Siirry pääsisältöön

Jatkuuko pörssilasku?

Martin Paasi

Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut ja turissut, markkinoilla on epäjatkuvuuskohta: määrällinen elvytys loppuu ja korot nousevat. Miksi? Koska inflaatio. Se sai alkunsa koronasulun avautuessa, eivätkä keskuspankit sitä juurikaan ihmetelleet. Tuotteiden nousevat hinnat siirtyivät kuitenkin nopeasti palveluihin ja lopulta myös työmarkkinoihin. Sitten Putin päätti lähteä sotaan. Siihen sitten länsimaat asettivat ennennäkemättömät pakotteet. Jälki on sen mukaista.

Eurooppa 👇👇👇

Yhdysvallat 👇👇👇

Miten tällainen historiallisen korkea inflaatio sai alkunsa? Ensinnäkin keskuspankkien talouden väliaikaisiksi tarkoitettujen iskunvaimentimien, eli määrällisten elvytysten johdosta, jotka kuitenkin jatkuivat 14 vuotta. Estäen siten tehokkaasti poliittisesti hankalien rakenteellisten muutosten syntyä.

EKP 👇👇👇

FED 👇👇👇

Sitten tilannetta vauhditti mahdollisimman epäsuotuisaan ajankohtaan osunut koronapandemia ja siitä seuranneet – sinänsä perustellut – koronatukipaketit. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koronatuet ylsivät lopulta 8000 miljardiin dollariin, mikä vastaa FEDin määrällisen elvytyksen määrää.

Koronatukipaketit, % BKT:stä

Lopuksi Putinin sota Ukrainassa ja siitä seuranneet talouspakotteet tulivat kuin kirsikaksi inflaatiokakun päälle. Tätä hurlumheitä ollaan nyt Yhdysvalloissa päättävästi jarruttamassa. Yhdysvaltain keskuspankki nosti vastikään ohjauskorkonsa kerralla 0,5 %, mikä on suurin yksittäinen koronnosto sitten vuoden 2000 (IT kuplan puhkeamisen aikoihin). Lisäksi keskuspankki on päättänyt pienentää 8 900 miljardin dollarin tasettaan (määrällisen elvytyksen jäljiltä) 95 miljardin dollarin kuukausitahtiin.

Euroopassa EKP sen sijaan empii koronnostoa. Lagarde puhuu jostain heinäkuusta. EKP:llä onkin suuri kiusaus hoitaa ylivelkaisten euromaiden velat kuntoon antamalla inflaation juosta. Nykyinen euroalueen 7,5% inflaatio syö lainojen reaaliarvosta neljänneksen neljässä vuodessa. Onkin ilmeistä, että Euroopassa vallitsee fiskaalinen dominanssi, missä poliitikoiden alijäämäisen finanssipolitiikan takaajaksi keskuspankki on alistettu.

Siitäkin huolimatta markkinakorot ovat kuitenkin nousussa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Inflaatiolukuihin nähden tosin hyvin vaatimattomasti.

Saksan 10-vuotinen korko 👇👇👇

Yhdysvaltojen 10-vuotinen korko 👇👇👇

Inflaatioon nähden vaatimattomasta koronnoususta huolimatta, korkojen nousun vaikutus on esimerkiksi kotitalouksille merkittävä. Kun viitekorko vielä hetki sitten oli negatiivinen ja asuntolainan kokonaiskustannus perustui vain pankin veloittamaan marginaaliin, saattaa tämänpäiväinen 0,3 prosenttiin noussut kahdentoista kuukauden Euribor-korko tuplata lainanhoitokulut. Kun inflaatio lisäksi tekee elämisen kalliimmaksi ja palkan ostovoiman heikommaksi, niin kotitalouksien tulevaisuudennäkymät olevat vähintäänkin haasteelliset.

Niille yhdysvaltalaisille pörssiyhtiöille, jotka ovat juuri ja juuri pystyneet maksamaan lainojensa korot, korkojen tuplaantuminen tuskin auttaa. Näitä niin sanottuja zombie-yrityksiä oli yhdysvalloissa vuodenvahteessa viidennes kaikista pörssiyhtiöistä. Jotkut zombeista on sittemmin päässeet jaloilleen (kuten Exxon Mobile öljyn hinnan nousun myötä) ja toisia on tullut tilalle.

Joten

Tätä kirjoitettaessa pörssit ovat laskeneet indeksistä riippuen noin 20–30 prosenttia. Kysymys kuuluu, jatkuuko lasku vai näemmekö vuoden 2020 koronasyöksyä seuranneen rekyylin? Vaikka rekyyliä tulisikin olisi hyvä huomata markkinoilla tapahtunut epäjatkuvuuskohta: keskuspankit eivät enää kaada rahaa markkinoille eivätkä laske korkoja. Päinvastoin.

Lisäksi pörssin arvostustaso Yhdysvalloissa on korkeamalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin Buffett -indikaattorilla mitattuna. Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo suhteessa maan BKT:hen on laskenut yli 200 prosentista 180 prosenttiin. IT-kuplan aikoina oltiin parhaimmillaan 150 prosentissa. Kun korot nousevat, inflaatio on korkea ja keskuspankki imuroi tuhansia miljardeja markkinoilta, on vaikea nähdä, että (yhä supistuva) viiden prosentin negatiivinen reaalikorko yksin kannattelisi nykyisiäkään – jo laskeneita – arvostustasoja.

Kuten viimeksi, koronasyöksyn aikoihin, saatan nytkin olla väärässä. Toivottavasti olen. Nyt markkinoilla on kuitenkin kaksi poikkeuksellisen selkeää epäjatkuvuustekijää.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
2 Kommenttia
uusin
vanhin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
simo koivisto
simo koivisto
20.05.2022 13:19

Ihan hyvä kirjoitus, tosin, rahaa printtaamalla on vaikea päästä eroon veloista, ainut mikä muuttuu on prosentuaalinen suhde bkt.

Permabull
Permabull
Vastaa  simo koivisto
22.05.2022 19:07

Rahaa printtaamalla velan reaaliarvo pienenee, joten käytännässä voi.