Japanin lohduton tilanne

Ensi alkuun on hyvä tehdä muutama asia selväksi: en ole ekonomisti ja alla oleva teksti kuvastaa enemmän omia ajatuksiani kuin raakaa faktaa. Lupaamani HP kirjoitus työn alla, mutta kiireiden vuoksi en saanut sitä vielä valmiiksi. Yritän saada kirjoituksen ulos lähiaikoina.

Japanin talouskehitys on yksi mielenkiintoisempia ja erikoisimpia mitä nykyinen taloushistoriamme tietää. Maan talous kuplaantui todella pahasti 80 luvulla ja maan kiinteistö, sekä osakemarkkinat romahtivat totaalisesti 80 luvun lopulla. Esimerkkeinä kiinteistökuplan mittakaavasta ovat esimerkiksi yli 100 vuoden mittaiset asuntolainat (lainanottaja maksaa laina-aikana yli 30 kertaa pääomansa verran korkoja) tai kuninkaallisen palatsin tontinarvo, joka kuplan huipulla arvotettiin arvokkaammaksi, kun kaikki Kalifornian kiinteistöt yhteensä. Japanin talous vajosi tämän seurauksena deflaatiokierteeseen josta se ei ole toipunut, vaan maa on pysynyt näihin päiviin asti deflaatiossa.

Japanin ikäpyramidi on myös erittäin huono ja vanhuksia on jo nyt liikaa suhteessa maksajiin (työssäkäyviin). Tämän seurauksena myös Japanin valtio on velkaantunut rajusti ja sen velkaantumisaste oli vuoden 2012 lopussa 240 % bruttokansantuotteesta. Vertailuvuoksi todettakoon, että Yhdysvalloilla vastaava luku on noin 100% ja Saksalla noin 80%. Kreikka lähti syöksykierteeseen velkataakan ylitettyä 140%.

Japanin tapauksessa korkea velkataakka ei ole noussut vielä ylitsepääsemättömäksi, sillä maa on pystynyt rahoittamaan velkansa pitkälti sisäisesti. Käytännössä siis Japanin kansalaisten säästämisaste on ollut jatkuvasti korkea (maassa vallitsevan deflaation myötä) ja nämä säästöt on kanavoitu huomattavissa määrin valtion bondeihin (1989 romahdus yhdessä heikon osakemarkkinakehityksen kanssa viimeisen 25 vuoden aikana ovat tehneet japanilaisista säästäjistä erittäin varovaisia). Koska maassa vallitsee deflaatio tyytyvät kansalaiset hyvin mataliin bondien nimellistuottoihin, sillä heidän reaalituottonsa ovat edelleen kohtuulliset. Esimerkki: Japanin valtiovelankorko on 2%. Jos minä ostan tätä bondia, on reaalituottoni suunnilleen nolla, koska meillä inflaatio laukkaa noin 2% vauhtia ja nakertaa näin ostovoimaani. Vastaavasti Japanissa vallitsee esim. 1% deflaatio, joka tarkoittaa sitä, että japanilainen säästäjä on saanut sijoitukselleen reaalisen 3% tuoton. Tämä on näkemykseni mukaan ainoa syy miksi Japani ei ole kaatunut nykyiseen velkataakkaansa, sillä ulkomailta maa ei nykykoroilla saisi rahaa sen tarvitsemia määriä.

Japani on siirtymässä tällä hetkellä mielenkiintoiseen aikaan kun uusi pääministeri Abe on ottanut talouspolitiikassaan selvästi edeltäjiään kovemman linjan. Hän on päättänyt katkaista deflaatiokierteen millä hyvänsä, eli käytännössä painamalla rahaa niin paljon kun on tarpeen. Japanin talous onkin piristynyt tämän ”aktiivisemman rahapolitiikan” myötä ja toiveet deflaatiokierteen katkeamisesta ovat nousseet selvästi. Tämän rahan painamisen myötä myös valuutan arvo on heikentynyt huomattavasti joka on tukenut japanilaista vientiteollisuutta.

Koskaan aikaisemmin Japani ei ole yrittänyt katkaista deflaatiokierrettä printtaamalla todella merkittäviä määriä rahaa ja aikaisemmat elvytysyritykset ovat olleet kansantalouden kokoon suhteessa aivan liian pieniä. Itse tulin aikanaan siihen lopputulokseen, että Japani ei ole yrittänyt painaa merkittävästi rahaa kulttuurillisista syistä. Setelirahoitus heikentää myös valuutan arvoa joka taas leikkaa ulkomaisten velanantajien pääomia. Tämä voidaan jossain määrin tulkita velanantajien ”huijaamiseksi” ja Japanin kulttuurissa tämäntapainen toiminta ei ole hyväksyttävää. En itse aikanaan koskaan keksinyt asialle muuta kuin kulttuurillista selitystä, sillä rahan painamisen tarve ja sen vaikutukset olivat kaikkien tiedossa.

Toinen mielenkiintoinen ajatus liittyy inflaation ja Japanin selviämiseen inflaatio olosuhteissa. Mitä tapahtuu jos Japani pääsee irti deflaatiosta ja inflaatio nousee sanotaan vaikka 2-3 % tuntumaan. Tässä skenaariossa japanilaiset säästäjät eivät nimittäin ole enää valmiita rahoittamaan valtiota nykyisillä koroilla, reaalikoron painuessa negatiiviseksi. Toisin sanoen inflaatio toisi uskoakseni mukanaan selviä paineita Japanin valtiolainojen korkoihin. Koska Japanilla on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseensa niin äärettömän paljon ja velanhoidon osuus on jo nyt huomattava sen budjetista (~25%), niin korkojen nousu oli maalle tuhoisaa. Jokainen voi itse laskea, kuinka tuhoisaa jälkeä esimerkiksi korkokulujen tuplaantuminen tekisi maan budjetille ja taloudelle. Verokertymä ei nimittäin mitenkään voi kasvaa näin ripeää vauhtia, vaikka se toki kasvaisikin positiivisen talouskehityksen myötä.

Japanin osakemarkkinat antavat myös mielenkiintoisen katsauksen taloushistoriaan ja talouskupliin. Japanin osakkeita kuvaava Nikkei indeksi saavutti huippunsa 1989  ~39000 pisteessä. Tämän jälkeen markkinat laskivat useita vuosia ja saavuttivat tähän astiset pohjat vuonna 2009 noin 7500 pisteessä. Japanin osakemarkkinat ovat useassa kohtaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana olleet hinnoiteltuna alle yhtiöiden tase-arvon (P/B < 1). Tämän on selittynyt pitkälti sillä, että deflaatiokierteessä oleva kotimarkkina on ollut jatkuvasti heikko ja Japani on jatkuvasti joutunut myös kamppailemaan yliarvostetun valuutan kanssa, joka on taas heikentänyt vientiteollisuutta. Näin ollen markkinoiden pääoman tuotto on jäänyt matalaksi ja näin ollen hyväksyttävä P/B arvostus on ollut matalampi mitä se on ollut markkinoilla jossa on ollut tarjolla kasvua. Kokonaisuutena indeksisijoittajat ovat Japanin osalta jääneet hyvin laihoille tuoteille viimeisen 20 vuoden aikana ja osakepoiminta on ollut ainut keino saada järkeviä tuottoja markkinoilta. Japanin tapaus koskettaa siinä mielessä myös jokaista kotimaista sijoittajaa, sillä entistä useampi ekonomisti kertoo Euroopan olevan Japanin tiellä. Mikäli heihin on uskominen, niin Euroopalla on edessään nollakasvun ja deflaation vuosikymmenet joiden myötä yleisindeksien kehitys tulee olemaan heikkoa. Näin ollen osakepoiminnan merkitys tulee todennäköisesti korostumaan myös Euroopassa.

Japanin osakekurssit ovat nousseet vuodenalusta lähes 50%, kun toiveet ”Abenomicsin” toimivuudesta ovat nostaneet tulevaisuuden tuloskasvuodotuksia. Kurssit ovat kuitenkin edelleen lähes 70% alle 1989 tason ja on hyvin epätodennäköistä, että vuoden 1989 tasoja tullaan rikkomaan vielä kymmeniin vuosiin. Jos ajatellaan, että Japanissa oma pääoma tuottaisi jatkossa 10% ja tästä noin puolet jaettaisiin osinkoina, menisi vielä 40 vuotta, jotta Japanin osakemarkkinat ylittäisit 1987 huiput (laskelma perustuu nykyiseen kirja-arvoon, sen 5% annualisoituun kasvuun ja hyväksyttävään P/B 1.3x arvostuksen).

Japanilaiset sijoituskohteet

En ole koskaan sijoittanut Japaniin. En välillisesti, enkä rahastojen tai muiden instrumenttien kautta. Olen aikanaan hieman tutkinut joitain Japanilaisia yrityksiä, mutta niiden viestintä on aina ollut mielestäni hankalaa ja hankaloittanut analyysiä selvästi. Lisäksi minulla ei ole käytännössä minkäänlaista käsitystä Japanin kotimarkkinoista joka entisestään vaikeuttaa tilannetta. Japanilaisia kohteita analysoitaessa sijoittajan on syytä ottaa myös huomioon talouspoliittiset päätökset jotka saattavat heijastua melko voimakkaasti yenin kurssiin ja sen myötä vaikuttaa myös sijoituskohteesi kehitykseen.

Kokonaisuutena Japanin talouskehitys viimeisen 30 vuoden ajalta ja on erittäin mielenkiintoinen ja suosittelen asiasta kiinnostuneita tutustumaan lähemmin siitä kirjoitettuun kirjallisuuteen. Yhtenä hyvänä voidaan mainita:

The Bubble Economy: Japan’s Extraordinary Speculative Boom of the ’80s and the Dramatic Bust of the ’90s / Christopher Wood

Omistan osakkeita HP:ssä

Photo credit: || UggBoyUggGirl || PHOTO || WORLD || TRAVEL || / Foter.com / CC BY

 

/One Up on OMXH

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
10 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
31.05.2013 15:55

Olisiko tällä palstalla joku ekonomisti, joka osaisi selittää millä tavoin 1 tai 2 prosentin deflaatio voi vaikuttaa mitenkään ihmisten kulutukseen? Kulutushan on täysin sidoksissa aikaan jossa kyseistä hyödykettä kulutetaan. Minkä takia kukaan ostaa tänä päivänä kännyköitä ja taulutelevisioita kun ne kerran ovat viiden vuoden päästä selvästi halvempia? Minä ainakin olisin iloinen siitä jos tuotteiden hinnat laskisivat joka vuosi pari prosenttia. Ekonomistien mielestä meidät pitäisi kuitenkin pelastaa tältä kauheudelta.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.06.2013 09:56

Deflaatio vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisten ansioihin ja yritysten tuloksiin. Lisäksi deflaatio olosuhteet kannustavat ihmisiä säästämään (lykkäämään ostojaan) josta saadaan aikaan spiraalimainen kehitys joka ruokkii itse itseään.

Nimetön
Nimetön
31.05.2013 21:19

Deflaatio syö yrityksiltä tuottoja ja samalla työntekijän leipää.Siis vähemmän hilloa käteen Timo.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
02.06.2013 13:01

Kiitos hyvästä kirjoituksesta, selvisi kerralla koko Japanin talousasiat selkokielellä. Kiinnostaisi ostaa osakkeita kultakaivosyhtiöistä ulkomailta . Miten selvitän parhaiten yhtiöitten talouden , suoraan yhtiöiden kotisivuilta vai onko jossain joku analyysipalvelu , josta saa selville yhtiöiden tunnusluvut ?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
03.06.2013 10:24

Sijoittajalla on harvoin muita vaihtoehtoja, kuin tutustua yhtiöihin suoraan niiden omien materiaalien avulla. Valmiita analyysejä on käsittääkseni saatavilla ainoastaan Bloombergin ja Reutersin maksullisista palveluista. Tunnusluvut saat toki selville maksuttomasti kaikista valtatalousmedioista kuten esim. CNBC, Google Finance, Yahoo Finance yms.

Nimetön
Nimetön
31.05.2013 22:45

Lisäksi deflaatio jäädyttää helposti lainamarkkinat. Kuka haluaa lainata tietäen, että takaisinmaksettava yksikkö on lainattua arvokkaampi. Korkoja toki voi laskea mutta sielläkin tulee 0 vastaan (zero lower bound). Lisäksi lainamarkkinoiden tyrehtyminen heikentää talouskasvua ja tekee lainaamisesta entistä vähemmän houkuttelevaa -> deflaatiokierre

Nimetön
Nimetön
01.06.2013 11:52

Nyt on käynnistymässä Japanin osalta jännittävä ajanjakso. Uskon, että Nikkein nousu tulee päätymään kuten kaikki klassiset kuplat: ylilyönti inflaatiopeloissa ja keskuspankin löysän rahan politiikassa vie indeksin sellaisiin korkeuksiin, että romahdus on ainoa seuraus. Missään nimessä Japanin indeksiin ei kannata sijoittaa näillä arvostustasoilla pitkäjänteisesti. Edelleen, lopulta valtion velkaantuminen johtaa konkurssiin ja sen seurauksena lamaan. Ilman valtion velkataakan ja kulutuksen huomattavaa laskua ei japanissa todellista kasvua nähdä. Kiteytyksenä: keskuspankin yltiömäinen rahanpainaminen, inflaation kiihdyttäminen ja julkisen puolen kulutuksen kasvu ei ole milloinkaan johtanut pysyvään talouskasvuun. Se tullaan näkemään seuraavan 10-vuoden sisällä Japanissa. Lopputulos on ikävä kyllä tiedossa, Krugman ja kumppanit selittävät pää punaisena,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
01.06.2013 15:25

Minä en ainakaan katsoisi seinään viittä vuotta vain siksi, että telkun saa viiden vuoden päästä satasen halvemmalla. Japanin tilanne on kieltämättä mielenkiintoinen. Toisaalta olen sitä mieltä, ettei Japani voinut jatkaa entiseen malliin. Jotain oli tehtävä. Päätettiin painaa rahaa. Japanin väestö vanhenee, ja NY Times veikkaili vanhempien bondien omistajien saattavan alkaa tarvita rahojaan terveydenhuoltomenoihin. Tämä tyrehdyttäisi Japanin valtion mahdollisuuden lainata kansalaisiltaan. Lieneekö politiikan suunnanmuutos vastaus tähän? Kansalaisten varat ja valtion velat pyritään inflatoimaan ennen kuin kansalaiset älyävät pyytää varojaan. Mene ja tiedä. Moni huutaa, että rahan painaminen ei johda pysyvään kasvuun. Ei sinne johda myöskään deflatorinen säästäminen ja leikkaukset. Minä uskon,… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
01.06.2013 22:37

En ymmärrä sitäkään miten deflaatio syö yritysten tuottoja, nimenomaan reaalituottoja. Nimellistuotot tietysti pienenevät, mutta jos ei kerran inflaatiolle vaadita korvausta niin pienempi tuottokin riittää ihan hyvin. Jos deflaatio ei vaikuta kulutukseen, niin ei sen sitten pitäisi vaikuttaa yritysten tuloksentekokykyynkään.

Esimerkiksi USA:n historian merkittävin talouskasvu ajanjakolla 1800-1900 tapahtui nolla-inflaation tai deflaation aikana.

En vain oikein osaa ajatella samalla tavalla kuin ekonomistit 🙂

Nimetön
Nimetön
02.08.2014 22:27

Mikä on kohteen arvo joka ei ole myynnissä,tarkoitan keisarillisen palatsin tonttia.uskon ettei yhtään mitään.