Jälleen askel kohti tytäryhtiötaloutta

Perjantaina tiedotettiin, että tanskalainen Danfoss tekee julkisen ostotarjouksen Vaconin kaikista osakkeista. Vaconin omistajat saavat yhteensä hieman yli miljardi euroa käteistä ja tarjoushinta 34,00 euroa on korkein hinta, mitä yhtiön osakkeista on koskaan maksettu. Siitä huolimatta uutista tuskin voi pitää myönteisenä, sillä vaikutusvalta Vaconissa, yksi Suomen taloushistorian upeimmista menestystarinoista, siirtyy nyt pois maastamme. Samalla jää nähtäväksi, kuinka kauan työpaikat säilyvät Suomessa. Vuosi sitten kuulimme korulauseita suomalaisten ylivertaisesta osaamisesta, kun Microsoft osti Nokian matkapuhelinliiketoiminnan. Nyt tiedämme, että kauniiden sanojen takana ei ollut oikeastaan mitään katetta.

Vaconin julkisen ostotarjouksen hyväksymisaika alkanee 29.9.2014 ja kestänee ensi vaiheessa 21.10.2014 saakka. On kuitenkin todennäköistä, että kaikkia viranomaislupia ei ehditä saada lokakuuhun mennessä, joten tarjousaikaa pidennettäneen. Tarjouksen tekijä arvioi, että luvat ja ilmeisesti siten myös tarjousvastike saadaan marraskuun loppuun mennessä. Mikäli osakekurssi on hyvin lähellä tarjoushintaa, ainakin velkapääomalla sijoittavien kannattaa siis harkita osakkeidensa myyntiä pörssin kautta. Tarjouksen läpimeno näyttää näet varmalta, sillä suuromistajat, joista Ahlström Capital on suurin, ovat jo ilmoittaneet hyväksyvänsä tarjouksen ja Vaconin hallitus suosittelee tarjouksen hyväksymistä.

Vaikka tarjousvastike on korkein hinta, mitä Vaconin osakkeesta on koskaan maksettu, on se kuitenkin vain 13,1 prosenttia korkeampi kuin päätöskurssi torstaina, joka oli viimeinen kaupankäyntipäivä ennen ostotarjouksen julkistamista. Tämä onkin ainoa järkevä tapa mitata ostotarjoukseen sisältyvää lisähintaa eli preemiota pörssikurssiin verrattuna. Preemio on yllättävän vaatimaton. Kaikissa vuosien 1999-2014 aikana käteisvastikkeella toteutetuissa pörssin ostotarjouksissa keskimääräinen preemio on ollut noin 40 prosenttia. Huippua edustavat Terveystalosta ja Stonesoftista tehdyt ostotarjoukset 203 ja 128 prosentin preemioilla.

Tarjouksen tekijä ilmoittaa myös, että tarjousvastike oli 19 prosenttia korkeampi kuin Vaconin kolmen viimeisen kuukauden keskikurssi ja 20 prosenttia korkeampi kuin 12 kuukauden keskikurssi. Kaksi viimeistä lukua edustavat nollatietoa, koska ne eivät kerro mitään tarjouksen tekijän mahdollisesta anteliaisuudesta. Noinkin pitkiin kausiin sisältyy lukuisia muita tekijöitä, jotka ovat ostotarjouksen ohella vaikuttaneet kurssikehitykseen. Luvuista voi oikeastaan vain päätellä, että Vaconin osakekurssi on viime aikoina ollut lievästi nousuvoittoinen, minkä ansiosta keskikurssi on jäänyt tarjousvastiketta alhaisemmaksi.

Vacon on viimeinen lenkki masentavassa ketjussa, jonka aikaisempia lenkkejä ovat Cultor 1999, Liinos 2001, Sanitec 2001, Suomen Spar 2001, Espoon Sähkö 2001, Hartwall 2002, Sonera 2002, Instrumentarium 2003 (optikkoliiketoiminta oli vain kymmenesosa liikevaihdosta), Eimo 2003, Polar-kiinteistöt 2003, Tamro 2003, Novo Group 2003, Hackman 2003, Janton 2003, Chips 2004, Finnlines 2006, Puuharyhmä 2007, Evox Rifa Group 2007, Kemira GrowHow 2007, Perlos 2007, Salcomp 2007, Rocla 2008, Terveystalo 2009, Salcomp 2011, Tekla 2011, Aldata Solution 2011, Stonesoft 2013 ja Rautaruukki 2014.

Kaikki mainitut yritykset ovat entisiä suomalaisia pörssiyhtiöitä, jotka ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Pääkonttorin siirtyminen ulkomaille on liiankin usein enteillyt toiminnan alasajoa Suomessa. Maamme on kova vauhtia muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi. Meitä koskevat päätökset tehdään muualla, eikä päätöksentekijöiltä voi odottaa mitään erityistä lukkarinrakkautta Suomea kohtaan. Yritystemme siirtyminen ulkomaisiin käsiin näivettää luonnollisesti myös kotimaisia osakemarkkinoita sekä kotimaista veropohjaa.

Suomalaisten omistajien innokkuus myydä yrityksiään ulkomaille johtuu pääasiassa suomalaisten osakkeiden lähes kaikkia muita länsimaita kireämmästä verotuksesta, joka ei millään tavalla kannusta yrittämiseen ja työllistämiseen. Verokäytäntömme kohtelee erityisen tylysti yksityishenkilöiden suoria pörssisijoituksia. Mikäli haluamme, ettei suomalaisten pörssiyritysten myynti ulkomaille ainakaan alihintaan olisi houkutteleva vaihtoehto, olisi syytä miettiä muutoksia osinkoverotukseen, pitkäaikaisten omistusten luovutusvoittoverotukseen sekä perintöverotukseen. Neuvostoliitto on ääriesimerkki siitä, mikä on lopputulos, kun ihmisten luontainen yrittämisen ja omistamisen halu tukahdutetaan.

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti perintöverosta, joka on aiheuttanut lukuisten työpaikkojen menetystä Suomessa. Naapurimaissamme tätä verokummajaista ei edes tunneta. Ruotsissa perintövero poistettiin vuoden 2005 alusta ja Norjassa tämän vuoden alusta. Virossa ja Venäjällä ei ole koskaan ollut perintöveroa. Ruotsissa myös joulukuun 2004 tsunamiuhrien omaiset vapautettiin verosta erityislailla. Suomessa tällainen huomaavaisuus ei tullut edes päätöksentekijöiden mieleen.

Perintövero on siitä omituinen vero, että harvoin perillisellä on riittävästi käteisvaroja veron maksamiseen, kun peritään esimerkiksi asuntoja, omakotitaloja, maa- ja metsäomaisuutta sekä yrityksiä tai niiden murto-osia. Pörssiosakkeista voi aina luopua, mutta muunlainen yritysomaisuus lienee käytännössä mahdoton myydä ainakaan nopeasti tai palasina. Rahat on siis yritettävä ottaa väkisin yrityksestä, mikäli omaa riittävästi vaikutusvaltaa. Tällä tavalla yhtiön työllistämiskyky heikkenee ja pahimmillaan sen tulevaisuus voi vaarantua. Tuntuu luonnollisesti myös kohtuuttomalta, mikäli avioparin koti on veron takia pakko myydä toisen aviopuolison kuollessa.

Vanhentuneet ideologiat ja ilmeisesti myös kateus on Suomessa kansantalouden kannalta järkevien verouudistusten esteenä. Tämä koskee erityisesti perintöveroa. Muualla kuin Suomessa ajatellaan, että verottaminen heti perunkirjoituksen jälkeen on kovin lyhytnäköistä, kun vaihtoehtona on verottaminen siinä vaiheessa, kun perinnönsaaja myy perintönä saadun omaisuutensa. Myydessään perinnönsaaja saa käteisvaroja, joista liikenee myös verottajan osuus. Lisäksi on mielekästä verottaa siinä vaiheessa, kun yritystä tai sen osuutta perinyt henkilö luopuu yritystoiminnasta alkaakseen vaikkapa nauttia rahoistaan. Niin kauan kuin perinnönsaajan varat on sidottu yritykseen, ne luovat hyvinvointia henkilöstölle, omistajille, julkiselle sektorille ja muillekin yhtiön intressiryhmiin kuuluville edellyttäen ettei verottaja heitä kapuloita rattaisiin.

Meillä on osakkeita Vaconissa ja Nokiassa

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
0 Kommentti
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit