Japanin tie – Euroopan tie?

Japanin ihmeeksikin kutsuttu talouskasvu kesti toisen maailmansodan loppumisesta kylmän sodan loppuun. Talous ylikuumeni 80-luvulla varsinkin liiallisen ja arveluttavan lainanannon takia.

Keskuspankin puhkaisi kuplan nostamalla korkoja vuonna 1991. Sen seurauksesta osakemarkkinoiden ja muun omaisuuden arvot romahtivat, jolloin pankkien ja vakuutusyhtiöiden taseet täyttyivät roskalainoista, joiden vakuudet eivät olleet minkään arvoisia.

Japanin valtion pääomittaessa zombiepankkeja nämä kuitenkin välttyivät konkurssin. Zombiepankit pääomittivat puolestaan konkurssikypsiä yrityksiä mikä käytännössä esti Japanin talouden toipumisen. Lopulta pankit yhdisteltiin neljäksi valtiolliseksi pankiksi.

Konkurssikypsät yritykset valitsivat lainojen takaisinmaksamisen investointien sijaan. Japanilaisista yrityksistä tulikin nettosäästäjiä vuoteen 1998 mennessä. Tämä on hyvin poikkeuksellista. Rahapoliittiset toimenpiteet kuten alahaiset korot ja määrälliset elvytykset eivät siksi auttaneet. Jos kukaan ei halua rahoitusta on samantekevää miten halpaa raha on.

Yhtymäkohta

Tässä on selkeä yhtymäkohta Euroopan unioniin vaikka ongelmien taustat ovat erilaiset. Nykyiset alhaiset korot ja määrälliset elvytykset eivät käynnistä EU -talouden rattaita. Inflaatio pysyy ärsyttävän alhaisena ja deflaatiopeikko on nurkan takana. Investointeja ei tehdä koska nykyinen kapasiteetti riittää ja tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat.

Japanissa harrastettiin kuitenkin elvyttävä finanssipolitiikka, eli julkisia investointeja. EU:ssa ei niinkään. Kuten ei myöskään kipeästi tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. On totta, että monet EU -maat ovat velkaantuneita, mutta toisaalta korot ovat negatiivisia. Nyt maksettaisiin siitä, että valtio ottaisi lainaa. Elvyttäväkään finanssipolitiikka ei kuitenkaan yksin riitä.

Tuottavuus

Rahapolitiikallaan EKP on tehnyt voitavansa vaimentaakseen talouden hidastumista. Kaveriksi tarvitsisimme paitsi elvyttävää finanssipolitiikkaa ja rakenteellisia muutoksia myös tuottavuutta parantavia investointeja. Eli investointeja siihen, että tulevaisuudessa saisimme aikaan enemmän vähemmällä. Tämä on paitsi vihreää talouskasvua myös ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta.

Japanin talous toipuu edelleen vuoden 1991 romahduksesta. Ennen romahdusta Japanin BKT per capita oli 14% korkeampi kuin Australian BKT per capita, mutta vielä vuonna 2011 Japani oli edelleen 14% pienempi. Samana aikana Japanin talous jäi muusta maailmasta jälkeen paitsi bruttotuotannossa myös tuottavuudessa, missä se aiemmin oli johtanut muuta maailmaa.

Japanin tilanne olisi toinen, mikäli joustamattomat rakenteet olisivat tehneet varsinkin tuottavuuden kasvulle tilaa. Japanin yhteydessä puhutaankin usein evoluutioteoriasta ja luonnonvalinnasta.

Luova tuho

Siksi neljänneksi pitäisi antaa tilaa luovalle tuholle. Japanissa on pidetty konkurssikypsiä yrityksiä letkuissa vuosikymmeniä. Hyvää rahaa heitettiin huonon perään. Yhdysvalloissa sen sijaan on tapana putsata pöytä kerralla siten, että konkurssia seuraavana päivänä toinen, elinkelpoisempi vaihtoehto pystyy kasvamaan edellisen paikalle.

Ideaalitilanteessa Euroopassa hyödynnettäisiin kaikkia olemassa olevia keinoja talouden käynnistämiseksi. Yksittäiset toimenpiteet eivät joka tapauksessa auta. Japanin kokemuksen pohjalta keskiössä pitäisi olla tuottavuuden kasvu ja luova tuho.

Iso “paha” ei mene pois, vaikka kuinka yrittäisimme kiistää tosiasiat.

Yhteenveto

Euroopan Investointipankki, paikallinen finanssipolitiikka ja yleinen ilmastotietoisuus voisivat ottaa tehtäväkseen tukea tuottavuutta parantavia investointeja. Sellaisten jalkautuessa olisi sitten myös helpompi hyväksyä tuottamattomampien konkurssit. Näin säästyisimme paitsi deflaatiolta, rahojen tuhlaamiselta kannattamattomaan elvytykseen ja ympäristökriisiltä.

Muuten riski on suuri, että EU:lla on edessään Japanin tie.

PS. Luovasta tuhosta enemmän myös rahapodissa: Hakkeriarmeijalla netti turvalliseksi – vieraana Mårten Mickos | #rahapodi 180

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.