillä lisämetodilla pääsee vielä rutkasti parempiin keskimääräisiin hintoihin. Esimerkin tapauksessa tämä olisi tarkoittanut sitä, että kaikki osakkeet tuli ostettua alta 100 euron. Tämä on sitä teknistä analyysia, jota valitettavasti jotkin tahot pitävät humpuukinakin (koska eivät ymmärrä matematiikkaa ja sekoittavat asian pilvenhattaroiden eläinkuvioihin). Osaajille se on tietysti parempi, etteivät kaikki osaa sijoittaa hyvin. Enkä voi kylliksi korostaa sen… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
21.08.2015 20:15

Ymmärrän kyllä mistä on kyse. Reversion to the mean ilmiöstä. Mielenkiinnosta silti kysyn että miksi on valittu aikajaksoksi 200 päivää? Onko se vedetty hatusta vai onko sille joku järkiperuste?

Nimetön
Nimetön
23.08.2015 22:02

Jos on pitkän aikavälin sijoittaja (ja hamstraa osinkoja eläkeikäisenä), niin voiko ostaa vain “sokeasti” osakkeita, välittämättä tämänhetkisestä kurssitilanteesta? Esim. jos skaalataan tämän hetkinen tilanne 40 vuoden kuvaajalle, niin saadaan vain pieni piikki(?)

Nimetön
Nimetön
24.08.2015 16:45

Tänäänkin Helssingin börsä rojahti kuin tiiliskivi veteen. Minä poika jatkan taas kuukausittaisia ostoksiani, toivottavasti taas entistä halvemmalla =)