Jatkuuko piensijoittajien verosyrjintä?

Hallituksen osinkoverosekoilu keväällä oli onneton tapahtuma, josta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin perääntyminen. Uusi esitys on tulossa elokuun aikana budjettikäsittelyn yhteydessä. Yksityiskohtia emme tiedä, mutta toivoa sopii, että tällä kerralla käytettäisi hieman enemmän harkintaa valmistelussa. Toivoa herättäviä ovat kansanedustajien Pia Kauman ja Jan Vapaavuoren julkisuudessa esittämät vaatimukset pienosinkojen kahdenkertaisen verotuksen lieventämisestä.

Harvoin verovaatimusta on yhtä helppoa perustella. Pörssiosinkojen verotus on nurinkurinen, sillä piensijoittajien osinkotulot verotetaan keskimäärin huomattavasti ankarammin kuin suursijoittajien saamat osinkotulot. Osinkovero on siis järjenvastaisesti degressiivinen. Suuromistajilla on runsaasti verohelpotuksia. Esimerkiksi sijoitusrahastojen, yleishyödyllisten yhteisöjen ja vähintään 10 prosenttia omistavien suurosakkaiden saamat osingot jätetään verottamatta. Käytännössä vero on näiden sijoittajien tapauksessa yhdenkertainen eli rajoittuu osingonjakajan maksamaan yhtiöveroon. Myös listaamattomien yritysten omistajat, vakuutusyhtiön kautta sijoittavat ja erityisesti ulkomaiset sijoittajat ovat verottajamme erityissuojeluksessa.

On aina pidetty itsestään selvänä, että verottajan tulee kohdella kaikkia tulonsaajia ja tulolajeja neutraalisti. Osinkoverotus ei kuitenkaan koskaan ole ollut niin epäneutraali kuin viime vuosina. Kansantaloudellisesti on suorastaan hölmöä suosia sijoitusrahastoja suorien osakesijoitusten kustannuksella, sillä rahastoihin sijoitetut säästövarat karkaavat lähinnä ulkomaisiin kohteisiin. Suoria osakesijoituksia tehdään lähes yksinomaan kotimaisiin pörssiyhtiöihin.

Osinkoverotus lähti hakoteille vuonna 2005, kun Suomen katsottiin olevan pakotettu luopumaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Tämä verojärjestelmä lienee Suomen taloushistorian onnistuneimpia, sillä yhtiöveron tuotto moninkertaistui lyhyessä ajassa ja silti veronmaksajat pitivät veroa oikeudenmukaisena ja kohtuullisena. Tämä paradoksaalinen lopputulos syntyi siitä, että veropohja oli laaja. Sen ansiosta osinkojen yhdenkertainen verottaminen riitti ja verokantaa voitiin pitää matalana. Nykyään osinkotulojen veropohja on kapea kohdistuen ensisijaisesti piensijoittajiin.

Vaikka osakemarkkinoiden toiminnassa on tapahtunut voittopuolisesti myönteistä kehitystä vuosikymmenten saatossa, osinkoverotuksessa on menty kovasti takapakkia, kun verovelvollisten tasapuolisesta kohtelusta on luovuttu. Vuosikymmeniä nähtiin kansantaloudellisesti viisaana pyrkiä kannustamaan tavallisia kansalaisia harrastamaan osakesäästämistä. Tärkeä askel otettiin vuonna 1969, kun valtionverotuksessa otettiin käyttöön 500 markan osinkotulovähennys. Tämä vähennys korvasi aiemman prosenttipohjaisen vähennyksen, joka oli kaikille suhteellisesti yhtä edullinen osinkotulojen suuruudesta riippumatta.

Vuodesta 1980 osinkotulovähennys ulotettiin myös kunnallisverotukseen. Tällöin verotus muuttui pienten osinkojen osalta yhdenkertaiseksi, eli veroa perittiin vain osingonmaksajalta. Vuonna 1981 osinkotulovähennys laajeni omaisuustulovähennykseksi. Tavaksi tuli myös tehdä vuosittain vähennykseen inflaatiokorjaus. Tänä päivänä samankaltainen vähennys on jäänyt vain osuuspääoman korkoihin, jotka ovat verottomia 1 500 euroon asti. Voi perustellusti ihmetellä, miksi osuuskuntia suositaan pörssissä noteerattujen osakeyhtiöiden kustannuksella. Vielä oudompi on noteeraamattomien osakeyhtiöiden erityisasema osinkoverotuksessa.

Maassamme on yli 800 000 pörssiosakkeita omistavaa yksityishenkilöä. Kyse ei todellakaan ole miljonääreistä, sillä näiden henkilöiden keskimääräinen osinkotulo oli noin 1 900 euroa vuonna 2011. Keväällä hallitus taisi unohtaa, että tällä joukolla on merkitystä vaaleissa. Hallituspuolueiden kannatuksen selvä lasku keväällä johtui todennäköisesti osittain paljon julkisuuttakin saaneesta osinkoverofarssista. Osinkoverotuksen useimpiin ongelmiin ei löydy kovin yksinkertaisia ratkaisuja, mutta pörssin piensijoittajien räikeä verosyrjintä on helposti korjattavissa.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
10 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
31.07.2013 21:00

Hyvä kirjoitus. Aihetta on syytä pitää esillä mahdollisimman paljon. Omalta kohdalta kokoomuksen äänestys jää seuraavissa vaaleissa väliin mikäli verokohtelu ei muutu järkevämpään suuntaan.

Nimetön
Nimetön
31.07.2013 21:20

Itsekin olen äänestänyt tähän asti Kokoomusta. Jos ei osinkoveroesitys muutu, ääneni etsii jonkun muun kohteen. Hyvistä vaihtoehdoista vain on puutetta.

Nimetön
Nimetön
31.07.2013 23:48

Pitäisi vasemmalle kallistuvaa oikeistoa kuten Kokoomusta vähän töniä jonkun. Olisiko Keskusta vaihtoehto. Persut ovat kentän kanssa täysin ennakoimattomia. Kokoomus on osoittautunut todella heikokoksi “porvaripuolueeksi”.

Nimetön
Nimetön
01.08.2013 10:53

Keväinen verojupakka ei todellakaan jää unholaan. Luullaanko maan hallituksessa, että meille voidaan sanoa ja tehdä ihan mitä huvittaa?

Nimetön
Nimetön
01.08.2013 13:49

Oikke. Erittäin hyvin jäsenneltyä selkeää tekstiä, minkä pitäisi upota tyhmempäänkin kaaliin.
Mielestäni ei kyseessä ole kuitenkaan mikään oikeisto-vasemmistovääntö, vaan puoluekannasta tai sen puuttumisesta huolimatta kysymys on puhtaasti oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus.
Vasemmistohan ajaa nimenomaan “pienen” ihmisen asiaa, mutta ilmeisesti piensijoittaja ei kuulu tähän ryhmään.
Oikeisto taas toimii aivan linjansa mukaisesti eli ei niillä pienemmillä niin väliä.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
07.08.2013 21:08

Yhtiö perustaminen on hyvinkin helppoa, netistä löytyy virolaisia yhtiöitä, esim liivikas,joka myy valmisyhtiöitä. Ostat sellaisen, avaat pankkitilin tallinnaan yhtiöllesi, lainaat sille suomesta rahaa ja sijoitat ne yhtiön nimissä eteenpäin. Yhtiö perustaminen kestää n.15min ja maksaa n500-800euroa, palveluista riippuen. Et ei muuta kuin tuumasta toimeen, ja good bye Jutta Urpilainen&co.

Nimetön
Nimetön
02.08.2013 20:56

Aion itse lähettää omalle kansanedustajalleni sekä puoluetoimistolle sähköpostin, jossa kerron vaihtavani puoluetta ellei osakesäästäjän polkemiselle tehdä mitään. Tämä toimii varmasti parhaana ja ehkäpä ainoana herätteenä. Kun katsoo ministerien ja kansanedustajien arvopaperiomistuksia, voi päätellä että talouslehtiä tai Lindströmien ansiokasta blogia ei Arkadianmäellä kovin ahkerasti lueta.

Nimetön
Nimetön
02.08.2013 23:08

Olen ollut osakesäästäjä koko aikuisikäni eli nyt 19 vuotta, säästöni olen hankkinut tekemällä työtä itseni, perheeni ja isänmaani vuoksi, tavoitteenani ainoastaan kasvavat osinkotulot ja elämäni helpottaminen sitten kun parhaat voimat on jo käytetty. Nyt kun Suomen hallitus on lähes yksimielisesti päättänyt korottaa osinkoverotusta, tavoitteeni leppoisista eläkepäivistä taas vähän siirtyy. Aluksi olin järkyttynyt, mutta keksin paremman tavan taistella tuulimyllyjä vastaan, perustin sijoitusyhtiön viroon, jossa ei voittoa/osinkoja veroteta niin kauan kuin rahat on yhtiön sisällä. En koe häpeää toiminnastani, olisin kyllä mielelläni maksanut kohtuu verot suomeen, jos vain meitä piensijoittajia edes vähän kunnioitettaisiin jossain foorumeissa. Toivoisin että kirjoitukseni herättää mielipiteitä/keskustelua!

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
06.08.2013 10:32

Onko millainen prosessi tällaisen sijoitusyhtiön perustaminen?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
10.08.2013 19:09

Hyvä kommentti. Mitään moraalitonta tuossahan ei ole. Verotus on perimmiltään puuttumista yksilönvapauteen. Liian korkeaksi käyvää verotusta vastaan tulee voida taistella kaikin laillisin keinoin.

Pertin kommentin tavoin itseäni kiinnostaa kuulla, oliko prosessi kuinka helppo tai vaikea?